*

ILgron11

Gently- ja Nardone poliisisarjat

  • Mario Nardone Teeman sarjassa
    Mario Nardone Teeman sarjassa
  • Gear Gently ja John Bacchus
    Gear Gently ja John Bacchus

Englantilainen George Gently käy oluella ja Mario Nardone nauttii kuohujuomaa ja viiniä. Näissä TV sarjoissa on jotain samaa, mutta luonnollisesti paljon erojakin.

 

Geoge Gently (Martin Shaw)  sijoituu 1960-luvun rikostapahtumiin. Se on tunnelmaltaan aidon kuuskytlukulainen.  Mario Nardone  (Sergio Assisi) ratkoo rikoksia Milanossa 1940-luvun loppupuolella, toisen maailmansodan jälkeen. Siinä ovat vahvasti esillä  sodan  ja  fasismin jäljet ihmisissä sekä myös juutalaisten kohtalot. Värisävyiltään Nardone on ruskeavoittoinen. Värit korostavat menneisyyden tuntua, ajan henkeä.  

 

Gentlyssä on jo sarjan tähän vaiheeseen mennessä päästy kuolemantuomioista. Monella rikollisella oli vielä 60-luvulla kiinni jäätyään kova kohtalo, teloitus. Häntä ei paapottu. Hänen onneton menneisyytensä eikä kurja lapsuutensa tuonut armahdusta eikä mahdollisuutta sovittaa julma tekonsa. Gentlyn apulainen nuori, itsevarma , mutta kokematon kaveri, John Bacchus, on naisten perään. Hän  tuhoaa tuoreen avioliittonsa irtosuhteisiin.  Hänellä on pieni tytär, jota kaipaa, mutta tapaamisia on vain kerran kuukaudessa. Hän kipuilee jokaisessa sarjassa ja on niin kuuskytlukulainen kuin vain ikinä osaa. Gently on hänelle kuin isähahmo, viisas ja empaattinen, joka tukee ja läksyttääkin Bacchusta sopivasti. Nuori tarvitsee sellaisen tukijan  uransa alkutaipaleilla. Suhde on mielenkiintoinen. Juuri sellaisia isähahmoja nuoret tarvitsisivat täälläkin tänään.

 

Nardone on kotoisin Napolista ja sarjassa aistii varakkaan pohjoisen ja köyhän etelän eroja. Nardone on kunnianhimoinen mies ja haluaa onnistua tehtävissään. Esimies on ylemmyydentuntoinen, parempi ihminen, yläluokkaa. Esimies ei ainakaan aluksi arvosta Nardonen taitoja ja intressejä. Niinpä alaisen toimiin asetetaan esteitä. Kun Nardone onnistuu, esimies ottaa kunnian. Näinhän se on oikeassa työelämässäkin, meilläkin. Aina kunniaa eivät saa ne, jotka sen ansaitsisivat, vaan hiukan paremmassa asemassa olevat ja isompaa palkkaa nauttivat.  

 

Nardone ja Gently ovat myös romanttisia miehiä. Ikääntyvä mies vain on varovaisempi ja kaipaa yhä mennyttä vaimoaan, lapseton mies. Nardone on nuori, naissuhteessaan epävarmakin. Hän rakastuu Milanolaiseen johtajaa. Nainen on itsellinen ja itsevarma, erilainen kuin naiset etelässä.  Nardonea viedään ja rikosten ratkaisemisen lisäksi suhde näyttelee sarjassa mukavan leppoisaa osaa, italialasen elämänmuodon parhainta antia.

Gently taisteli sodan aikana Italiassa. Jotain  vetoavaa näissä mukavanoloisissa roolihahmoissa  on. Rikoksia tehdään,  sarjoissa ei keskeisellä sijalla ole kuitenkaan veriteot,  verise, kolhitut ruumiit ja väkivalta,  joilla monissa muissa nykysarjoissa katsojaa kidutetaan. Keskiössä on  rikoksen selvittäminen ja varsinaisten rikollisten löytäminen ja  vastuuseen saattaminen.

 

Sarjat heijastavat sopivassa määrin ajankuvaa ja elämänmuotoa. Kummassakin sarjassa rikollisia löytyy myös poliisiorganisaatiosta, mutta Nardone ja Gently paljastaa organisaatioidensakin heikot  ja kestämättömät lenkit.

 

Nämä ovat sarjoja, joista kovin mielellään ei luopuisi, mutta pian on aika.  Väkivaltaa on nykyisin sarjoissa paljon, liikaa. Monet ovat turhan kovia ja armottomia.  Toki sitä on tosielämässäkin. Hyvääkin tapahtuu: Pääkaupungin turvakoti palkitsee Helsingin poliisilaitoksen läheisväkivaltaryhmän Vuoden turvateko -palkinnolla.

Palkintoperusteissa todetaan, että läheisväkivaltaryhmä toimii ansiokkaasti perhe- ja lähisuhdeväkivallan lopettamiseksi.

http://demokraatti.fi/turvakoti-palkitsee-helsingin-poliisilaitoksen-laheisvakivaltaryhman/

http://www.hs.fi/paivanlehti/radiotelevisio/Napolilaispoliisi+sodanjälkeisessä+Milanossa/a1430016188940?src=haku&ref=arkisto%2F

http://it.wikipedia.org/wiki/Il_commissario_Nardone

HS:kin arvioin Gently -sarjaa

http://lehdet.hs.fi/484d6c77-e18f-455d-bc99-46730d066c86/92?zoom=1

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (34 kommenttia)

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Minäkin aina tapitan Gentlyn (luvassa on siis hyvä lauantai-ilta), mutta Nardone on jäänyt noteeraamatta. Britit tuppaavat tekemään tasaisen hyviä dekkarisarjoja, eikä tämä ole poikkeus (mitä nyt Bacchus ehkä kuvataan tavallista pöhkömpänä "apupyöränä" siviilielämässään).

Gentlyn ajopeli on muuten kelvannut muun muassa Margaret Thatcherille ja kuningatar Elisabethillekin. Kelpaisi kyllä minullekin.
http://www.telegraph.co.uk/motoring/classiccars/77...

Terv. KK

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Mukava linkki, joka herätti kaikenlaisia ajatuksia autoista. Nuorena aina toivoin joko Jaguaria tai Mersua. Tähän mennessä Mersuja on ollut kaksi, mutta ei yhtään Jaguaria. En tiedä haluaisinko enää edes. Auton on hyvä olla kuitenkin automaattivaihteistoinen. Totuin siihen kun omistin kerran elämässäni oman auton. Se oli Skoda Fabia. Pieni ja näppärä.

Opiskeluaikana yhdellä kaverilla oli Rooveri. Aika mielenkiintoinen, puinen ratti ja nahkapenkit, siisti. Miten se auto onkaan niin tärkeä?

Kannattaisiko suomalaisissa elokuvissa käyttää mersuja, kun niitä täällä tehdään? Englantilasetkin osaavat eri tavoin tuoda esille omaa teollista tuotantoaa. Meillä olisi siinä oppimista. Mukavia sarjojakin tuottavat. Minusta monet parempia kuin jenkkisarjat.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Kyllä saksalaisetkin omiaan osaavat mainostaa, jos niiden dekkareita katsoo. Mehän ollaan vähän tällaista anteeksi että ollaan olemassa -väkeä.

Omaan autohistoriaani kuuluu Peugeot 304, Volvo 264 (Amerikan vientimalli), kolme W123 Mersua ja Toyota Corolla (lisäksi jonkun aikaa oli kunnostusprojektina Peugeot 403). Volvo osoitti lujuutensa, kun sohjokelillä ajoin Tarvontiellä Fiat Unon perään. Minulta vääntyi eturekkari kun Unoa piti korjata kymppitonnilla markka-aikaan.

Mersut olivat mukavia ajaa, mutta sitten eno teki tarjouksen, josta ei voinut kieltäytyä. Ja kyllä se Corolla on yhtä hyvä ajaa kuin modernit Peugeotit (faija on pysytellyt merkkiuskollisena). Mutta ehkä minä joku kaunis päivä taas ostan yhden W123:n...
http://www.klasyczny.com/mercedes-w123-jak-nowy/

Elokuvia jenkit ehkä osaavat tehdä, mutta eivät niiden dekkarit yleensä vedä vertoja briteille. Mieleen tulee Columbo, joka oli tavallaan valmiiksi pureskeltu juttu, mutta siinä sen juju kaiketi olikin.

Terv. KK

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #4

Meilläkin on ollut useampi Toyoto ja sellainen voisi olla vieläkin. Ovat oleet hyviä autoja ja edullisempia ylläpitää kuin nuo mersut.

Käyttäjän Laali kuva
Raili Sergejeff

Minä en juurikaan katso amerikkalaisia sarjoja, en pidä niiden kliinisyydestä, valaistuksesta enkä myöskään niissä olevasta väkivallasta. Ihmisetkin ovat kaikki hurjan hyvän näköisiä, alle kolmekymppisiä, naiset varsinkin. Ja sitten nämä parikymppisen näköiset tytöt ovat kuuluisia professoreita, rikostutkijoita yms. Jotenkin utopistista. Englantilaisissa sarjoissa ihmiset ovat useimmiten ihan tavallisen näköisiä, joten heihin voisi jopa samaistua.

Ollessani Ruotsin toiseksi suurimmassa elokuvakeskuksessa koordinaattorina, aloin huomaamaan elokuvien/sarjojen valaistuksen. Se on aivan erilainen amerikkalaisissa, kuin esim. englantilaisissa tai ruotsalaisissa. Oikein hämmästyin sitä asiaa, kun joku työkaveri mainitsi siitä, ja katsoin "sillä silmällä" niitä sarjoja. Eron huomaa, mutta sitä ei ehkä ajattele.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen Vastaus kommenttiin #5

Tuo kliinisyys on kyllä aika hyvä luonnehdinta.

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän Laali kuva
Raili Sergejeff Vastaus kommenttiin #6

Sellainen on häirinnyt minua vuosikausia näissä amerikkalaisissa sarjoissa.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen Vastaus kommenttiin #7

Se epärealismi vaivaa kyllä molemmin puolin Atlanttia, että vainajaa raijataan tarpeen mukaan ties kuinka monta kertaa avauspöydälle, kun se on todellisuudessa kerrasta poikki.

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #5

Hyvä vinkki pitääpä kiinnittää valaistukseen huomiota. Amerikkalaisista sarjoista kuitenki Wire ja True detective ovat olleet kiinnostavia ja ehkä selkänahkaakin karmivia paikoin.

Aarne Dahl on tällä hetkellä melko väkivaltainen, mennyt siihen suuntaan uusimmat jaksot. Hyvin ajankohtaisista aiheista toki. Norjalainen Kuudes aisti oli myös hyvä.

Käyttäjän Laali kuva
Raili Sergejeff Vastaus kommenttiin #10

True Detective on mielestäni paras katsomani amerikkalainen sarja, Wirea en ole katsonutkaan.

Katsoin uusinta Kahden keikkaa, jossa ei ole enää Matulaa, ja sekin on mennyt liiallisuuksiin.

Olen tykännyt ruotsalaisista, tanskalaisista ja norjalaisista sarjoista aina, mutta Arne Dahl on mennyt liian pitkälle väkivallan puolelle, kuten monet muutkin nykysarjat. Katson sitä kuitenkin. Kuudes aisti oli koukuttava.

Olen lukenut ruotsiksi lähes kaikki skandinaaviset kirjat, joiden pohjalta näitä sarjoja on tehty. En luekaan juuri mitään suomeksi, vaikka olen kirjojen suurkuluttaja. Näin säilyy hyvä ruotsin taitoni, vaikka en enää asukaan Ruotsissa.

Kirja on kuitenkin aina parempi kuin mikään filmatisointi, ja sehän on ymmärrettävää, ettei kaikkea voi saada mukaan.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #18

Olet varmasti lukenut myös Vallgrenin kirjan Varjopoika. Kirjailijalla on suomalaisia juuria ja kirjassa on yksi henkilöistä suomalainen, Jorma. Minusta Varjopoika pelkkänä kirjana jo tuntui raa´alle paikka paikoin, vaikka oli siinä jotain mikä sai lukemana kirjan loppuun ja tuli tunne, että jatkoa seuraa.

Käyttäjän leilamustanoja kuva
Leila Mustanoja-Syysmeri

Kuten sinä Kalevi, minäkin olen aina ihaillut isoa Roveria, siinä on jotain aivan mahtavaa klassisuutta. Harmi vain, että Gently näyttää vaihtaneen ajopelinsä uudempaan Roveriin, jossa on pitkälti sama kori kuin Triumph 3500:ssa (jos nyt aivan oikein muistan). Kuten Irja tuossa alempana mainitsee, minunkin unelma-autoni oli lapsesta asti Jaguar. Kun sen sitten muutama vuosi sitten pystyin hankkimaan - verovapaana ja kaikilla maahdollisilla herkuilla, niin kyllä se tuntui uskomattomalta unelman täyttymykseltä. Mutta siinä kävi niinkuin elämässä käy eli kun unelma on täyttynyt, niin se arkipäiväiväistyy yllättäen nopeasti. Tulos oli se, että myin Jaguarini heti kun pystyin eli kolmen vuoden kuluttua enkä ole sen upeuden perään yhtään haikaillut. Enemmän melkein haikailen Jaguarini edeltäjää, räväkkää MG ZT-T -autoani, joita oli Suomessa vain rajattu määrä. Se oli tosi sporttinen, Mustangin alustalle, Rover 75:n korimuunnelmalle rakennettu mahtava kulkupeli. Sofiassa asuessani poliisi pysäytti minut parikin kertaa vain kysyäkseen, mikä tämä upea auto on :)
Nykyään nautin A-Mersustamme, joka täyttää kaikki tarpeemme. Onkohan kyse iän mukanaan tuomasta leppoisuudesta, heh...

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Jaguarin Mark 2 saattaisi kelvata, kun kelpasi komisario Morsellekin... Mites muuten Jaguarisi söi öljyä? Yhdellä inttikaverilla oli hetken aikaa joku sellainen, joka kulutti kuulemma melkein yhtä paljon öljyä kuin bensaa.

Yhdellä advokaattikollegalla oli hetken aikaa nyky-Rover, jota piti käydä huollattamassa Kuopiossa asti. Päreet paloivat, kun huoltomies ilmoitti vaihtaneensa vain kaksi sytytystulppaa, kun loput olivat niin vaikeassa paikassa...

Terv. KK

Käyttäjän leilamustanoja kuva
Leila Mustanoja-Syysmeri Vastaus kommenttiin #17

Jaguarini öljynsyönti oli onneksi normaalia, joten se ei ollut ongelma. Mikä minua rupesi nyppimään ajaan mittaan oli se, että huoltohintoihin lisättiin vähän snobbailevalta tuntuvaa Jaguar -lisää ja huolto kuin huolto maksoi aina yli tuhat euroa. Ja kun minulta häipyi hohto jaguaroinnista, niin se vain häipyi:) Olen samaa mieltä siitä, että klassikko -Jaguareissa kuten mainitsemassasi Mark kakkosessa on sitä jotakin, todellakin.
Minä huollatin MG ZT-T:ni Helsingissä brittiautoihin erikoistuneella verstaalla. Eihän sekään halpaa ollut, mutta työn tulos oli erinomainen.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #24

Kaveri totesi, että Porschessa on myös merkkilisä kaikessa. Ensin auto maksaa maltaita ja sen jälkeen ihan kaikki mitä sille tehdään samoin.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Autolta odottaa luotettavuutta ja mukavuutta, ehkä se merkki ei enää niin kovasti vaikuta. Toki sillä pitää olla säälliset kustannuksetkin. Ei ole oikein, että merkki vaikuttaa oleellisesti osien ja korjausten hintaan.

TV:stä on tullut sarja, jossa joka osaassa ostetaan vanha auto, yleensä joki aikanaan arvokkaampi ja laitetaan täydelliseeen kuntoon.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Taisi muuten olla Triumph 2500?
https://www.youtube.com/watch?v=veaWimGEW1Q

Yksi hellyttävä yksityiskohta, joka Gentlyssäkin vielä välillä vilahtelee, on hälytysajoneuvojen Winkworth-kello. Sitkeimmät käyttäjät taisivat pitää niistä kiinni 1980-luvun alkuun asti.
http://www.constabulary.com/?p=58
https://www.flickr.com/photos/67229223@N05/1412073...
http://www.imcdb.org/vehicle_533079-Bedford-J1-Amb...
http://www.imcdb.org/vehicle_98473-Bedford-J1-Ambu...
https://www.youtube.com/watch?v=K17ArVdklNY

Terv. KK

Käyttäjän Laali kuva
Raili Sergejeff

Minäkään en jätä Gentlyä väliin, mutta Nardonea en ole katsonut. Vielähän nuo näkyvät Areenassa, eli pitää kai ottaa urakaksi katsoa ne. Gently on todella hyvä sarja, en ole nähnyt niin hyvää pitkään aikaan.

En pidä siitä, että sarjoissa mässäillään väkivallalla, kuten useimmissa nykyisin, siksi tykkäänkin tämän kaltaisista sarjoista, missä sellaista ei näytetä.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Näyttävät olevan katsottavissa ensimmäisestä jaksosta alkaen. Suosittelen: http://areena.yle.fi/1-2187681 jakso 1
Tässä jakso 2 http://areena.yle.fi/1-2187678

kannattaa hakea Googlella käyttäen sanoja Arena Nardone Kaikki jaksot löytyvät. Ovat ilmeisesti 30 päivää katsottavissa. Alku viikosta on tullut kolmena perättäisenä päivänä. Minä niin tykkään italian kielestä ja opin tuon sarjan kautta aina uutta.

Viime vuonna tuli Sisilialaisesta Montalbanosta. Sekin on leppoisa ja heijasti italialaista elämää parhaimmillaan.

Käyttäjän Laali kuva
Raili Sergejeff

Minäkin katsoin Montalbanon aina, ja tykkään kielestä.

Yleensä katson kaikki ohjelmat Areeenasta, enkä televisiosta juuri ollenkaan.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #15

Voisin katsoa enemmänkin Arenasta, mutta pidän TV:n isosta ruudusta ja äänentoistosta. Ehkä parantamalla äänentoistoa ja hankkimalla isomman ruudun tietokoneeseen, voisi tietokone olla ihan oiva laite ohjelmien katsomiseenkin.

Käyttäjän Laali kuva
Raili Sergejeff Vastaus kommenttiin #19

Joo, iso ruutu olisi hyvä, minulla on 23-tuumainen monitori, eli kohtalaisen hyvä kuitenkin. Ja äänentoisto on hoidettu ylimääräisillä kaiuttimilla. Toimii oikein mainiosti.

Joskus katson Areenasta jopa pienellä Tabillani, mutta eihän se ole ihan sama juttu.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #22

Juuri noin saa parannusta aikaan. Olemme puhuneet Macin lisänäytöstä. Näin voisi tehdä töitäkin laitteella käyttäen kahta näyttöä. Aika näppärää Mac maailmassa.

Käyttäjän Laali kuva
Raili Sergejeff Vastaus kommenttiin #23

Minulla on tavallinen windows-läppäri, hyvätehoinen, ja siihen olen liittänyt ison monitorin ja näppäimistön. Olen erittäin tyytyväinn, ei ole kompaktia ja kömpelöä pöytäkonetta, vaan voin ottaa läppärin mukaan tarvittaessa, ja jättää monitorin ja näppiksen työpöydälle.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski Vastaus kommenttiin #29

Läppäreissä on yleensä liitäntä vain yhdelle ulkoiselle näytölle, mutta telakointiasemissa on aika yleisesti liitäntä kahdelle näytölle. Läppärin oma näyttö olisi sitten jo kolmas, mutta kun se yleensä on aika pieni verrattuna ulkoisiin näyttöihin, ei sitä enää juuri kannata käyttää. En itse asiassa muista onko läppärin näytön sisältö kopio toisesta ulkoisesta näytöstä ja onko tämä laitekohtaista. Telakointiasema on siitäkin kätevä, että siihen voi liittää kaikki piuhat ja läppäri tulee mukaan vain nostamalla se telakasta.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski Vastaus kommenttiin #19

Uusissa telkuissa on HDMI-liitin, joten ne saa helposti tietokoneeseen kiinni. Minulla kolmipäisen näytön suurin monitori on 32-tuumainen TV. Äänentoistosta huolehtii vanha viritinvahvistin ja kaiuttimet ovat noin 30 v. sitten Hifi-lehden ohjeiden mukaan itse tehdyt. Tietokoneessa on kaksi TV-korttia, joten sillä saa ajastetusti tallennettua ohjelmia kahdesta kanavanipusta. Esim. YLE:n ohjelmat ovat kaikki samassa nipussa, joten niiden vaikka kaikkien tallentamiseen tarvitaan vain yksi kortti.

Minä taas pidän siitä, että tietokoneen näytöllä TV:tä voi katsoa ikkunoituna eli se ei vie koko näyttöä. Aika usein en kovinkaan aktiivisesti katso vaan kuuntelen TV:tä. Kieli saa olla myös englantia tai ruotsia. Pysyy kielitaito kunnossa ja ehkä joskus jotain uuttakin oppii.

Areenasta saa joitakin ohjelmia HD-tasoisena. Se on mukavaa, kun ei ole HD-kortteja. Niitä on aika vähän tarjolla antenniverkkoon. Ehkä antenni ja antennivahvistinkin pitäisi uusia. Kaapeliverkon HDTV-kortteja on useampia malleja.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #26

Olet onnistunut yhdistämään laitteet. Nykyisin TV:ssä on jo valmiiksi netti, mutta eihän sitä vielä voi käyttää kuin tietokonetta. Meillä ei ole niin uutta tekniikkaa.

Kun minulla ei ole omaa TV:tä ja ihan periaatteesta näin on. Monessa perheessä sellainen on jokaisella perheenjäsenellä, voi tietokone hoitaa sen roolia, mutta ei aivan noin näppärästi kuin kuvailet. On kokeiltu ja olemassa johto, jolla 32 tuumanen ja tietokone yhdistetään ja voi katsoa tietokoneelta tulevaa elokuvaa TV ruudulta. Kokeiltu siis ja toimii.

Elisa viihteelle voi tallentaa ja sen varastoista löytyy hyvin muutakin.

Tuo kortti kiinnostaa ja siksi voisitkin hiukan tarkentaa minkälaisesta kortista on kyse. Kortteja on TV:täkin varten siis viihdekanavia varten jne. Mikä ja millainen kortti sinulla tietokoneella tallennukseen on?

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski Vastaus kommenttiin #27

Jos olisin ostamassa samanlaista, hakisin huuto.netissä sanoilla "dvb-t pci". Uusia kortteja ei näköjään enää paljon valmisteta, mutta USB-väylään liitettäviä on sentään vielä ihan hyvä valikoima. http://fi.wikipedia.org/wiki/TV-kortti kertoo perusasiat. Vastaanottotekniikoita on dvb-t = terrestial, antenni, dvb-c = cable, kaapeli-tv, dvb-s = satellite, satelliitti. Jos lyhenteessä on 2, kuten dvb-t2, tukee se teräväpiirtolähteystä. Liitäntäväyliä ovat PCI ja PCI-e tietokoneen sisällä ja USB ulkoisena. Joihinkin TV-kortteihin voi työntää myös maksu-TV:n kortin, jos niissä on CI-moduli, jonka joihinkin kortteihin voi lisätä.

Itse olen käyttänyt TV-kortteja jo yli 10 v., mutta niitä on ollut olemassa kai jo lähes 20 v. Digi-tv-uudistus pakotti uusimaan TV-kortitkin, joten vanhimpia kortteja ei voi enää käyttää, mutta digi-TV-korttejakin on vielä käytettynä runsaasti liikkeellä.

Ensimmäisten digi-TV-korttien ongelmana oli YLE:n tekstitys, mutta se oli itse asiassa ohjelmistojen ongelma. Sama koskee useiden kanavien tallennusta yhdellä virittimellä samasta kanavanipusta. Korttien mukana tulee Windowsille ohjelma ja osassa on myös Macille. Linuxissa ainakin Kaffeine on osannut YLE:n tekstitykset ja monikanavatallennuksen jo useita vuosia, joten käytännössä missä tahansa Linuxin levitysversiossa molemmat onnistuvat. Koska Linux on selvästi yleisin käyttöjärjestelmä digibokseissa ja taulu-TV:ssä, on tavanomaisella tietokonepuolellakin Linux parhaiten tuettu käyttöjärjestelmä TV-virittimien osalta. Aikaisemmin, vuosia sitten TV-viritinpiirin ajurin tai moduulin joutui itse kääntämään, mutta nykyisin Linuxin ytimen mukana on käytännössä kaikkien viritinpiirien tuki, joten Linuxissa kaikki laitteet toimii suoraan. Katseluohjelman voi joutua asentamaan, mutta ne ovat vakiona levitysversioissa.

Uudet TV:t ovat itse asiassa Linux-tietokoneita, mutta niiden levitysversiot ovat ärsyttävän rajoittuneita eikä niitä tietääkseni ole "rootattu" eikä vaihtoehtoisia levitysversioita ole tarjolla. Ehkä hyvä niin, muuten niissäkin olisi viruksia ja muita örkkejä.

Eräs tapa saada TV:stä kunnollinen tietokone on liittää siihen HDMI-liitännällä tikulla oleva Linux-tietokone. Hakusanat "Linux on a hdmi stick" kertoo lisää.

Käyttäjän Laali kuva
Raili Sergejeff Vastaus kommenttiin #26

Minäkin katson usein ikkunoituna, tai ennemminkin kuuntelen, esim. jos on joku keskusteluohjelma Areenassa. Toimii hyvin.

Olen myös joskus liittänyt tietokoneen televisioon, mutta en ole tehnyt sitä kovin usein, en ole kaivannut sellaista, koska monitorini on kuitenkin tarpeeksi suuri.

Sen sijaan katson televisiosta melko useinkin Areenan ohjelmia, televisioni on niin uusi, ettei tarvitse lisälaitteita ohjelmien katsomiseksi netistä. Joskus lähetys tökkii, joskin aika harvoin. Kuvan laatu ei ole joka kerta kovin hyvä jostakin syystä, tai se vaihtelee epäselvästä tarkaksi, siksi katsonkin usein tietokoneen monitorilta.

Telkullani voin myös surffata netissä, minulla on siihen pieni näppäimistö, jonka olen hankkinut, mutten tee sitä usein. Se on kömpelö ja aika hidaskin.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski Vastaus kommenttiin #30

Areenan tökkiminen ja ajoittainen huono kuvanlaatu johtuu joko nettiyhteyden hidastelusta tai areenan hidastelusta. Viime aikoina on tuntunut, että jälkimmäinen olisi yleisempää. Käytetyllä monitorilla ei ole vaikutusta. Tietokone tosin saattaa puskuroida enemmän kuin TV. Jos areenaa katsoo tietokoneella, voi hidastelun estää lataamalla ohjelman etukäteen yle-dl-ohjelmalla. Sitä voi sitten katsoa myöhemmin uudestaan tai vaikka ilman nettiyhteyttä. Ylen ohjelmat ovat ladattavissa flash-formaatissa ja vievät melko vähän levytilaa. Tarkkaa kokoa ei voi sanoa, koska koko riippuu kuvan "liikkuvuudesta" eli liikkumaton kuva vie erittäin vähän tilaa. TV-kortilla tai tallentavalla digiboksilla vaadittu tallennustila on selvästi suurempi ja vakio, noin 2 Gt/h.

Käyttäjän Laali kuva
Raili Sergejeff Vastaus kommenttiin #31

Kiitos vinkistä! Laitanpa muistiin jos tulee ongelmia.

Tietokoneellani Areena ei kuitenkaan töki, vaan telkun kautta katsottuna. Siksi katsonkin mieluummin tietokoneen kautta. En uskonutkaan että monitorilla olisi osuutta tökkimiseen.

Minulla on aika huonot nettiyhteydet välillä, olen saanut vahvistusta siitä myös operaattoriltani.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Nyt on näemmä kierroksessa P6, jollaisesta Tor Nessling tykkäsi.

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Bacchuksella on Ford Corsai edelleen, mutta edellinen oli Cortina. 1960-lukua edelleen. Mitä lie viimeisessä jaksossa tapahtuukaan?

Puheenaiheeseen liittyvää

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset