ILgron11

Hyvää elämää koiran kanssa - Koiranpäivä 24.4.

  • Koirien rotua Afrikasta. Hyeenakoira.
    Koirien rotua Afrikasta. Hyeenakoira.
  • Uskollinen ystävä Ida, monirotuinen ja rauhallinen.
    Uskollinen ystävä Ida, monirotuinen ja rauhallinen.
  • Kääpiösnautseri vanhus, eli 16-vuotiaaksi.
    Kääpiösnautseri vanhus, eli 16-vuotiaaksi.
  • Amerikanstaffi Roosa.
    Amerikanstaffi Roosa.
  • Koirien ystäväkissa Seppo.
    Koirien ystäväkissa Seppo.
  • Helge hirvi, jota Retukoira yritti saada ojennukseen. Isommat koirat pelkäsivät.
    Helge hirvi, jota Retukoira yritti saada ojennukseen. Isommat koirat pelkäsivät.

Ohessa on kuvia uskollisista ystävistämme, sillä tänään juhlitaan valtakunnallista Koiranpäivää. Tänä vuonna päivän  teemana on "Hyvää elämää koiran kanssa".

Elämääni mahtuu monta koiraa.  Onko koiralla sinulle merkitystä?

Saksanpaimenkoira oli turvani ja suojani lapsena. Rotu oli sodan jälkeen suosittu, monessa naapurissakin. Niitä oppi kunnioittamaan. Bellaa opin myös rakastamaan. Se suojeli, haki joskus kotiin naapurista, kun oli komennettu siihen tehtävään.

Ensimmäiset palkkarahat menivät Suomen pystykorvaan. Se nukkui lumisateessa pihalla, vaikka sillä oli oma hyvä koppi. Sitä ei koskaan voinut pitää irrallaan, sillä se olisi karannut. Lenkkikaverina se oli oivallinen.

Perheeseemme tuli aivan odottamatta Basset hound nimeltä Nisse. Se ymmärsi vain ruotsia, kun oli kaksi ensimmäistä vuottaan ollut ruotsinkielisessä perheessä. Se vaihtoi kotikielemmekin. Nisse oli ennen kaikkea isännän kaveri. Muita perheenjäseniä se pureskeli sen verran, että se oli lopetettava. Sääli, komea, näyttelyissä palkittu koira. Vieläkin sen muistelu saa aikaan pahan mielen.

Myöhemmin on ollut vielä muutama monirotuinen koira.  Riina ja Betty, äiti ja tytär. Riina eli vain kuusi vuotta. Se kuoli keisarinleikkaukseen. 11 pentua oli mahassa. Yksi oli kuollut synnytyskanavaan ja toinen oli jo henkihieverissä. Kasvatimme yhdeksän äiditöntä pentua. Saimme koiranäyttelyissä palkitun Pimun, parta collien  hoitamaan pentukatrasta. Pimulle oli jäänyt äitiys päälle ja se hoiti tehtävänsä moitteettomasti. Viisi viikkoa pennut saivat siltä äidin maitoa.  Yksi pennuista jäi luoksemme ja eli kanssamme 14 vuotta. Suru tuli senkin menettämisestä.

Koirat ovat olleet ystäviä ja jokaisen menettämiseen on liittynyt myös surun ja kaipuun kokemuksia.

Tutuksi ovat tulleet niin rotweilerit, amerikan staffi kuin kääpiösnautserikin. Nyt tyttären monirotuinen koira, Ida huolehtii seuran pidosta ja vahtimisesta. Sekin on rauhallinen ja tulee hyvin toimeen kissan  kanssa.

Koirat ovat tärkeitä. Huomasin sen myös tänään Espoonlahden vanhainkodissa, jossa vanha nainen paijasi lelukoiraa seurusteluhuoneessa. Hän ei tainnut puhua, mutta hellyyttä hän pystyi osoittamaan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Kaveri linkitti face bookiini koirajutun, jonka linkitän muidenkin iloksi tänne: http://umami.fi/vapaa-aika/umami/rakkaat-koirani-o...

Käyttäjän hilkkalaronia kuva
Hilkka Laronia

Kiitos, ihana ploki ja kuvat!!

Siis koirat on minun yks rakkaus ja mulloli viimeksi pommari ja eli 16 vuotiaaksi tosi pirteänä, kunnes hyyty ihan yhtäkkiä ja hiippailimme eläinlääkärin tykö... Sitte päätin, että työelämän jälkheen laitan vasta uuen tai vaikka montaki, mutta nytko aikaa on kulunu, olen huomanu, että kaipuu unohtuu.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Hilkka minulle on käynyt niin, että en ole koiraa haikaillut. Kun sitten olen nähnyt pentueen, seuruaksena on ollut koirakuume, ihan kuin vauvaa katsottua on tullut vauvakuume.

Varo vaan ettet joudu sellaista kokemaan. Koiravauvat ovat niin valloittavia.

Käyttäjän hilkkalaronia kuva
Hilkka Laronia

Joo helppo uskoa ja just semmoset tutut rodut, niitten eessä ei kannattas pysähtyä!

Tämän blogin suosituimmat

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset