ILgron11

Mikä tuhoaa vihreää kultaa

  • Mänty karistanut oksiaan.
    Mänty karistanut oksiaan.
  • paha repeytymä männyssä, jättioksa irtoamassa.
    paha repeytymä männyssä, jättioksa irtoamassa.

Pian eivät olen Suomen metsävaratiedotkaan salaisia. Sentinel-2 on eurooppalainen satelliitti, jonka kuvista voidaan havaita hakkuiden aiheuttamat muutokset metsäpeitteeseen, mutta mitä muuta se voisi havaita?

 

Näkisikö tuo laite ilmastonmuutoksen vaikutukset?  

 

Vaikka tiedot toteutuneista hakkuista voidaan koota jopa neljä kertaa vuodessa tai vähintään vuosittain, niin .pystytäänkö kirjanpainajakuoriaisen aiheuttamia metsätuhoja ja erikoisia myrskyvahinkoja havaitsemaan satelliittikuvista?

 

 Miten suuria tuhoja aiheuttaa raskas lumikuorma, ja näkyykö sekin satelliittikuvista?

 

Olen ihmetellyt  viime aikoina puiden ja pensaiden oksiston vaurioita. Niitä on runsaasti.

En ole elämäni aikana sellaisiin törmännyt. Sireeneissä, Siperian hernepensaissa, katajissa, männyistä ja muissa puissa ja pensaissa  on  käynyt silmiinpistävä oksakato, jopa runkoja katkennut.  Jotkin puut näyttävät kuin itsemurhan tehneiltä. 

Ensimmäinen epäilys tuhojen syyksi oli raskas lumikuorma, joka vetiseksi muuttuneena oli syyllinen, mutta olisiko se  sittenkään ainut? Mikä näitä kasveja vaivaa?

 

Kulunut kesä oli viileä, mutta kuivaksi sitä ei voi sanoa. Jo valmiiksi heikentyneelle puulle kuivuus on viimeinen pisara, mutta olisiko liialla kosteudella myös osuutta tuhoihin?

 

Lumen aiheuttamat tuhot ovat tyypillisiä männylle (Pinus), jonka latvus kerää helposti painavan lumikuorman, mutta nyt tuhoja näkyy niin monilla muillakin puilla ja pensailla.

 

https://www.suomela.fi/piha-puutarha/Puut-pensaat/puuvauriot-lue-ammattilaisen-vinkit-69975

http://www.vtt.fi/medialle/uutiset/suomen-metsähakkuut-kartalle-sentinel-2-satelliitista-(2)

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (24 kommenttia)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Olisiko syynä hiilen runsaus eli nopea kasvu? Ns. vesiversothan ovat aika heikkoja kestämään. Sitkeyden tilalle on astunut hauraus, kun kasvu on niin kiivasta, että sitkoa ei synny.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Voi nopea kasvukin olla yksi syistä, mutta mänty ei tarvitse paljoa vettä valoa senkin edestä. Liekö viime kesä ollut esimerkiksi männylle iso koettelemus. Teimme tänään noin kuuden kilometrin lenkin ja kiersimme Honkanummen hautasumaalla. Siellä oli paljon männyissä tuhoja, ei kuusissa. Moni hauta oli peittynyt puista alas tulleista isoista oksistsa. Kaikkia ei ollut ennätetty korjata edes pois. Yhden kuva männyn jättioksasta lisäsin ja niitäkin näkyi paljon. Jostain erikoisesta on kysymys. Sireeni tai Siperian hernepensas eivät ole olleet nopeakasvuisia, mutta ikävät jäljet niissäkin. Saha otettava esille.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Eihän tuo VTT:n vetämä hanke ole saanut vielä käytännössä mitään aikaan. Pieni läntti Oulun lähistöltä ja kökkö sivusto. Tuo olisi kyllä korvasienten metsästäjille aika hyvä resurssi kunhan saavat valmiiksi ja on riittävän pitkältä ajalta dataa.

Vilkaise sivustoa Paikkatietoikkuna, tarjolla olevien karttatasojen määrää (jokunen sata) ja maanpeite-alivalikkoa (189 kpl). Sieltä saa kasvuston määrän esim. puulajeittain näkyviin. Lisäksi kun niitä tasoja on valinnut useamman, niiden näkyvyyttä voi säätää, jotta muutkin näkyvät. Näkymiä on siis periaatteessa rajattomasti.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Löytyy siis monta tapaa arvioida metsän tilaa. Olisiko tuon jakamasi tiedon ylläpito jatkuvaa eli voisi seurata eri vuosilta tilannetta

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Katsoin äsken näkymää Maastokartta 35%, Biomassa, kuusi, elävät oksat 2015 (10 kg/ha), joka jälkimmäisen osalta oli uusin saatavilla oleva ja varsin hyvin korreloi (kuusen) herkkutatin (Boletus Edulis) löytöpaikkoihin. Männyn herkkutatti (Boletus Pineophilus) on selvästi harvinaisempi, joten männystä ei niin kannata välittää.

