Oiva kastelujärjestelmä ja kasvilavat
-
Lavasta retiisejä -
Kasvihuoneessa aurinkokeräin -
Kastelujärjestelmä, tulipa poikittain tänne. Oli pystykuva. Pahus ettei voi kääntää.
Kasvihuone ei tuota syötävää ilman kastelua. Avuksi löytyi kastelujärjestelmä. Sitä on kokeiltu nyt runsaan viikon verran. Järjestelmän ydin ovat pumppuyksikkö, missä on ajastin, kastelumäärän säätö ja laitteen akkuja lataava aurinkopaneeli. Kasteluvettä varten on tumma tynnyri. Siitä riitti poissaollessa viikon kasteluun ja olisi riittänyt hiukan pidempäänkin. Veden riittävyys onkin kriittinen tekijä. Järjestelmä ilmoittaa milloin veden pinta on niin alhaalla, että kastelujärjestelmä ei enää toimi.
Kasvihuoneessa on kylmälle herkkiä kasveja ja öisiä kylmiä hetkiä torjumassa on ollut lämpöpuhallin. Vähitellen siitä voinee luopua. Kurkut, tomaatit ja chilit ovat herkkiä. Kasvihuoneessa on myös monivuotinen rukola. Se on kasvanut ilman sen ihmeempää huoltamista vuodesta toiseen. Sitä ei edes ole istutettu, vaan se on ilmaantunut hiukan yllätyksellisesti paikalleen. Viinirypäleistä toisen tuhosi lähes täysin tilaan kasvin juurille saakka kaivautunut myyrä. Toinen kasvaa hienosti ja on nupulla.
Kastelujärjestelmä on englantilaista alkuperää. Koneclansista ostettu. Sellaisia voinee ostaa muualtakin? Tämä kastelujärjestelmä todistetusti toimii. Muunkinlaisista kastelujärjestelmistä saadut kokemukset kiinnostavat.
Joskus on kokeiltu astioita ja niistä johdettu muovilla suojattu lanka kasvien juurelle. Toimihan sekin, mutta tässä järjestelmässä ideana on ajastus, joten se kastelee kolmen tunnin välein.
Lavasta on tullut myös iloisia yllätyksiä. Lava on yksinkertainen. Se on perustettu puisen kehikon ympärille. Pohjalla läpäisevä muovi ja sen päällä hyvä, reilu multakerros. Puukehikkoon on kiinnitetty solumuoviset seinäosat. Katos on kyllin korkealla, jotta lavassa voi kasvattaa pidemmäksikin venyviä kasveja. Lava löytyi Lidlistä keväällä. Olen toki miettinyt miten se selviää sitten kun talvi koittaa. Mitä pitäisi tehdä, että ei rikkoudu? Onko kokemusta?
Aiemmin en ole onnistunut viljelemään retiisejä avomaalla. Jokin pieni kuoriainen on tuhonnut melkein kaikki lehdenalut ennen kuin juureen on ehtinyt kehittyä syötävää. Kun jotain on kasvanut, se on ollut pitkää laihaa suiroa, eikä kaunista pyöreää punakuorista vihannesta. Lavassa on jo valmiina salaattia ja useampia yrttejäkin. Lava on nopeuttanut kasvua merkittävästi.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)
Hyvä systeemi.
Niin on, eikä ole koolla pilattu. Pieni aurinkokeräin ja homma hoituu vaivattomasti. Kiva Ari kun jaksat kommentoida. Sinulla on melkoinen kommenttiputki tuolla Lunta ja lintuja maassa blogissa. Mikä ihmeen jatkokertomus se on?
Kun on hullu viherpeukalo, kesämatkailu viikkoa pidemmäksi aikaa on ihan kiellettyä. Tomaatit ja kurkut kasvihuoneessa nitistyvät, vaikka on automaattinen kattoikkunan avausmkanismi. "Varkaat" tomaateissa kasvavat jo viikossa liian pitkäkyntisiksi. Kastelua olen yrittänyt erilaisilla "automaateilla", mutta pieleen on mennyt toinen toisensa jälkeen. Tomaatit ja kurkut olen istuttanut valmiisti lannoitettuihin ostettaviin muovisäkkeihin, jotka pitävät hyvin kosteutta edellyttäen, että liian osalta puhkaistaan reiät säkin alle. Sato on korskea !
Irjan systeemi varmaan toimii, mutta kun ei voi luottaa muuhun kuin vanhaan kaivoon tai sadeveteen ja kastelukannuun on mieli levossa. Sitten, kun menen vielä viheltelemään ja hoilaamaan kasvihuoneeseen, niin johan alkavat nuput aukeilla.
Niin automaatti ei juttele kasveille.
Heikki, minullakin valmiit kasvupussit käytössä. Kokeilin uudenlaista luomupussia myös. Kekkilän luonnonmukaisessa kasvit näyttävät rehevämmille kuin Biolanin pussissa. Pussit ovat siistejä ja syksyllä tyhjennän sisällöt ulos kasvimaalle. Näin muutkin kasvit saavat jäljellä olevat ravinteet käyttöön. Ei ole ihan luomua, jota suosin.
Suosittelen tuon tippakastelujärjestelmän hankkimista helpottaa ja voihan siellä kasvihuoneessa sitli käydä viihtymässä. Minä ja koira ainakin käymme. Viikon poissaolo kasvatti kyllä varkaita tomaatteihin ja kaikki kukkamaat täyteen roskaa, joten tänään on iso urakka yrittää siivota paikkoja.
Vähän aiheen vierestä, mutta kasveista, niiden äänistä, viheltelystä, tuntemisesta ja niiden viestinnästä:
Tuhannet kiitokset linkistä. Olen aina tuntenut läheisyyttä kasveihin. Luin Puutarhalehdestä muutama vuosi sitten niiden viestivän toisilleen. Tämähän syvensi tietoa merkittävästi. Nehän myös ääntelevät. Tänä vuonna olen erityisesti nauttinut luonnon antimista, hengittänyt niiden ihanaa tuoksua ja nauttinut vihreyden sävyjen muutoksista. Eläviä ja terapeuttisia kerrassaan.
Olen kaipaillut tuon kaltaista systeemiä sieniviljelmien kasteluun, mutta vähän erillaisella syklillä ajastettuna.
Hoituisihan se kasaamallakin tietysti ->aurinkopaneeli/virta seinästä + vesireservi/pumppu + ohjelmoitava kellokytkin + vähän jotain magneetti venttiileitä ja letkuja.
Kasvihuoneesta olen vuosien saatossa tehnyt sellaisen havainnon että semiahkeruus(puolihuolimaton hoitelu) palkitaan suuremmalla sadolla kuin adhd-ahkeruus(että siellä pyörii häärimässä jatkuvasti kastelukannu tanassa).
Juuritilan suuruus on monella kasvilla suoraan verrannollinen sadon määrään, esmerkiksi chilillä. Pieni ruukku -> pieni sato / iso laatikko -> iso sato.
Kastelujärjestelmän voi ajastaa kastelemaan haluttuun tahtii. Toki järjestelmä on riippuvainen auringon valosta. Tietysti paneelit keräävät säteitä myös pilvisellä säällä, tuskin sateella kuitenkaan, joten sienet vaatinevat sen, että kastelu ei riipu säästä, vaan jatkuvuus on varmistettu.
Hyvä vinkki tuo kasvutila esim chileille. Näyttävät nyt voimakkaille ja kukkivat paljon, eikä pussia kohden ole toistsaiseksi kuin yksi kasvi. Minusta samassa voisi hyvin olla toinenkin, aiemminkin on ollut ja satoa on tullut hyvin.
Kommentoi 11 kommenttia