Oiva kastelujärjestelmä ja kasvilavat

Kasvihuone ei tuota syötävää  ilman kastelua. Avuksi löytyi kastelujärjestelmä. Sitä on kokeiltu nyt runsaan viikon verran. Järjestelmän ydin ovat pumppuyksikkö, missä on ajastin, kastelumäärän säätö ja laitteen akkuja lataava aurinkopaneeli.  Kasteluvettä varten on  tumma tynnyri. Siitä riitti poissaollessa  viikon kasteluun ja olisi riittänyt hiukan pidempäänkin. Veden riittävyys onkin kriittinen tekijä. Järjestelmä ilmoittaa milloin veden pinta on niin alhaalla, että kastelujärjestelmä ei enää toimi.

Kasvihuoneessa on kylmälle herkkiä kasveja ja  öisiä kylmiä hetkiä torjumassa on ollut lämpöpuhallin. Vähitellen siitä voinee luopua. Kurkut, tomaatit ja chilit ovat herkkiä. Kasvihuoneessa on myös monivuotinen rukola.  Se on kasvanut ilman sen ihmeempää huoltamista vuodesta toiseen. Sitä ei edes ole istutettu, vaan se on ilmaantunut hiukan yllätyksellisesti paikalleen.  Viinirypäleistä toisen tuhosi lähes täysin  tilaan kasvin juurille saakka kaivautunut myyrä. Toinen kasvaa hienosti ja on nupulla.  

Kastelujärjestelmä on englantilaista alkuperää.  Koneclansista ostettu. Sellaisia voinee ostaa muualtakin?  Tämä kastelujärjestelmä  todistetusti toimii.  Muunkinlaisista kastelujärjestelmistä saadut kokemukset kiinnostavat.

Joskus on kokeiltu astioita ja niistä johdettu muovilla suojattu lanka kasvien juurelle. Toimihan sekin, mutta tässä järjestelmässä ideana on ajastus, joten se kastelee kolmen tunnin välein. 

Lavasta on tullut myös iloisia yllätyksiä. Lava on yksinkertainen. Se on perustettu puisen kehikon ympärille. Pohjalla  läpäisevä muovi ja sen päällä hyvä, reilu multakerros. Puukehikkoon on kiinnitetty  solumuoviset seinäosat. Katos on kyllin korkealla, jotta lavassa voi kasvattaa pidemmäksikin venyviä kasveja.  Lava löytyi Lidlistä keväällä. Olen toki miettinyt miten se selviää sitten kun talvi koittaa. Mitä pitäisi tehdä, että ei rikkoudu?  Onko kokemusta?

Aiemmin en ole onnistunut viljelemään retiisejä avomaalla. Jokin pieni kuoriainen on tuhonnut melkein kaikki lehdenalut ennen kuin juureen on ehtinyt kehittyä syötävää. Kun jotain on kasvanut, se on ollut pitkää laihaa suiroa, eikä kaunista pyöreää punakuorista vihannesta. Lavassa on jo valmiina salaattia ja useampia yrttejäkin. Lava on nopeuttanut kasvua merkittävästi.