Se oli yllätys, että nyt täältä Kemiönsaareltakin löytyy tuon tyyppistä dataa. Pari vuotta sitten esim. Turusta löytyi hyvin, mutta täällä oli enimmäkseen vain valkoista.

Tuo on selkeästi big datan keräämistä. Vielä kun siihen yhdistää riittävän tarkat sadetilastot, ehkä lämpötilakäyrät ja maaston muodot, niin tekoäly voi pian ennustaa, milloin kannattaa mennä sieneen ja minne.

Hahmontunnistuskin on jo niin pitkällä, että se voi kertoa sokealle, kuka tuttu tulee vastaan ja millä tuulella hän on. Pian niitä sieniä ei tarvitse itse etsiä, vaan noudattaa vain ohjeita.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #5

Hyvä jos kartoille tulee monipuolista käyttöä. Voisi käyttää vaikka turistien sieniretkien suunnitteluun.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski Vastaus kommenttiin #8

Ei mikään huono idea. Muutkin italialaiset kuin Loreno Dalla Valle voisivat tulla tänne herkkutattien satumaahan juuri silloin ja sinne, missä niitä on ihan älyttömästi. Italiassa ei ole jokamiehenoikeutta ja kai siellä vähintään sakot saa, jos tavataan poimimasta toisen maalta tai edes liikkumassa.

Muistaakseni Suomessa vuonna 2012 tehtiin lakimuutos, jonka mukaan kaikki viranomaistieto piti avata kaikille tietyin varauksin, kuten tietosuoja, ja siitä lähtien esim. Maanmittauslaitoksen, LUKEn, kuntien ja kaupunkien paikkatieto on ollut periaatteessa avointa dataa. Sen saatavuus tai oikeastaan käytettävyys on kehittynyt koko ajan, kun erityyppisistä tietolähteistä peräisin olevaa dataa on voitu yhdistää eri tavoin.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #9

Genovassa ystävät kertoivat, että vain kilon herkkutatteja on lupa poimia, siis ei melkein mitään. Olen siellä torilla nähnyt aika karmean näköisiä herkkutatteja. Niistä en itse valmistaisi ruokaa. Roomassa isossa ruokakaupassa oli mahtavia säilöttyjä herkkutatteja. Kyllä italialaiset varmasti mielellään tulisivat kunnon apajille.

Julkinen tieto on tarkoitettu eri tavoin jalostettavaksi. Hyvä niin, niin kauan kun ei salaista tietoa käytetä.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski Vastaus kommenttiin #11

Tämän vuoden saalis minulla oli noin 270 litraa ja olen melkoisen varma, että vain yksi siamilainen painoi yli kilon eli noin 1,25 kg. Sitäkin olisi voinut väittää kahdeksi eli potentiaalinen saalis olisi ollut vain ne metsään jätetyt. Yäk. Olisi sitä tietysti voinut helpostikin kerätä vaikka 500 litraa, mutta se säilönnän vaiva ja miksi.

Sienestys ja herkkutatit on hyvä triviaali esimerkki, miten avointa big dataa voisi hyödyntää jopa tekoälyn kautta ja jo nyt "manuaalisesti". Kai se puiden kasvu edelleen on se tärkein metsien arvonnousun tekijä, vaikka Kauko Salo LUKEsta arveli taannoin herkkutatteja tulevaisuudessa. Ties mitä hyödyllistä siitä tietomäärästä löytyy.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #13

Metsien kasvu ja mahdollisesti aarteet, joita ei näy. Nimittäin tryffeleitä. Saataisiko niitäkin olla metsissämme tai saattaisiko sinne istuttaa niiden alkuja? Naapuri oli hankkinut Lagotton pennun. Voisi aarteisiin niinkin varautua. Tammisaaressa on metsissä tammiakin. Lintujen ym. levittämistä terhoista kasvaneita.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski Vastaus kommenttiin #16

Kyllä Suomessa tryffeleitä kasvaa, ja etelärannikolla tammia on ollut jo satoja vuosia, varsinkin sisäsaaristossa. Turun Ruissalo on ehkä kuuluisin vanhoista tammistaan, muuta mistäpä se Tammisaari on nimensä saanut?

En tiedä tai viitsi kaivaa aihetta tarkemmin, mutta ulkomuistista herkkusieniä kasvaa Suomessa asiantuntijoiden mukaan 17 eri lajia ja kaikkiaan niitä taisi olla toista sataa. Tryffelikin saattaisi olla vähän samanlainen Pandoran lipas.

Mutta on niitä sieniseuran Facebook-sivuilla ihmetelty, mutta varsin harvakseltaan.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #21

Appeni teki gradun Ruissalon kovakuoriaisista. Olisikohan hänkin löytänyt aikanaan tryffeleitä. Miten pitkään lie täällä kasvaneet. Eihän niitä ole helppo löytää. Olikohan sika hyvä etsijä tai voisiko mäyräkoiran oepettaa tehtävään?

Käyttäjän mijaakko kuva
mikael jaakkola

Nyt kun noita oksia männä viikolla katkeili, niin oma pihatuijakin roikkui lumesta kyllä ennenäkemättömällä tavalla. Siitä päätellen sanoisin, että kyseessä oli harvinainen ilmastollinen yhtälö, joka sai poikkeuksellisen painavan lumen takertumaan oksiin poikkeuksellisen hyvin ja runsaana.

Toki kyllähän tehopuut (viljellyt tai uuden ilmaston viljelemät) ovat heikompia kuin luonnollisesti kasvaneet, ettette ehkä ole väärässä myöskään.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Tuijissa todellakin näkyy myös vaurioita. Mänty herkkä. Miksi ei kuuseen tarttunut lumi vaikuttanut yhtä lailla? Puun laadussa eroa.

Kova työ metsureilla korjata jäljet.

Käyttäjän mijaakko kuva
mikael jaakkola

Kuusen oksat ainakin kasvavat jo valmiiksi "roikkuen". Lumi-resistantti design, siis.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #14

Katajakin katkesi. Sen puuaines tunnetaan sitkeänä: se taipuu muttei katkea. Toisin kävi. Eilen veimme haudoille runsasmarjaisia oksia tuosta katkenneesta katajasta.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Kuinka lienee ollut poikkeuksellinen sää? Mutta jo ainakin 1990-luvulla "etelän puu" oli höttöä ikkunanpuitteisiin. Kyse kaiketi lannoitusvaikutuksesta.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Lannoitus yksi puuta heikentävä ja kummalliset tuulet kaiken muun päälle. Syyllisiä voi löytyä muistakin tekijöistä. Epätavallinen lämpimän ja kylmän vaihtelukin voi viedä kestävyyttä, kun kunnon talvilepoa ei ole.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Henry Björklid, joka tuntee puut aika hyvin, totesi että vasta täällä saaristossa löysi Suomesta kunnollista puuta puusepän käyttöön ja taisi luonnehtia riittävän kitukasvuiseksi. Täällä sataa yleensä ilmeisesti vähemmän kuin sisämaassa, olen sienestäjänä katkerana todennut, ja ehkä ne tuuletkin pakottavat kasvattamaan tukevamman rungon ja oksat.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Puun laadut on tarkkaan määritelty, mutta kasvupaikasta ei ole mitään tietoa. http://www.puuinfo.fi/sites/default/files/content/...

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Itsestää selvää on, että tykkylumi "kaataa" maahan saakka isojakin puita.
... mutta ei, kun mennään oikeaan monialaiseen metsään. Yksittäiset puut metsän ulkopuolella kylläkin. Vanha hitaasti kasvanut metsä ei tuonlaista koe.

Siksi olen itse äärimäinen tiukka vanhojen metsien ystävä, melkein linkolalainen.

Tänään vaativiin karmeihin ja lattioihin ei löydy enää raaka-ainetta.

Meidän Katajanokan asunnossamme, rakennettu v.1901, lattían hiejoja ei meinannut päästä edes puuhun saakka maalien jälkeen. Ja puukin oli niin kovaa, että koneet tahtoivat vahvasti takkuilla. Lattia on hongista tehtyjä lautoja ennen rakentamista n. 110 vuotta sitten, joiden ikä saattoi oli nyt 300-v ja -enemmänkin nyt.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Olisikohan tuo lattia vieläkin paikoillaan vai olisiko joku innokas nuori ollut jo valmis ikivanhan uusimaan: Usein osaamattomuutta ja tietämättömyyttä hävitetään hyvää vanhaa.

Minäkin olen vanhojen metsien ystävä ja nyt kiittelen kovasti, että Naruran turvin säilytettiin metsiä. kaikkia ei sovi hakata eikä käyttää. Nykypoliitikothan tuhoaisivat aivan kaiken jos heille siihen olisi lupa.

JPK Jäntti

Tätä kirjoittaessani katson ikkunasta ulos yli 60-vuotiatia puistomäntyjä, joita on lehtipuiden kanssa lähes kuin metsässä. Jokainen näkemistäni männyistä on kärsinyt vahinkoja elämänsä aikana, kaikista on mm. latva katkennut ainakin kertaalleen. Ja mikäli lasken oikein, niin jopa neljään kertaan vuosikymmenten aikana. Vahinkoja on siis toki syntynyt aina.

Vanhimmat puut ovat varmaankin yli 100-vuotiaita. Talvet ovat tyypillisesti runsaslumisia.

Tänä syksynä ja talvena ei ole syntynyt vielä suurempia oksistotuhoja. Ei pihatuijissa, -männyissä, -kuusissa tai pihamme ulkopuolisissakaan puissa. On ollut keväitä, jolloin yhden ison männyn alta on saanut kerätä kuutiokaupalla oksia talven jäljiltä.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Hyvin kuvasit sen miten vuodet ja vuodenajat ovat erilaisia. Se mitä tänä vuonna tapahtui on hiukan yllättävää, mutta sekin taitaa kuulua kuvaan.

Tämän blogin suosituimmat

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset