*

ILgron11

Kiiltomadon ledi - maaginen voima

  • Kiiltomato. Kuvattu ilman lisävaloa. Kuvaaja Luonnontutkijan päätoimittaja Juhani Mänttäri, jonka  luvalla laitettu tänne.
    Kiiltomato. Kuvattu ilman lisävaloa. Kuvaaja Luonnontutkijan päätoimittaja Juhani Mänttäri, jonka luvalla laitettu tänne.
  • Kiiltomadon ledin valokehä. Ei tarkka kuva, mutta matovalaisee ympäristöä selvästi.
    Kiiltomadon ledin valokehä. Ei tarkka kuva, mutta matovalaisee ympäristöä selvästi.

 

Kiiltomato hämmästyttää ja voi pelästyttääkin oudolla valollaan.  Valo, joka kiiltomadosta lähteen on yllättävän voimakas, keltaisen vihreä. Kiiltomatoja en juuri ole viime vuosina nähnyt.   9.7. puun alta, maan rajasta, kostean hämärässä säässä, pisti silmään valo. Kiiltomato oli sytyttänyt maagisen lyhtynsä. Piti hakea toinen todistamaan näkyä, eikä hän ollut nähnyt aiemmin vastaavaa.

Naaraan "ledi" paloi, vaikka pieni koiraeläin osoitti kiinnostusta lähestymällä ja liikkumalla lähettyvillä.  Valo voi olla pelote, jolla viholliset linnut, matelijat ja  hämähäkit karkotetaan.  Kiiltomadon löyhkä  sitä ainakin on. Siksi ehkä tarkkakuonoinen koirani ei koskenut kiiltomatoon.  Valo  kiiltomadon peräpäässä voi palaa parikin tuntia illassa. Naaras kutsuu valollaan koiraita luokseen.  Koiraat lentävät, naaraat ovat siivettömiä. Ehkä se sammuu kuitenkin pian sen jälkeen, kun sopiva koiras löytyy. 

Nimi johtaa hiukan harhaan, sillä kyse ei ole madosta vaan kovakuoriaisesta.

Kiiltomato on lihansyöjä. Sen ravintoa ovat etanat ja kotilot. Kiiltomato myrkyttää etanan tai kotilon. Sammekohan runsaan kotilo- ja etanavuoden jälkeen, 2-3- vuoden kuluttua runsaasti myös kiiltomatoja ja maagisia valoja?

Pääsemmekö kiiltomatojen avulla etanoista ja kotiloista. Toki yksi pääskynenkään ei kesää tee. Olisiko kiiltomatoja tulossa näkyville enemmänkin vielä?

Yksi naaras munii 50-100 munaa kosteikkoon, ja kun ne ovat toukkavaiheessa etanat ja kotilot  voivat päästä hengestään. Voisiko näitä kiiltomatoja suojella, jotta salaatit ja kukat säilyisivät?

Kiiltomatoja elää  runsaammin etelämpänä Euroopassa ja eri puolilla Aasiaa. Niinpä esiintyminen täällä hämmästytti. Tavatonta se ei  kuitenkaan ole. Kiiltomatoja elää metsäisissä ympäristöissä ja luolissa vaikkapa Uudessa Seelannissa. Luolissa niitä näyttääkin olevan netistä löytyvien kuvin perusteella runsaasti kuin ledejä nykysaunojen katoissa.

Paljonko energiaa naaras kuluttaa uroksen houkuttelussa? Kiilotmadon valontuotannossa on kyse niin sanotusta bioluminesenssista. Voisiko samanlaisen reaktion saada aikaan myös keinotekoisesti?

Hiukan magiaa tähän vielä. 1896 lehti Oulun suunnalta kertoi, että kiilomadon fosforiloistella on sama vaikutus kuin röntgensäteillä. Kiiltomadon valolla otettu kuva osoittaa selvästi öljypuun lehdestä suonet haaroineen. Vieläpä päivälläkin, kun silmä ei näe tuota valoa, vaikuttaa se läpinäkymättömien esineiden läpi valokuvauslevyyn:   http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/572073?term=Kiiltomadot&term=Kiiltomadon#?page=4

http://www.glowworms.org.uk/ident.html

http://www.suomenluonto.fi/sisalto/artikkelit/ilmiomaista-kiiltomadon-kutsu/

http://www.oulu.fi/evolbehav/glowworm/

http://www.tripadvisor.fi/LocationPhotoDirectLink-g616349-d640393-i103322888-Spellbound_Glowworm_Cave_Tours-Waitomo_Caves_Waikato_Region_North_Island.html

http://svpow.com/2013/03/07/the-diamantinasaurus-in-the-cave-definitely-unfamiliar-this-time/

http://a-z-animals.com/animals/glow-worm/

http://www.bbc.co.uk/nature/life/Lampyris_noctiluca

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (36 kommenttia)

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Kiiltomatoja ei välttämättä tarvita etanoiden ja kotiloiden torjuntaa. Kalkkikin käy, voi ympäröidä kalkilla alueen minne ei etanoita halua, mutta kiiltomadot olisiva hauskempia.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Kiiltomatoja käytettiin närästykseen, jota aikanaan kutsuttiin närätämisen ohella kirpeäksi poltoksi rinnan alla. Siihen nautittiin kiiltomato, joka puristettiin rikki kämmenellä ja nuoltiin siitä.

Kiiltomato kirvoitti myös runoutta ja satuja.

Kiiltomato

Kiiltomato kukkasissa
Loisti hiljaisuudessaan
Yli kedon tienojissa
Tietämätön loistostaan

Suloisesti tätä tähti
Katsoi korkeudestaan
Kätköistänsä käärme lähti
Myrkkyänsä valamaan

Sääli madon surkeutta
- Miks hän syyttä surmattiin?
- Syyttä sanoi käärme
mutta - miksi hän loisti niin?

Kallio
Turun lehti vuosi 1899

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Yhden ainoan kerran olen nähnyt, ja karvainen toukka se läheltä katsottuna oli. Kuvissa ei tosin näy karvoja, jotta muistankohan niiden osalta väärin?

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Luonnon tutkijan päätoimittaja Juhani Mänttäri havaitsi viime yönä kaksi kiiltomatoa. Otti kuvia niistä ja jakoi fb:ssä. Näyttä, että eivät ole karvaisia. Hiukan koukkuisessa asennossa kuin puolikuu. Nyt on niiden aika olla esillä ja parhaiten ne näkyvät puolen yön jälkeen. Totesimme sen, kun eilen etsimme liian varhain niitä.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Ok, mutta onkohan jotain muuta yössä valoa antavaa toukkaa? On näet sellainen muistikuva että siinä oli karvoja, mutta voinhan muistaa väärin kun siitä on niin kauan aikaa.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #7

En tiedä olisivatko nuoret kiiltomadon toukat karvaisia. Nekin loistavat.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #12

Irja, jäi vähän askarruttamaan ja taidan kysäistä sähköpostilla kaupungin luontoekspertiltä. Kerron mitä vastasi, ellei satu olemaan kesälomalla.

T Piepponen

Luciferiini on kiillon aiheuttavan yhdisteen nimi.

Mitä siitä mahtaa olla mieltä joku uskovainen? Että onko nyt kiiltomato pahuuden joukoissa.

Kerran nähtiin noita kymmenittäin toisen saaren rannassa järven yli. Näytti hienolta kun ne välillä vaihtoivat paikkaa.

Yleensä omassa pihassa näkee muutamia kesässä. Vielä ei ole näkynyt.

Jänniä tietoja moisesta eläjästä tuossa blogissa.

Sillähän on vähän samanlainen panssarointi kuin maasiiralla. Sellainen nivelikäs selkäpanssari.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Luciferiiniin en ole aiemmin törmännyt, mutta lusiferiini on valoa tuottava aine tai proteiini solussa. Tieteen termipankki 11.07.2015: Mikrobiologia:lusiferiini. (Tarkka osoite: http://www.tieteentermipankki.fi/wiki/Mikrobiologi....)

Kyllähän kiiltomato näyttää olleen myös kauhujuttujen kohde. Kuten tässä: Tuhansia kiiltomatoja alkaa myös välkkyä maassa ja niistä leimahtelee kummallinen valo ympäriinsä. Myös lentelee monituisia yölepakkoja eli nahkasiipisiä tässä kiiltovalossa ja ne näyttävät juuri kuin kummituksia olisi yöllä liikkeellä.
Teksti tästä lehdestä: 26.06.1858 Oulun Wiikko-Sanomia no 26

Käyttäjän JuhaniMnttri kuva
Juhani Mänttäri

Linkki ”Luonnon Ystävän” (”Luonnon Tutkijan” edeltäjän) kirjoitukseen kiiltomadoista 1900:

http://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding...

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Onpa hieno kertomus kiilotmadoista.Kiiltomadon voisi ottaa alioksi. Kuten isoäitini nimitti elättieläintä. Viihtyy hyvin ja voisi valaista ja tuotta iloa sellaisenakin ja tietysti sen voisi hyödyntää vaikka kasvilavassa, jossa on etanoita. Loistava eläin. Ilmankos siitä löytyy paljon erilaisia kirjoituksia.

Käyttäjän JuhaniMnttri kuva
Juhani Mänttäri

Uuden-Seelannin luolissa elävät ”kiiltomadot” ovat itse asiassa sääskiä (kaksisiipisiä), eivät kovakuoriaisia.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Loistavat yhtä lailla, kun niitä on paljon. Hyvä saada oikeaa tietoa.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Seija Lund tuossa aiemmin kyselee onko mitään muuta toukkaa Suomessa, joka valaisee. Tämä kysymys on nyt sinulle luontoekspertti. Kenties on?

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

No, minä nyt mailasin sen kymysyksen kylän luontoekspertille, ans kattoo mitä ja milloin vastaa. Kesäloma-aika kun on.

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen

Yhyy, minä en ole kertaakaan eläissäni nähnyt kiiltomatoa, vaikka vietin lapsuuteni kesät maalla, metsän ja suon reunalla.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Sari vielä ei ole kaikki menetetty. Ystävänikin piti elää melkoisen pitkään, että täällä sen ihmeen kohtasi. Yöjalkaan vaan ja katselemaan metsänreunoihin ja ojan pientareille. No ojia ei juuri ole. Nyt on kuitenkin sopiva aika nähdä, kun ne ovat ilmaantuneet ja ilmaantumassa.

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen

Lapsuudestani on jäänyt mieleen pelottava ötökkäkohtaaminen. Olin iltasella tulossa naapurista kotiin, kun huomioni kiinnittyi ojassa pörrääviin ötököihin. En vieläkään tiedä, olivatko öttiäiset ampiaisia, kimalaisia vai mehiläisiä. Jostakin syystä öttiäiset olivat kuitenkin erittäin tummanpunaisia siitä kohtaa, mistä öttiäiset ovat normaalisti keltaisia.

Aloin tutkia asiaa tarkemmin ja näin, että öttiäiset kiertelivät jotakin mustaa letkunpätkää. Uteliaana tietenkin menin sormella tökkäisemään, ja letku tuntui iljettävältä hytinältä sormeeni. Säikähdin ja juoksin pois.

Se letku saattoi olla vaikkapa kuollut vaskitsa, mutta en tänäpäivänä tiedä, mitä ne öttiäiset olivat.

Olen kuitenkin täysin varma siitä, että ne todella olivat puna-mustaraidallisia. Keltaiseen väriin en olisi edes kiinnittänyt huomiota.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #18

Sari, yksi vastaus: vaskitsa ei ole musta, yhden olen näet kerran nähnyt ja sen erottaa siitäkin että kiiltää. Liki mustan kyyn sen sijaan olen joskus nähnyt suolla. Mikä lie ollut, mutta tuskin vaskitsa, se kun on melko harvinainenkin.

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen Vastaus kommenttiin #19

Kyllä siellä ojassa oli raato. Elävän vaskitsan olen kyllä nähnyt, ja tiedän miltä se näyttää. Eivät ne ötökätkään olisi elävän vaskitan ympärillä pyörineet. En tiedä, mikä se musta lonkero oli. Enemmän vieläkin mietityttää niiden ötököiden punainen raidoitus.

Tietääkseni ampiaiset ovat noista öttiäisistä ainoita raadonsyöjiä, mutta mistä se väritys?

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #20

Sari, siitä värityksestä ei hajuakaan, mutta jos olet nähnyt vaskitsan niin sehän on väriltään kaunis, ja sen jalattoman liskon kyllä erottaa käärmeistä.

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen Vastaus kommenttiin #21

Maalla olen kerran nähnyt vaskitsan. Meinasin astua päälle, koska vaskitsa yritti näyttää oksalta ja jähmettyi paikalleen. Pakko sanoa, että erittäin kaunis eläin.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #22

Jep, sen kun on kerran nähnyt niin yhä muistaa.

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen Vastaus kommenttiin #23

Minua surettaa, että meidän mummulassa maalla sammakot ovat oikeasti vähentyneet. Sisiliskoja vielä löytyy. Pihassa on pari isoa kiveä, noiden päällä ne tykkäävät kellotella. Sisiliskotkin ovat kauniita eläimiä, kun oikeasta kulmasta katsoo.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #24

Katselin niitä sisiliskoja pienenä kesäisin maalla kalliolla aitan kiviportaalta. Se nyt vaan on enää muistikuvissa.

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen Vastaus kommenttiin #25

Meillä niitä vielä löytyy kiviaidasta ja vanhan saunan portailta. Saunan portaiden alla taitaa olla pesä. Niillä porraskivillä on ollut sisiliskoja päivää paistattamassa lapsuudestani asti. Minikokoisia lohikäärmeitä:)

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #26

Mutta kaikkea täällä Vapaavuorossa tuleekin mieleen, niin kuin sekin että meni pienenä aitan porraskivelle katselemaan sisiliskoja :)

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen Vastaus kommenttiin #31

Sisiliskot ovat tosi sympaattisia eläimiä. Kyllä niitä kannattaa muistella. Jos ilmat vähän lämpiävät, menen itsekin maalle niitä katsomaan.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #31

Kaikkea tulee mieleen ja otin vielä kuvan kiitomadonvalokehästä 11.7. Siellä samassa pusikossa se yhä loistaa ja taitaa loistaa päivälläkin ellei ole jo kultaansa saanut paikalle.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #22

Vaskitsat eivät olekaan käärmeitä, vaan liskoja ja ovat kauniita.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #18

Tarhakäärmeetkin ovat tummia, mutta epäilenpä siellä käärmettä olleen. Ukkoetanat ovat pitkiä ja isoja ja tummiakin, josten etana se saattoi olla. Hytinä sopii siihen eläimeen.
Täällä on noiden mainitsemiesi hyönteisten välisiä eroja. Silti olen sitä mieltä, että kimalaisissa voisi olla punertavaakin tai oranssiin vivahtavaa väriä.

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen Vastaus kommenttiin #27

Olin lapsi, joten muistikuvani eivät ole tarkkoja. Kosketuksen perusteella luulen, että ojassa oli jonkin pitkulaisen elikon raato. Se lentävien ötököiden väritys on jäänyt päällimmäisenä mieleeni. Ja ne öttiäiset todella olivat punamustaraidallisia. Keltamustiin öttiäisiin en olisi edes kiinnittänyt huomiota.

Käyttäjän JuhaniMnttri kuva
Juhani Mänttäri Vastaus kommenttiin #18

Ötökät: turkkiloita tai herhiläisiä?

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Irja, kaupungin luontoekspertti vastasi ettei ole muita samalla tavalla hohtavia lajeja, joten kiiltomato sen on täytynyt olla.

Netistä löytyi että joku tuikemato on, mutta se on pieni, vajaan sentin mittainen.

http://forest.uef.fi/~pmartik/pages/kuoriaiset_lam...

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Suomessa elää kaksi erilaista kiiltomatoa. Suomessa elävä kiiltomatolaji, Pikkukiiltomato (Phosphaneus hemipterus), on hyvin harvinainen, ja sen elintavat tunnetaan huonosti. Se minkä olen pusikossa nähnyt on yleisempi.

Täällä vielä hyvää tietoa niistä ja tulikärpäsistä, joita täällä ei ole. http://www.seepia.org/html/seepia3/bioluminesenssi...

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset