ILgron11

Jänisrutto tarttuu

  • Rusakko kenties  piilossa pellolla.
    Rusakko kenties piilossa pellolla.

Eläinten sairaudet eivät yleensä tartu ihmisiin.  On kuitenkin eläinten sairauksia, jotka tarttuvat.  Tällainen on esimerkiksi jänisrutto. Sitä esiintyy yleisimmin jäniseläimillä (metsäjänis ja rusakko). Eläimillä tartunta johtaa poikkeuksetta kuolemaan. Eurooppalainen kani ei ole herkkä tartunnalle. Luonnonvaraiset pikkujyrsijät, etenkin metsämyyrät, toimivat taudin varastoina eli eräänlaisena "infektiosäiliönä".

Jänisrutto eli tularemia on ensisijaisesti villieläinten bakteeri-infektio, joka voi tarttua ihmiseen hyttysten tai muiden pistävien eläinten, maaperän pölyn tai saastuneen veden tai ruoka-aineiden välityksellä. Sairastunut eläin ei enää pakene ihmistä, vaan jää kyyhöttämään paikoilleen. 

Metsässä kulkiessa olen toiminut  hirvikärpäspyydyksenä. Hirvikärpänen tunkeutuu pienistä raoista ja valtaa vaatteiden saumatkin. Olen nuohonnut metsästä satoja ellen tuhansia hirvikärpäsiä, mutta voisiko niiden kautta  levitä ihmiseen myös jänisrutto? Toistaiseki yhteyttä ei lie havaittu. 

Jänisrutto leviää  ihmiseen hengitysilmassa, sairasta eläintä käsiteltäessä ihorikkojen kautta ja puutteellisesti kypsennettyä lihaa syötäessä.

Keskimäärin jänisruttoon sairastuu Suomessa 50 - 100 henkilöä vuosittain. THL:n tilastoja tarkastellessa joinakin vuosina voi jopa satoja  ihmisiä sairastua.  Useimmiten infektio saadaan loppukesästä pitkälle syksyyn jatkuvana kautena.

Jänisrutto leviää Francicella tularensis bakteeritartuntana. Jänisruton oireet ovat kuume, ihon paukama sekä sen ihoalueen lähimpien imusolmukkeiden turpoaminen ja joskus keuhkokuume. Lievä tauti paranee useimmiten itsestään, mutta jos tauti tunnistetaan, se hoidetaan aina antibiootein. Jo pieni määrä bakteereja riittää aiheuttamaan taudin.

Jänisrutto kuuluu normaalisti Suomen luonnossa esiintyviin tauteihin. Eviran tilastojen mukaan tapauksia on todettu 2000-luvulla kaikissa riistanhoitopiireissä Varsinais-Suomea lukuun ottamatta. Tänä vuonna on ollut Oulun seudulla tavallista enemmän jänisruttoa..  THL:n tilastotietokannasta ei tältä vuodelta ei toistaiseksi kovin  runsasta jänisruttojen esiintymistä löydy.  Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä löytyi 30, kun tartuntojen kokonaismäärä toistaiseksi tietokannan mukaan on ollut 43.  Pohjois-Pohjanmaan sairaanohoitopiirin aluella on vuodesta 1995 alkaen vuosittain rekisteröity eniten jänisruttoon sairastuneita.  Voi toki olla niin, että kaikki  tapaukset eivät koskaan päädy rekisteriin saakka.

Jänisruton leviämisaika ei  kuitenkaan vielä ole ohi.

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00571

http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/arkisto?p_p_id=Article_WAR_DL6_Articleportlet&p_p_action=1&p_p_state=maximized&viewType=viewArticle&tunnus=duo99629

http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet/elainten+terveys+ja+elaintaudit/elaintaudit/luonnonvaraiset+elaimet/janisrutto+eli+tularemia/

http://www.metsalehti.fi/Metsalehti/Keskustelut/Aihe/Viestiketju/?topicId=462 

https://sampo.thl.fi/sampo_prod/cgi-bin/cognos.cgi?b_action=powerPlayService&ui.action=run&TARGET=%2Fcontent%2Ffolder%5B%40name%3D%27amor_prod%27%5D%2Ffolder%5B%40name%3D%27ttr%27%5D%2Fpackage%5B%40name%3D%27amor_ttr_shp_1540_fi_prod%27%5D

http://www.thl.fi/ttr/gen/rpt/tilastot.html

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015081120161130_uu.shtml

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Jänis ja myyrä...

Myyräkuumeen aiheuttaja kuuluu hantavirusten ryhmään. Muualla maailmassa tämän ryhmän virukset aiheuttavat hyvinkin vakavia verenvuotokuumeita. Suomalainen tähän virusryhmään kuuluva puumalavirus aiheuttaa näitä lievempää myyräkuumetta. Kyseessä on kuumetauti, jossa munuaisten toiminta usein tilapäisesti heikkenee. Tautia esiintyy eniten syksyisin ja määrät vaihtelevat suuresti vuosittain. Maanviljelijöille myyräkuumeen hoitokulut voidaan korvata ammattitaudin aiheuttamina.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Ystävällä oli paha myyräkuume. Se tuli puuvajasta ja kesti pitkään.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Minullakin oli joskus, kun oli vielä maanviljelystä. Naapurin ladontyhjennyksestä sen sain, siellä nurkassa oli virtsalle haisevia olkipaaleja silppuna ja kun ne korjasin pois sain monen viikon taudin palkakseni.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #3

Viheliäisiä yllätyksiä, mutta ilmeisesti tuli ikuinen suoja.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Mitähän meidän pitäisi tehdä ? Meidän n. 2 000 m2:n palstakokonaisuudessa syö ja majailee 7-henkinen rusakkoperhe. Pitäiskö ottaa haulikko, vuokrata eläintarhasta kettu tai virittää ansat ?

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Heikki, nyt tulee neuvoja ihan oman pään mukaan. Kyllä sitä haulikkoa käyttäisin ja jos näyttävät terveile niin eiköhän niistä syötävää tulisi. Jänistä punaviinissä. KOkeiltu on ja hyvää oli. Ohjekin taitaa olla italialsiessa keittokirjassa. Kun kaivoin kirjan löysinkin kolme ohjetta. Jänistä punaviinissa on se mitä olemme tehneet ja syöneet, lisäksi löytyi jänistä hapanimeläkastikkeessa ja uuniss paistettu jänis. Minkä ohjeen haluaisit? Näköjään kaikissa ohjeissa on 1,5, kilonen jänis.

Täälläpä on mainio ohje mitä kaikkea siitä syntyisi. http://villiruokablogi.blogspot.fi/2014/01/rusakko...

Kerrran ostimme pakastetun ja valmiiksi maustetun jäniksen Lidlistä. Uunissa valmistui ja hyvää oli. Oli valmiina alumiiniastiassa, joten helppo.

Nyt olisi jo sopiva ajankohtakin metsästykselle. Kunhat ei ammu naapuria ;D
http://www.jousimetsastys.fi/wp/2009/11/01/rusakon...

Näin käytännöllinen ja ehkä hiukan arkisen julmakin olen, mutta ruokana ne eläimet näkisin.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Irja

Kiitos, haulikko voi olla liian kova ase tällaisella puistomaisella kaupunkialueella, mutta ohjeet olivat muuten hyviä.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Heikki,
siksi varoittelinkin naapureista. Toki, jos eläin on saatu ansaan, niin haulikko voi tehdä lopputyön. Muutoinkin sen hengen voi ottaa, mutta julmallehan sekin tuntuu. Toki jos lihaa syö, niin kyllähän sen aikaansaamisessa aina on jotain kättä pidempää ollut käytössä.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Irja
Kaupungilta tuli juuri vastaus, että he hoitavat alueellaan itse rusakkojen harvennuksen. Tekivät sitä jo keväällä. Keinoista en tiedä.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Kokemusta hävityksestä tiedossa. Ehkä kerrot miten tehtiin. Minnekä eläimet joutuvat? Roskiinko?

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Kerron heti, kun saan tietää.

Tämän blogin suosituimmat

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa