ILgron11

Viheliäiset, ihanat, fiksut rastaat

  • Viimeinen leposija
    Viimeinen leposija

Räkätti- ja punakylkirastaa ovat ahkeria lintuja, sillä on marjojen kypsymisen aika.  Poikasetkin ovat etsimässä jo ravintoa. En suojannut mansikkamaata, joten mehukkaat mansikat ovat monesti kadonneet lintujen suihin ennen kuin olen itse ehtinyt marjoja poimia.  Myös viinimarjat maistuvat rastaille raakoina.  

 

Jo silloin, kun mustikat  vielä kukkivat, räkätit viihtyivät pusikoissa. Nauttivatko ne silloin mustikan kukkia, joita oli runsain mitoin? Sille ainakin vaikutti. Olivat kovin vikkeliä, niinpä  näköhavaintoja siitä, mitä  ne pusikoista söivät,  ei  muodostunut.

 

Pieni koirani on myös havainnut nämä kummallisen säksättävää ääntä pitävät linnut. Koirani  on toiminut muutaman kerran hiukan kissamaiseen tapaa ja siepannut maassa ruokaa etsivän rastaan. Pelastusyritys ei onnistunut, sillä koira oli nopeampi ja puri  hetkessä  kotipihalla häiriköineen, saaliiksi ottamansa hengiltä. Miksi pitäisi  edes pelastaa?

 

Räkäteille kelpaa ateriaksi myös etanat, madot ja hyönteiset. Ei haittaa vaikka herkkupala on kotilon sisällä. Syömmehän itsekin etanoita joskus. Emme toki  joka paikan etanoita, mutta samankaltaista  herkkua kuitenkin.  Rastas nakuttaa kotiloa kiveä vasten ja saa kuin saakin syötävän sisältä. Hyödyllinen eläin. Sellaisia toimia näkisin enemmänkin, sillä tämä kesä on ollut melkoinen etanakesä.  

 

Rastaiden joukkue on runsas.  Tunnetuimpia lienevät  mustarastas, räkättirastas ja punakylkirastas, mutta muitakin täällä pohjolassa tavataan. Useimmat rastaslajit ovat hyönteissyöjiä, mutta  ärsyttävimpiä tuttavuuksia ovat kaikkiruokaiset räkätit ja punakylkirastaat.  Ne pitävät melkein kaikesta siitä mistä mekin.  Mustikat ja ahomansikatkin maistuvat niille oikein hyvin. Liekö kypsymässä olevat  kirsikat rastaiden seuraava  herkku?

 

Kun rastaat hiippailevat maassa ravintoa etsiessään, ne ovat helppo saalistuskohde niin kissalle kuin pienelle koirallenikin.

 

 Yksi, josta kovasti pidän on mustarastas. Sen laulu on surumielisen kaunista. Keväällä se on ensimmäisiä laulajia. Pariskunta talvehti pihallamme ja hyödynsi lehtikasoja. Mustarastas voi oppia matkimaan muun muassa ambulanssin sireenin ääntä, auton murtohälyttimen ulinaa, kännykän soittoääniä, moottorisahaa ja vislausta. Fiksuja ja oppivaisia lintuja siis. Miten niistä ei pitäisi?

 

Nämä lintuvieraamme ja elättiläämme viettävät  yleensä talvet muilla mailla ja ovat tervetulleita minne sitten menevätkin talvehtimaan. Taitavat ihmiset pyydystää yhä rastaita herkkupöytiin  etelämpänä.

 

Ihanat, viheliäiset rastaat  vaikuttavat ja saavat aikaan monenlaisia tuntemuksia ja toimia.

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (41 kommenttia)

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Ärysttävää, kun otsikon korjaus ei näy fb:ssä. Kerran tehty virhe toistuu eri välineiden kautta. Jotain korjattavaa sii vielä järjestelmässä?

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Eikun paistinpannulle vaan ne räkättirastaat, syötiin niitä ennen täälläkin päin:

Främst var det olika arter av trast som fångades, men även sidensvans, domherre, stare och lärkor infångades, varpå de ofta stektes.

ja metsästyskeskusteluissa jotkut kirjoittavat paistaneensa, sorsan makuiseksi väittävät.

Rastaista tuli mieleen että kiivettiin kakaroina kurkistamaan räkätin pesää ja peräpäästä tuli terveisiä niskaan.

http://www.ts.skane.se/fakta/adelns-mat-under-1600...

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Totta niitä munia on tutkittu kersana. Pienessä linnussa on kovin vähän syötävää. Jos oikein paha nälkä uhkaa, eikä muuta ole niin silloin voisi syödä rastaitakin.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Kai niitä kymmenkunta menee rintafileinä yhteen annokseen:)

Vilkaisin netistä, kaipa on ajan tasalla.

Räkättirastas on rauhoitettu seuraavasti:

Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakuntien alueella 1.5.—31.7, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntien alueella 1.4.—31.7. ja muualla maassa 10.3.—31.7.

Muina aikoina maanomistaja ja metsästysoikeuden haltija voi tappaa sen.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #4

Kohtahan se metsästys sitten onnistuu. Metsäsän mieluiten mustikoita. Aaamulenkillä lähimetsässä niitä kertyy ihan mukavasti ja samalla koirakin saa liikuntaa ja syö myös halukkaasti mustikoita suoraan mättäästä. Nyt on mustikoiden aika. Joka päivä löytyy uusia mättäitä, joilla on kypsiä marjoja.

Koiran tekosille en voi mitään. Tappoii sentään omassa pihapiirissä.

Käyttäjän HannuValjakka kuva
Hannu Valjakka Vastaus kommenttiin #5

No mut sehän on lintukoira sitten..munkin aikasempi koira,joka oli poropaimen,nappasi joskus linnun,vaikkei se luonteenomaista sille ollutkaan.Koiran mahdollisuudet linnunpyyntiin on kai aika vähäiset,useimmiten saaliiksi joutuva on viallinen tai vaivanen.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #7

KOiran linnunmetsästys tuntui ihan oudolle. Mäyräkoirat etsivät yleensä saalitaan luolista, ei ilmasta. Tämä on merkillinen tapaus. Emokin on joskus palkittu luolakoirana.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #5

Löysin netistä ohjeen vastaisen varalle:

Jahti -lehdessa no 3/99 oli juttu: Räkättirastas - herkullinen varariista ja riistavara. Kokki-kolmosen räkättiresepti kuuluu:

tilkka rypsiöljyä
2 kiekkoa hapanta omenaa
10 pihlajanmarjaa
1 tl hunajaa
kahden räkättirastaan rintalihat

Kypsennetään miedolla lämmöllä ilman suolaa,
pippuria ja muita mausteita kuin mainitut.

- Tekisi mieli kokeilla, onhan meillä kerran aivojakin syöty kun pakastepaketissa olikin niitä eikä kysymääni kateenkorvaa. Ja tekisi mieli nähdä miesten ilmeetkin kun sanoisin että toisitteko muutaman räkätin rintafileet:))

Käyttäjän HannuValjakka kuva
Hannu Valjakka Vastaus kommenttiin #4

Miksköhän mulle tulee jostain mieleen rastaitten verkkopyynti lintukantojen vähentämiseksi..tottako vai tarua,ellei peräti silkkaa hourailua? :)

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #8

Verkot on kielletty metsästyslain 33 §:ssä, olisitko kuullut varishäkistä, jota sitäkin tietääkseni saa käyttää vain poikkeusluvalla.

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19930615

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #9

Seija variksen vangitsin vain kuviin. Oli kesy poikanen ja olisi tullut kotieläimeksikin.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #11

Onhan niitä rastaita mennyt marjapensaiden rastasverkkoihinkin, joten eihän siinä mitään:)

Käyttäjän HannuValjakka kuva
Hannu Valjakka Vastaus kommenttiin #13

No joo sähän sen nyt sanoitki..tosta tää mun huruilu onkin lähtösin..rastasverkko,mut käyttö tarkoitus on vähän toinen.
mistähän se metsästys nyt tuli..en tiiä..

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #13

Verkkoa ensi siksi laittanutkaan mansikoille, sillä joskus on aamulla löytynyt verkosta kuollut lintu. Nyt pelkäsin myös, että koira juuttuu verkkoon.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #18

Netistä löytyi tällainenkin neuvo, en ole kokeillut:

Kate (halla)harso pensaiden päälle ,niin meillä ainakin katosi rastaat koko tontilta. Eikä sotkeudu minkään sortin eläimet siihen. Marjat kypsyy hyvin harson alla.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #23

Kiitos Seija vinkistä. Mansikka-aika jo lopuillaan. Makeat kirsikat kypsymässä, mutta niitä tulee vähän. Ehkä ensi vuonna.

Käyttäjän HannuValjakka kuva
Hannu Valjakka Vastaus kommenttiin #9

Meipi peipi..saattaa ollakkii..nää kaikki lokerot,mitä muistiin tulee,ei oo nii kohallaan enää.:)

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #8

Hannu Keski-Euroopassa ja Italiassa verkkopyyntiä. Näin kerran TV -ohjelman, jossa oli siitä aiheestakin.

Käyttäjän HannuValjakka kuva
Hannu Valjakka Vastaus kommenttiin #10

Ahaa..jospas minäkin oon sen nähnyt ja niputtannu puoli maailmaa nyt sitten yhteen.aina oppii jotain uutta :)

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #16

No jopas jotain Hesarissa onkin ollut juttu Kyproksesta, jossa muuttolintuja syödään ja ilmeisesti verkkopyynnillä otetaan kiinni. EU:ssapa verkkopyynti onkin kielletty. Se ei tullut ensimmäisenä mieleen. http://www.hs.fi/elama/a1368645387056

Käyttäjän HannuValjakka kuva
Hannu Valjakka Vastaus kommenttiin #17

Juu,niin tietysti,eihän pikkulintua voi haulikolla posauttaa,muutenhan vaan haulit jää syötäväksi..Ei ole noita pikkulintuja tullut maisteltua..kyyhkyä,fasaania ja noita tavanomaisia riistalintuja,vaan ei oo mun makuuni..kana riittää.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #21

Sinisorsissa on melkoisesti syötävää. Niitähän tarhataan ja olen kaupasta ostanut. Myös riekkoja olen laittanut ja hyviä olivat. Ne tulivat joltakin mieheni tuttavalta, joka oli lapissa ollut niitä pyytämässä. Vaihtelua ravintoon. Kyllä kanaa tulee eniten syötyä. Pitää vaan aina löytää uusia keinoja valmistaa, muuten ei ehkä mene. Edullista ruokaa.

Käyttäjän HannuValjakka kuva
Hannu Valjakka

Jos minä olisin rastas tai joku muu tintti tai tilhi,niin kyllä minä hykertelisin koukkuisia kynsiäni tuollaisen herkkukaupan tiskillä,kun teilläkin tuntuu Irja olevan.Marjat ja mansikat,muusta puhumattakaan ja etanatkin päälle.Jonniinmoinen rastaspopulaatio tässä meidänkin kulmilla on,mustarastaita etenkin.Me ollaan asuttu tässä yhdeksän vuotta ja mustarastaan repertuaarista on saatu nauttia joka vuosi.En tiedä mikä se yksittäisen linnun elinkaari on,mutta pitänevätkö sitten reviirinsä sukupolvesta toiseen? Varsin tyylikkäitäkin he ovat mustissa puvuissaan..lintumaailman körttejäkö kenties :)Lauluihinsa ei kyllästy.Tällainen vanha pöllö,yökuhkija, saattaa istua tovin jos toisenkin tässä tuolissaan,silmät kiinni ja kuunnella aariaa toisensa perään avoimesta ikkunasta.Toinen tykkäämäni lintu,joita näyttää olevan vähän enemmänkin näillä kulmilla on uuttukyyhky,se kujertelunsa on hieman toisenlainen,kuin muilla kyyhkyillä..kuuluu parastaikaakin tuolta liikenteen kohinan lomasta.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Lintujen lauluun olen minäkin tänä kesänä erityisesti kiinnittänyt huomioni. Monenmoisia taitajia. Itse en ole, joten voin ihailla noita osaajia.

Käyttäjän HannuValjakka kuva
Hannu Valjakka

Tää ei nyt oo linnuista,mut pistän tähän,kun ei tästä omaksi blogiksi kumminkaan riitä..eläinasiaa kumminkin..pieni mieltä lämmittävä hetki ja havainto,ihan tuossa kauppamatkalla..todistin nimittäin vankilapakoa..eka ajatus,mikä tuli mieleen..Sörkan vankila,kun on tässä mun elinpiirissäni ja siitä muurin sivuitse ajelen usein kaupungille tai tukkutorille kauppaan.Köröttelin siinä kaikessa rauhassa ja yhtäkkiä muurissa olevan portin alta vilistää kaksi citykania..musta ja ruskea.melkein saman tien minut havaitessaan molemmat nousivat takajaloilleen..yrittivät jatkaa siihen suuntaan mihin olivat menossa,mutta tulivat toisiin ajatuksiin paon mielekkyydestä,kun jotain ihmehirviöitä on heti vastassa ja palasivat nopeasti takaisin sinne muurin turvallisemmalle puolelle..vain pieni tovi,mutta,kyljen kolotuskin unohtu hetkeksi.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Ahaa citykanejakin vielä on. Niitähän on myös saalistettu, mutta ei ole täysin eroon päästy selvästikään. Aika usein näin pesueita, kun kävelin Pasilasta junalta Meilahteen työpaikalle. Oli kivaa seurata. Se oli niitä aikoja, jolloin kaikkialla näki syötyjä pusikoita eikä niitä vielä oikein saalistettu. Liekö kiinalaiset ensin keräsivät kaneja ravintoloihinsa?

Kerran siellä keskuspuistossa sattui tielleni myös lumikko ja toisen kerran näin näädän. Näätä paineli sairaala-alueen aidalla. Siis lie ollut sairala-alueen aita. Keskuspuisto tarjoaa luontokokemuksia.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Citykaneja katselen nytkin tästä työhuoneeni ikkunasta. Niitä on nyt parhaillaan kaksin kappalein syömässä ruohoa - onneksi vain ruohoa. Kunhan vähän vielä hämärtyy, niin tulevat pikkuiset pupuset, joita on kahdestakin eri poikueesta kun kokoa vertailee.

Täällä meillä Tapiolassa on pupuongelma lisääntynyt valtavasti, ei haittaisi, jos söisivät vain ruohoa, mutta kunhan tyytyisivät vain niihin.

Mustarastaista minäkin tykkään ja meillä oli yhden mustarastaan kanssa pitkä seurustelusuhdekin, kun ruokin sitä päivittäin pitkän aikaa. Kaupastakin tullessani se oli usein jo valmiina minua odottamassa naapurin aidan nokassa ja hyppeli siitä edelläni meidän kotiovelle saakka. Sitten alkoikin taas rusinoiden tai pähkinöiden syönti... Palkkioksi se laulaa luritteli aina kiitolliselle kuulijalleen:)

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #26

Citykanit, joista kirjoitat, vaikuttavat niin viehättäville. Minulla ollut myös kaneja joskus. Pidin niistä. Toki on harmillistsa, jos puutarhasta häviävät vaivalla kasvatetut kasvit parempiin suihin. Joten häkki vaan pihalle ja ruokaa häkkiin ja kanit kiinni ja Korkeasaareen.....

Linnut tuntuvat kesyyntyvän. Niin oli käydä meillekin sekä kirjosiepon että variksen suhteen tänä kesänä. Onneksi osasimme päästää menemään eikä aika antanut tilaa lintujen hellimiseen. Toki kiva tuo mustarastaan ystävyytesi.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Naapurimme pani viime talvena jonkun häkkyrän pihaansa ja sinne piti kaniressujen sitten kipittää ja joku hänen metsästyskaverinsa olisi sitten hoitanut loput ikävät hommat riistan syötteinä. Yhtään kania ei sinne mennyt - meillä ovat kanit nähtävästi niin fiksuja, ettei edes häkin ruoka kelvannut:)

Sinänsä mainiota, että maalla Sammatissa en näe kuin lintuja, mutta muuten on ihan hiljaista, tähän Tapiolaan verraten. Meillä on näiden kanien lisäksi myös paljon rusakoita, oravia, fasaaneja ja suureksi ilokseni myös siili vierailee silloin tällöin meidän pihassa.

Huomenna menemme katsomaan meidän harvinaista joutsenpariskuntaa, joka kaksine poikasineen on tullut meidän järvelle - toivon mukaan ihan asumaan:) Kuvia tulee myöhemmin, jos vain ovat viihtyneet meidän Valkjärvessämme.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Luonto on tarjonnnut melkoisia näytelmiä täällä Raaseporin suunnalla. Kauriita näkyy niin paljon, että niitä ei enää jaksa kuvatakaan. Liikkuvat ihan lähimetsässä, jossa hirvetkin näin. Vuosikausiin ei niitä ole ollut.

Täällä ei ole siilejä niin kuin Helsingissäkin. Olen ihmetellyt siilien puutetta vuosikausia. Miksi jossakin on ja jostakin ne kokonaan puuttuvat. Otin Helsingissä käydessäni ja siilin nähdessäni siitä kuvan, ettei unohtuisi tuokin ihana eläin. Kun opiskelin, silloisen Eläinmuseon nykyisen Luonnontieteellisen museon vieressä oli rakennus, jota kutsuttiin Siilipalatsiksi. Professori Paavo Suomalainen tutki siilejä ja siitä nimi oli ilmeisesti peräisin. Rakennuksessakin niitä oli varmasti ollut, en niitä koskaa siellä kuitenkaan nähnyt. Alkoi olla jo Paavo Suomalaisen aika ohi silloin. Veljensä professori Esko Suomalainen oli genetiikan professorina ja minun oppi-isäni. Isällinen mies. Ehdotti graduni aiheeksi Maniola jurtinan eli härnäsilmäperhosen tutkimista. Se on partenogeneettisesti eli suvuttomasti lisääntyvä perhonen. Vaatimattoman näköinen vaalean ruskea, jonka tunnistaa täålista kuin silmistä. Niitäkin täällä lentelee.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Siellä ei varmaan ole ollut kauriille metsästyslupia kun ovat lisääntyneet niin reippaasti. Täällä päin on valkohäntäpeuroja, niitähän tuotiin Vesilahdelle Laukon kartanon maille ja sikäläinen tuttu sanoi että heillä on lupia paljon enemmän kuin hirville.

Ja siilejä liikkui omakotialueella, vitsailtiinkin että ne kiertävät tarkistamassa mitä missäkin pihassa on niille tarjolla. Yhden pelastin kerran jonkun talon taakse heittämästä piimäpurkista, oli tunkenut itsensä siihen eikä päässyt peruuttamaan pois.

Perhosia on kadonnut paljon niittyjen myötä, ennen lenteli sinisiipiäkin vähän joka puolella, tykkäsin niistä pienenä. Naapurin poika keräsi perhosia ja haaveili iltaisin yöperhosiakin, näytti joskus kokoelmaansa ja opin nimiä, joita tosin on unohtunut.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #30

En muuten ymmärrä yhtää miten tulkita näitä metsäkauriin metsästykseen liittyviä tietoja :
Metsästysalue Ajat ja tiedot
Koko maassa 1.9.2015 — 31.1.2016
Koko maassa 16.5.2016 — 15.6.2016 uros
Koko maassa 26.9.2015 — 31.1.2016 ajavaa koiraa käyttäen

Saako metsäkauristas metsästää ympäri vuoden milloin vain. Onko niin, että vain urosta saa metsästää ympäri vuoden. Sen ymmräärän, että ajavaa koira käyttäessä metsästystä on rajoitettu. Miksi tällaista infoa, jotenkin tårta på tårta jaetaan ja sotketaan tiedon ymmärrettävyyttä.

Peura vai kauris? Minua sotkee hiukan myös näiden pienten hirvieläinten nimistö. Olin niin tottunut perua nimitykseen kaikista.

kauris: Nimistötoimikunta haluaa, että pienistä hirvieläimistä (ruotsiksi hjort) käytettäisiin nimitystä kauris. Tämä ei kuitenkaan käy, sillä kaikkien hakuteosten mukaan kauris-sanan merkitys on ’urosvuohi, pukki’. Se on germaanisista kielistä lainattu sana (muinaisislannin hafr), viroksi kaber, sukua latinan sanalle capra ’vuohi’. Melan kirjassa ”Koulun eläinoppi” (1909) koko suvun nimi on kauris ja siihen kuuluu myös kesy kauris eli vuohi. Myös tähtikuvion nimessä alkukielinen merkitys on ’pukki’. Vuorikauris (Lönnrotin tuntema termi) on kauris, siis kuuluu sukuun Capra, mutta valkohäntäpeura l. virginianhirvi ei. Metsäkauriin yleistyttyä Suomessa on siitä ruvettu käyttämään lyhennystä kauris. Sen laajentaminen muihin hirvieläimiin pampahirvestä myskihirveen ja kuusipeuraan koskee ainakin 27:ää lajia.

[Muutettu 2.10.2009]

Ehkä tällasieen on vain totuteltava.
http://www.uusikaupunki.fi/~olsalmi/Mammalia%20Fen...

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #33

En ole tiennyt, että metsäkauriin uroksia saisi alkukesästä metsästää.
Tammikuun jälkeen mitään hirvieläimiä ei kuitenkaan saa metsästää.
Pitäisikö sitten sanoa valkohäntähirvi?

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #33

Käsittäisin ne näin

Koko maassa 1.9.2015 — 31.1.2016 = molempia sukupuolia

Koko maassa 16.5.2016 — 15.6.2016 uros = urosta lisäksi ko. aikana

Koko maassa 26.9.2015 — 31.1.2016 ajavaa koiraa käyttäen = metsästys alkaa 1.9., mutta ajavaa koiraa saa käyttää vasta 26.9. alkaen

PS. Kyllä tuo lupa vain uroksille on metsästäjille selvää kuin pläkki, tuona aikana naaras on joko tiineenä tai juuri synnyttänyt. Tsekkasin netistä:

Naaras synnyttää vasta touko–kesäkuussa yhdestä kolmeen, joskus jopa neljä vasaa.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #37

Kiitos selvennyksestä. Jotenkin tuo urosten laajempi metsästysmahdollisuus ihmetyttää. Liekö sitten väärä käsitys, että uroksia olisi vähemmän kuin naaraita ja uroksia myös pitäisi suojella?

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #38

Kaatoluvissa on mainittu montako urosta, montako naarasta ja montako vasaa, ja arvelisin että kevätkesällä kaadetut urokset otetaan syksylle annetuissa luvissa huomioon. Täällä päin metsäkauriita ei ole, mutta eiköhän se noin mene.

PS. Jos menee vähänkin niin kuin hirvillä niin ei se urosten lukumäärä ratkaise:

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/09/24/metsastaja...

Vilkaisin vielä wikipediasta, netissä on varmaan lisää kun hakee:

Metsäkauriit elävät usein pienissä perheryhmissä, joihin kuuluu uros, 2–3 naarasta ja vasat

https://fi.wikipedia.org/wiki/Mets%C3%A4kauris

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

On aina sykähdyttävä kun kuulee mustarastaan huilun ensimmäisen kerran keväällä. Punakylkirastaita on täällä jokunen räkättirastaita runsain mitoin. Oravat saavat niiltä kyytiä.
Mitä varten juuri räkätit ovat niin hyvin menestyneet?
Laulurastastakin olisi kiva kuulla.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Täältä voi kuunnella laulurastasta. http://www.suomenluonto.fi/sisalto/artikkelit/kuun...

Ei tarvitse odottaa tulevaa kevättä.

Oravat voivatkin olla melkoisen ilkeitä eläimiä. Pitävät puoliaan. Eikä se naksuttelukin puun oksalla joskus kuulosta ilkeilyltä?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Kiitos linkistä. Haluaisin vielä oppia tunnistamaan linttuja äänestä.
Oravat ovat kovia pesärosvoja.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Minuakin kiinnostaisi oppia tunnistus juuri äänten perusteella, mutta vaatineeko erityistä musikaalisuutta, jotta voi oppia?

Tämän blogin suosituimmat

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa