*

ILgron11

Aurinkoisella merenrannalla

  • Hiekkaa ja aurinkoa Padvan julkisella rannalla
    Hiekkaa ja aurinkoa Padvan julkisella rannalla
  • Lämmin hiekka
    Lämmin hiekka
  • Matalaa riitämiin
    Matalaa riitämiin
  • Uimakelpoistako
    Uimakelpoistako
  • Viherrys levinnyt pitkin rantoja
    Viherrys levinnyt pitkin rantoja

Ihana aurinkoinen merenranta.  Aurinko paistaa pilvien lomasta. Lämpöä on 25-27 astetta. Näkymä yli rauhallisen avaran meren. Suolainen vesi, mutta se ei ole kirkasta kuten aiemmin tällä rannalla, aiempina vuosina. Vihreät hennot raidat liikkuvat pinnalla kohti rantaa.

Muutama tunti ja raidat ovat paksuuntuneet ja vihreän massan määrä on moninkertaistunut. Silti jokunen uskaltautuu uimaan.

Onko vesi myrkyllistä? Millä sen saisi selville? Lämmin merikö kehittää lisää leviä vai uivatko ne aavalta kohti rantaa? Mikä ruokkii niitä ja niiden leviämistä?

Aiemmin en ole moista nähnyt. Epäiltynä ovat sinilevät eli syanobakteerit, jotka  tunnetaan kesäisistä massaesiintymisistään ('sinileväkukinnat') lämpimissä ja ravinteikkaissa vesissä, joissa ne tuottavat myrkyllisiä aineita. Syanobakteerit voivat elää yksittäisinä bakteereina tai muodostaa jonomaisia ketjuja.

Sinileväkukinnoista yli puolet on myrkyllisiä. Syanobakteereissa on kahdenlaisia myrkkyjä, maksamyrkkyjä ja hermomyrkkyjä.

Suomessa tällaisista levistä ei ihmisille ole aiheutunut vakavia myrkytyksiä. Ihottumia, päänsärkyä ja kuumeilua voi tulla uimisesta syanobakteereja sisältävässä vedessä. Uskaltauduin uimaan, vaikka levien määrä silmin nähden lisääntyi.

Onko jossakin määritelty  tai kerrottu miten  tunnistaa turvallisen uimaveden? Liikeneekö kaikille uimarannoille asiantuntijoita selvittämään  milloin on turvallista uida, sukellella tai viettää muulla tavoin aikaa veden äärellä?

Massiiviset ravinnepäästöt meriin ovat vähentyneet, mutta levien kasvulle sopivia ravinteita on yhä merissä, kuinka pitkään?   

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (30 kommenttia)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Ne tulevat niistä "kipsikasoista",
nuo salakavalat sinilevät,
kyse on elämisen eri tasoista,
kuka tietään mistä lienevät?

Me synnyimme meristä,
ja kuolemme meriin,
nyrkkiäsi heristä,
asioiden on mentävä veriin.

Aurinkoiset poukamat keväiset,
mennyttä on jo aikaa,
ovat meri ja järvemme leväiset,
runo mollissa jo raikaa.

Bromarv Raaseporin helmi,
senkin saastunut on pahoin,
kuka on se kelmi,
jonka pää on meistä lahoin?

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Nyt tuli täyttä asiaa ja joku voisi muuntaa sen vaikka lauluksi ja jatkaa vaikka tekstiä,
onko sinilevillä seksiä,
miten niitä muutoin syntyy,
mitä sitten kun meri täysin tyyntyy ja vihreäksi velliksi yltyy,
tuleeko mereen kansi,
jota ei kynnä enää edes pursi...

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Siinähän se kertsi tulikin.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Ei kannata uida tuollaisessa sinileväsopassa.
Nyt on Näsijärvessäkin havaittu sinilevää. Ennen sitä ei ole pahemmin esiintynyt. Liekö tunneliräjähdyksillä ja murskeen läjittämisellä järveen vaikutusta.
On hirveätä, että noin upea lapsille sopiva uimaranta pilataan.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Sinilevässä joutuu nykyisin niin moni uimaan, jos haluaa mökillä uida. Eihän se herkkua ole, mutta siihenkin pitää tottua, jos ei muutosta lannoitekuormiin saada. Vesien puhdistuminen ottaa aikansa, vaikka rehevöittävä haitta olisikin loppunut jo vuosia sitten, joten me emme edes tiedä missä menemme.

Bromarv on mukava ja lämminhenkinen yhteisö. Kävin siellä kerran Halvan perustajan mökillä, siitä on kylläkin aikaa mökin isäntäkin on mennyt taivaaseen jo vuosikymmeniä sitten.

Hänet tunsivat kaikki kyläläiset, ehkä Irjakin.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Silloin kun Ari kävit siellä mökillä tuskin näit sinilevää vielä. En tuntenut mainitsemaasi henkilöä. Olen aina kovasti pitänyt Bromarvin alueesta. Ihania vanhoja taloja, joita ei voi olla ihailematta. Padvan ranta on kuin ulkomainen hiekkaranta, mutta ei runsaasti kansoitettu. Siellä on tilaa ja kauniilla ilmalla mahtavan upe viettää aikaa. Kunpa nuo sinilevät vain häviäisivät ajan kanssa. Pelkään, että oma elinaikamme ei veisien puhdistumiseen riitä.

Tuli hiukan sellainen olo siellä kuin Emmi Itärannan Teemestarin kirjaa lukiessa. Juoma ja peseytymiskerlpoinen vesi voi olla vielä joskus arvossaan, arvaamattoman arvokasta.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Olen minäkin monasti sinilevässä uinut, eikä siitä pahempaa haittaa ole jos sitä on vain vaaleina hiutaleina vedessä. Mutta jos se lilluu myrkynvihreänä pinnalla ainakin herkkähipiäisen sietää varoa. Kokemusta on. Löylyvetenä ei ainakaan pidä käyttää.
Ei kaikkeen pidä tottua, vaan huutaa kovemmin. Tosin en tiedä mikä riittäisi, että saisi äänensä kuuluviin.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Ryhmässä on voimaa. Kun mahdollisimman moni valittaa ja huutaan niin eiköhän jotain tapahdu. Nyt olisi tuo sinilevää inhoavien huudon aika. Mitä kovempaan ja useampi sitä varmemmin alkaisi joillakin ehkä järki toimia ja vesien pelastustoimet lisääntyä.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Vesi oli kirkasta silloin kun Bromarvissa kävin. Tässäpä pieni kertomus tosielämästä:

Asuin pienen lammen rannalla, vesi oli tummaa mutta kirkasta suoperäinen mutalampi pinta-ala noin 14 hehtaaria. Ympärillä oli muutama hehtaari viljeltyä rinnepeltoa ja ne viettivät lampea kohden. Naapuri kylvi lietelantaa roudan päälle äitienpäivänä ja suurin osa ravinteista valui lampeen.

Muutaman vuoden kesti sinilevähyökkäys tästä yhdestä toimenpiteeestä. Naapurilla itsellään oli saunamökki peltojen alalaidassa lammenrannassa, älysi itsekin tehneensä virheen, mutta katuminen ei levää poistanut.

Yksi ajattelematon teko ja seuraukset ovat kohtalokkaat.

Saman vaikutuksen saa aikaiseksi myös metsiin levitetty lannoitus, joka tulee valuma-alueen vesistä suoraan järveen tai lampeen, Bromarvin tapauksessa mereen, johon laskevat Suomen tuhannet järvet ja joet.

Yksi teko kymmenen murhetta.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #9

Silti Talvivaaran kaivoksen salliminen Suomen keskeisen vedenjakajan laella, josta vesi valuu molempiin suuntiin mereen asti, on täysin käsittämätöntä.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #10

Meissä jokaisessa on reikiä joista valuu ajoittain vesistöjä ja maaperää rehevöittäviä eritteitä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #11

Mutta onko järkee huuhtoo niitä puhtaalla juomavedellä ja sitten monimutkaisilla menetelmillä puhdistaa ja laskea sitten jäännösaastat
vesistöihin. Järkevämpää olisi käyttää kompostoidut tuotteet suoraan lannoitteina.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #13

Pitäisi olla Suomessa kaksivesijärjestelmä, eli käyttö- ja juomavedelle eri putkistot.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #15

Ari, juuri noin. Ihmettelen miten pitkään vie, että tuohon päästään. Mistä löytyisi ensimmäinen rakentaja, joka rakentaa harmaavedesille ja juomavesille eri järjestelmän.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #19

Kompostoivaa käymälä on kätevämpi ratkaisu.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #9

Onko lammen tila korjaantunut sitten katastrofin?

Rehevöitymiseen on lannoitteiden vesiin pääsyn lisäksi muitakin syitä: http://www.co2-raportti.fi/index.php?page=ilmastou...

Meret imevät yhä enemmän hiilidioksidia ja lisäävät näin myös sinilevien kasvua. http://suomenkuvalehti.fi/jutut/ulkomaat/lisaako-h...

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #12

On korjaantunut. Lannoitus pääsi veteen vuonna 1986 ja tilanne paheni vasta vuonna 1990, mutta alkoi korjaantua sitten vuonna 1996, eli kymmenisen vuotta lietelanta teki haittaa.

Nyt voisi ajatella, että mitä tapahtuu jos joka vuosi laitetaan lantaa samaan malliin?

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #16

Onhan sitä laitettu täälläkin, mutta ei ehkä routaisille pelloille. Valuvat ne ravinteet hiukan pidempääkin kuin rantapelloilta, joten valumat aiheuttavat pitkään leväkasvustoja ja muuta rehevöitymistäkin.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Mitä nämä kaiken ilmastotutkimuksen kieltäjät sanovat siitä?
Nämä uskovaiset yrittävät kaiketi kieltää kaikki lisääntyneen hiilidioksiidin haitat.
http://hannutanskanen22600.puheenvuoro.uusisuomi.f...

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Kun meret imevät tarpeeksi hiilihappoa tulee niistä suuria mineraalivesialtaita ja ei kenenkään toinna ostaa vishyvettä kaupasta.

Rikkidirektiivi on yksi oikea askel oikeaan suuntaan.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

- Järkevämpää olisi käyttää kompostoidut tuotteet suoraan lannoitteina.

Niin olisi.

Ja lietelanta pitäisi jalostaa ensin haittaineista vapaaksi, eli ottaa siitä metaani ja kaasut talteen liikenteen polttoaineeksi.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Ari olet aito vihreä, vaikka et vihreiden puolueeseen kuulukaan. Minulla samoja fiiliksiä, ihan aitoja ja niin maailma pelastuisi ;D

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Vihreä puolue ei taida olla enää kovin vihreä. Tampereellakin äänestivät turhan tunnelin puolesta. Satu Hassin puheenvuoro oli surkuhupaista kuunneltavaa. Perusteli useiden kilometrien valmiin monikaistatien alle räjäytettävä tunnelia parantuneella pyörätiellä!

Käyttäjän TeppoNygren1 kuva
Teppo Nygren

Oheisessa linkissä on jokamiehen sinilevätesti. Täälläkin pelättiin yhdessä järvessä olevan sinilevää, mutta onneksi pelko osoittautui aiheettomaksi. http://www.jarviwiki.fi/wiki/Lev%C3%A4vahti/Miten_...

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Kiitos Teppo. Linkki on hyvä ja monelle, joka ei sinilevää eli syanobakteerikukintoja tunne siinä on hyvä väline vertailuun.

Kun virkamiesvoimia vähennetään kansalaisten odotetaan ilmoittavan havainnoista. Eikä varmasti maksettuja havaintojentekijöitä kaikkialle liikenisikään.

Nuo Padvan rantavesiin ajautuneet levät ovat jo tuulten myötä hajaantuneet.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Levä jos joskus rantoja valtaa, tuli se suoda. Ilman levien tuottamaa happea ei minua olisi.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Tuokin on totta. Happea sieltä vapautuu. Aika vähän noita myrkyllisiä sinileviä 200 eri tyyppisten sinilevien joukosta löytyy.

Jenkeissä kehitetään sinileväkantaa, joka tuottaisi öljyä eli vahingot voisi myös kääntää voitoiksi.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Ravinteita ne levät pilkkovat hapeksi, mutta mutta tuo myrkyllisyys on hankala asia eläinten juoma- ja uintipaikolilla. Eläin se ihminenkin vielä on.

Puuttuva rengas ihmisen ja apinan välissä olemme me itse. (Konrad Lorenz)

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros Vastaus kommenttiin #28

Puuttuva rengas ihmisen ja apinan välillä olemme me itse, litteä-lattanenäiset ja tummat.
Kaikkihan olemme lähteneet Afrikasta. Tummemmat sinne sitten jäivät paahtumaan.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #29

Tumma ihonväri on vallitseva, joten se on tulevien ihmispolvien kohtalo. Paremmin kestävät aurinkoakin nahassaan.

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset