*

ILgron11

Kissan ja koiran ystäville

  • Betty
    Betty
  • Leena Purasen maalaus Poika ja kissa.
    Leena Purasen maalaus Poika ja kissa.

Joka neljännessä taloudessa EU:ssa on kissa. Euroopassa on  64 miljoonaa kissaa ja 66 miljoonaa koiraa. Varmasti on myös niitä, joista ei ole lukua pidetty. Nämä eläimet tarjoavat seuraa ja kaipaavat huomiota. Jokaisella on omat keinonsa vaikuttaa. Osa näistä eläimistä myös matkustaa.

Kissallani on monta tapaa kertoa sama asia. Olen yleensä onnistunut tulkitsemaan  kertomuksia tai tarpeitahan ne lähinnä ovat. Nyt on tullut jotain uutta. Aiemmin kissaherra kipaisi heti aamusta ruokapaketilleen ja hieraisi sitä poskellaan. Olemme nyt eri tilassa, erilaisin ruokintamenoin. Vanha tapa ei  päde.  Kissa saa yläkertaan ruoat, jotta ne säästyvät koiran loputtomalta ruokahalulta.

Yläkerrassa on kuppi. Toiseen osastoon laitetaan kovaa kissanruokaa ja toiseen osastoon pehmeää. Tiettyä merkkiä, muutoin ei maistu. Vesikuppi on erikseen. Purkit  tyhjenevät ilman, että sitä helposti huomaa.

 Kissa haluaa, saa ja osaa keksiä, miten saa purkit täysiksi.   Se liikuttaa tyhjää purkkia lattiaa vasten. Avoimessa tilassa ääni kiiri alas asti. Alkuun ihan outo, merkillinen ääni. Aistit  siinä valpastuivat. Mitä  tapahtuu? Lähempänä ollut tiesi kertoa, että ääni tulee yläkerrasta. Siinä sitten syytä selvittämään. Löytyy kupit tyhjänä ja poissa paikoiltaan. Kissa  vierellä odottelemassa, että palvelija tekee tehtävänsä ja täyttää purkit. 

Mitähän se keksii seuraavaksi? Se on joskus muulloinkin käyttänyt äänitehosteita.   

Lukee se kissaihmistäkin. Aiemmin, kun imuri käynnistyi, kissa siirtyi äkkiä korvat luimussa ulos. Imurointi merkitsi automatkaa. Nyt se ei enää yhtä paljon herätä pelkoa. Kassien ilmaantuminen ja pakkaaminen nostattaa yhä sen pakokauhun. Taitaa se osata laskea päiviäkin. Mitä kaikkea eläin osaakaan, josta meillä ihmisillä ei ole aavistustakaan?

Kissojen halipäivä on joka päivä, vaikka sillekin on ajateltu omaa päivää. Ei aamua ilman, että kissa kerää ja kehrää huomiota ja sitä myöden halejakin.

EU helpottaa eläinten matkustusta rajojen yli tämän vuoden lopussa tai vuoden 2015 alussa. Silloin poistuu paljon  byrokratiaa matkustamisen tieltä.  Vaikka en olekaan aikonut lähteä kissan kera ulkomaille, niin tuntuu hyvälle tuollainen helpotus. Moni eläin matkustaa pitkiäkin matkoja. Nyt jo edesmennyt kissan kaveri lenteli Floridasta Suomeen aina keväällä ja syksyllä takaisin sikäläiseen kotiinsa. Hyvin ne matkat sujuivat koiraltakin.

Kissaherralle riittää automatka omassa häkissä. Sekin on tarpeeksi inhottava, joskus suorastaan oksettava.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Heittelin halkoja kärriin. Kissa ilmestyi seurakseni, ei tullut luokse mutta pysytteli lähituntumassa tilanteen tasalla.

Ajoin saunalle ja aloin kantaa halkoja sisälle pinoon. Kissa hiipi perässä, ovesta sisään ja mukavalle, häiriöttömälle tarkkailupaikalle. Se ei nytkään kaivannut paijaamista, mutta halusi sijoittua sinne missä tapahtuu.

Urakan jälkeen kävelin saunalta, ja istahdin talon portaalle vissyä siemailemaan. Kissa tuli mukaan, ja heittäytyi kuumalle pihahiekalle kyljelleen.

Kissa on seuraeläin omilla ehdoillaan, eikä sitä ole järkevää käskeä tai kieltää. Sen kiinnostunut läsnäolo on kuitenkin tosi mukava juttu.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Kiva näyte kissan toimista. Minunkin kissani käy aamulla puutarhakierroksella kanssani.
Lähtee jopa pidemmälle lenkille, mutta jää kotitien päähän odottamaan paluumatkaa. Kissa on seurallinen. Toki kissani odottaa myös hyväilyjä. Nousee kahdelle jalalle, jotta yltäisi paremmin paijaavaan käteen.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Linkin takana on koirista enemmän. Näin juuri oma koiranikin on aikanaan tullut taloon, kun tuossa blogissa kerrotaan. Käytiin pentuja katsomassa ja oli sovittu, että yhtään ei kotiin tuoda. Tuotiinpas. Olivat niin kivan oloisia.
Ja kaiken se söi, jopa hyviä kenkiäni, kirjaston kirjoja, repi vuoteesta lakanat, kun oli vauvakuumeessa ja paljon muuta. Ihana ja kaivattu otus, jota en malttanut edes tuhkana kovin nopeati maahan laittaa.
http://umami.fi/vapaa-aika/umami/rakkaat-koirani-t...

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Tuvan nurkassa on piano, ja pianon yläpuolella seinällä ryijy. Ryijyn alareuna ja pianon yläpinta ovat jokseenkin samalla korkeudella.

Kissa hyppäsi pianon päälle, ja työnsi päänsä ryijyn ja seinän väliin. Se huomasi voivansa kävellä pianoa pitkin ryijyn takana, ja kohta se erottuikin vain etenevänä möykkynä pianon yllä. Huomasin mitä tulisi tapahtumaan, mutta en mitenkään voinut ehtiä hätiin.

Ryijyn suojissa hiipinyt kissa kohtasi pianon päälle asetetun maljakon - kotimaista taidelasia 1950-luvulta - ja kaatoi sen. Maljakko olisi saattanut säilyä ehjänä pelkästä pianolla kaatumisesta, mutta niin hyvää tuuria ei ollut. Se tipahti lattialle asti ja särkyi sirpaleiksi.

Siivosin kiukkua nieleskellen lasinpalaset sankoon sillipurkkien seuraksi. Kun jonkin ajan kuluttua vein lasilastin keräyspisteeseen, vilkaisin vielä kerran maljakon painavaa, ehjäksi jäänyttä jalkaosaa. Taiteilijan nimi erottui tuskallisen hyvin: Tapio Wirkkala.

Oikeastaan haluaisin kuulla, mitä mieltä lajinsa tinkimätön edusmies, sarjakuvakissa Karvinen olisi ylläkuvatusta tapahtumasta. Olisiko sen mielestä kissalla yksilönä tai eläinlajina minkäänlaista vastuuta arvokkaan maljakon särkymisestä?

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Karvinenhan ei hintaa ja maineikasta tekijää arvostaisi. Pikkuisen ilkikurisena vain katsoisi aikaansaamaansa sekasotkua. ;D

Mehän vain arvon annamme esineille. Siinä ero meidän ja eläinten välillä. Voi miten monta esinettä rikkonevatkaan vuoden ja vuosien mittaan. Ihminen oppii siitäkin, jos ei muuta niin kestämään menettämisen tuskaa.

Käyttäjän HannuValjakka kuva
Hannu Valjakka

Saattaisin arvella,että Karvisen kommentti vois olla..shit happens..ja vetäis lisää pitsaa naamariin.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #6

Kissa ja pizza hauska yhdistelmä. Olikohan piirtäjän lempivälipala?

Käyttäjän OssiOjutkangas kuva
Ossi Ojutkangas

Minä matkustin isäni kanssa pakettiautolla Suomesta Espanjaan viime syksynä. Automatkan syy: portugalilainen lentoyhtiö ei kelpuuttanut meidän koiraa lentokoneeseen. Olin siis vaimoni kanssa muuttamassa Suomesta tänne Pontevedraan alkavien opintojeni vuoksi. Koiraa ei huolittu, sillä se painoi yhdessä kuljetuslaatikon kanssa (11kg) yli 42 kiloa. Asiasta ei ollut mitään mainintaa lentoyhtiön kotisivuilla joten emme osanneet siihen varautua.

Toinen, oikeastaan vieläkin ikävämpi yllätys oli se, ettei täällä Espanjassa, ainaakaan täällä Galician maakunnassa pääse koiran kanssa yhtikäs mihinkään julkisilla kulkuvälinellä. Esimerkiksi junat on uusittu lähivuosina joka on tehnyt niistä kuin lentokoneita: yli 10 kg koirat eivät pääse ollenkaan. Pienemmätkin kuljetuslaatikossa. Busseissa eivät usein pääse edes matkustamoon nuo alle 10-kiloisetkaan vaan jonnekin säilytystilaan kuljetuslaatikossa. Niin ja meidän koira (joka on äärimmäisen kiltti sekarotuinen uros) ei pääse tietenkään bussiin eikä yhteenkään taksiinkaan. Ei edes tilatakseihin kuten Suomessa. Kyllä on tullut täällä ikävä VR:n eläinvaunuja!

En pysty käsittämään tällaista politiikkaa. Tämä on myös täysin ristiriidassa sen kanssa miten ihmiset suhtautuvat täällä koiriin: meidän sekarotuista Simpeliä (löytökoira Virosta) ihaillaan jatkuvasti ja pelätään paljon vähemmän kuin Suomessa vaikka se saattaa vähän hurjalta joidenkin silmissä näyttää. Onhan siinä ainakin vähän saksanpaimenkoiraa. Täällä silti suurin osa pientenkin koirien omistajista suhtautuu koiraamme ystävällisesti ja antaa koiransa tutustua siihen. Suomessa pikkukoirien omistajat usein kiskovat pakokauhussa koiraansa pois ja sitten väittävät, että "koirani pelkää". Vaikka ei tule epäselväksi kuka se tosiasiassa pelkää.

Mielestäni on aika kyseenalaista rajata tällä tavoin iso osa koirien omistajista pois julkisista kulkuvälineistä. Näin käytännössä pakotetaan heidät yksityisautoilun piiriin, mikä on täysin järjetöntä jos muuten pyritään ihmisiä rohkaisemaan julkisen liikenteen pariin. Kuten hyvin kirjoitit, Euroopassa on todella paljon lemmikkejä. Ja väitän, että moni ihminen olisi paljon yksinäisempi ilman niitä. Yhä useampi eurooppalainen myös asuu yksin. Heille lemmikit ovat todella arvokkaita yksinäisyyden lievittäjiä. Tästä huolimatta vähän väliä kuulee näitä valituksia ja ajatuksia, joiden pohjalta eläinten pääsyä halutaan rajoittaa lähes joka paikkaan. Ei niitä tietenkään ruokakauppaan tarvitse tuoda, mutta ainakin nyt edes julkisiin kulkuvälineisiin! Ja olisi se mukavaa jos joku oikeasti valittaisi lasinsiruista samalla vimmalla kuin koirankakoista. Vaan ei - ilmeisesti ne koirankakat ovat kaikkein pahin jäte maailmassa. Vetääköhän ihan vertoja ydinjätteellekin?

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Tuota mitä Espanjasta kerrot emme ole kuulleet ystäviltämme, jotka muuttivat pari vuotta sitten Alicanteen. He lensivät labbiksensa kanssa sinne. Labbikset ovat ehkä yleensä sen verran keveämpiä, että lentämisessä ei ollut ongelmaa. Eivät tuleet viime kesänä koiran kanssa lomalle Suomeen ehkä eivät tänä kesänäkään. Liekö koira lihonut.

Koirat kulkevat Suomessa myös busseissa ja ratikoissa. Onneksi täällä voi kuljettaa lemmikkiään julkisissa kulkuvälineissä.

Tuntuu kertomuksesi pohjalta, että espanjalainen temperamentti näkyy myös koirien hyväksynnässä muutoin.

Siellä tuskin on eläinten hautausmaata, entä eläinlääkäreitä?

Italialainen ystäväni laittoi kuvia ja tietoa eläinten siunaamisesta kirkossa. Siellä oli melkoinen määrä koiria saamassa papilta siunauksen. Niin tärkeitä nuo eläimet ovat joillekin.

Käyttäjän OssiOjutkangas kuva
Ossi Ojutkangas

Espanjassa on alueellisia eroja, mutta pääsääntöisesti juurikin uusittuja junavaunuja on koskenut edellä mainitsemani säännökset. Joitain poikkeuksia on, mutta ne maksavat. Kuten esimerkiks makuuvaunuun voi saada koiran jos maksaa koko hytin.

Kun asiasta viimeksi googletin tuossa noin viikko sitten, löysin uutisia parannuksista joita on tämän vuoden alusta tehty jossain Etelä-Espanjan maakunnassa. En nyt tähän hätään mistä paikasta oli kyse, mutta jossain oli siis sama käytäntö kuin täällä Galiciassa, mutta asiakaspalautteen vuoksi on alettu joustaa. Saa nähdä joustetaanko täällä Galiciassa. Niin tai näin, emme mihinkään koiran kanssa matkustele tästä syystä johtuen. Ja koska emme ketään koiranhoitajakaan tunne, täälläpä kökötämme, tai käymme korkeintaan päiväreissuilla lähikaupungeissa.

Tietysti täällä on eläinlääkäreitä. Mutta hautapaikoista en tiedä. Koiria saa aika moneen kahvilaan ja baariin sisälle, mutta tuo ei olisi meille niin tärkeää kuin päästä matkustamaan. Mutta säännöt on säännöt eikä yksi ihminen voi niitä voi yksin muuttaa. Onneksi emme tienneet tämän ongelman olemassaolosta kun suunnittelimme tänne muuttoa Suomessa. Jos olisimme tienneet, emme todennäköisesti olisi tulleet tänne ollenkaan. Tiedän myös koirien kanssa julkisilla matkustavia koirien omistajia jotka tästä syystä jättävät Espanjan kokonaan väliin Eurooppaa kiertäessään. Onkohan siis ihan loppuun asti mietitty juttu tämäkään? Tai sitten koirien kanssa matkaavien rahat eivät vain kelpaa.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #10

Ystävät löysivät kovan etsinnän jälkeen Alicantesta koiralle hoitopaikan. Ei siis mikään helppo tehtävä. Siinähän olisi niille työttömille nuorille työtä, mutta ehkä sellaista bisnestarvetta ei ole huomattu sielläpäin.

Englannissa kaveri tienaa melko hyvin ulkoiluttamalla varakkaiden koiria ja käymällä ruokkimassa kissoja ja muita kotieläimiä. Sellaisellekin on markkinarakoa olemassa.

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset