ILgron11

Sarattaminen, kivut ja säryt

  • Kevätaurinko jäitä polttelee.
    Kevätaurinko jäitä polttelee.
  • Takiaisia talvellakin
    Takiaisia talvellakin
  • Luomuruokaa
    Luomuruokaa
  • Omin käsin neulottu
    Omin käsin neulottu
  • Pöllöystävämme
    Pöllöystävämme
  • Sarattelija
    Sarattelija

Yksi oli sitä mieltä, että sarattaminen on parempi särkylääke ku purana. Sitä sarattamista sitten ihmeteltiin. Onhan se apu, ku äänehensä kutsuu nimeltä kaikkia sarvellisia ja hännällisiä pahoja henkiä. Liekö nuo keinot ikiaikaisia  ja moneen tilanteeseen sopivampia  kuin kaikki  nykyiset päämme ja tuntojemme hiljentämiseksi keksityt särkylääkkeet.

Kuin jäitä polttelis olen kuullut sanottavan säryistä ja kivuista. Kukapa toisen jäiset poltteet tietäisi ja tunnistaisi, omansa toki.

Lääkkeistä on apua, mutta tehdään ihmisiä lääkkeillä sairaiksikin. Pahan kolesterolin vähentämiseen tarkoitetut lääkkeet, statiinit ovat siinä yhteydessä nousseet otsikoihin useamminkin. Kestää ennen kuin haitat aletaan tunnistaa ja tuntea. Jokaisen solut toimivat omalla tavallaan. Joillekin hyväksi lääkkeeksi osoittautunut onkin toiselle paha. Solujen toimintaa pitäisi tuntea paremmin ja pysytä seuraamaan.  Syvemmälle suohon joudutaan, kun määrätään monia erilaisia lääkkeitä. Yksilöllistä yhteisvaikutusta ei tunneta. Ehkä pyrkimys hyvään johtaa siksi joskus katastrofiin, josta ei aina ole selviämistä.

Hiljan lääkäri soitti tuttavalle ja sanoi huomanneensa, että lääkkeiden  joukossa oli turha lääke. Päättelimme, että hänellä oli ollut ylimääräistä aikaa ja myös halua perehtyä ainakin yhden potilaan lääkitykseen. Kiireessäkö näitä lääkkeitä annetaan? Eikö ole aikaa paneutua, kun lääkkeitä lisätään?

Sarattelu taitaa olla hyvä keino, ei tule liikaa erilaisia vaikutuksia. Eihän sillä ehkäistä  diabetesta, eikä siitä taida olla apua moneen parantumattomaan vakavaan sairauteen, mutta hetken helpotusta siitä voi saada.

Pitäisikö lääkkeitä määrätessä tutkia ihminenkin nykyistä paremmin? Olisiko geenitesteistä apua? Saisiko hoidettava näin parempaa täsmähoitoa usein kiireessä annetun sinnepäin hoidon sijaan?

Iltalehti kysyy: hoidetaanko suomalaisten kolesterolia väärin? Kysymys on hyvä. Statiinit eivät kaikille sovi.  Voisivatko statiinin joillekin aikaansaamat valtavat suonenvetokohtaukset kertoa, että lääke tekee muutoinkin pahaa?

Kolesteroli lääkkeiden sanotaan olevan syynä myös kakkostyypin diabeteksen puhkeamiseen. Ei kaikilla, vaan varmastikin niillä, joilla siihen on perimässä pohja. Statiinit voivat nostaa veren sokerit korkealle. Nivelrikon hoitoon tarkoitetutja hyväksi tarkoitukseensa todetut glucosamiinitkin voivat tehdä saman. Ovatko sittenkään  lopulta syynä nämä lääkkeet vai tapahtuisiko diabeteksen puhkeaminen niistä huolimatta?  

Niin kauan kuin ikinä voin etsin lääkettä luonnosta, ulkoilusta, käsitöistä, ystävistä ja hyvästä, monipuolisesta ja lisäaineettomasta ravinnosta. Sitä ovat esi-isät ja esi- äiditkin tehneet omana aikanaan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Liikuntaa lääkkeeksi. Täältä ajatuksen täydentämiseen ja vahvistamiseen sisältöä: http://www.potilaanlaakarilehti.fi/palvelut/liikun...

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Nostampa vielä nuo lääkket esille asiantuntijaystäväni kommentin pohjalta face bookissa.
Sanoi, että saan jakaa: Sangen monet lääkkeeet kulkevat verenkierrossa aikansa ja myös maksan läpi. Maksassa on suuri joukko vierasaineita hajoittavia entsyymejä (mm. entsyymin CYP450 alamuotoja), jotka vastaavat myös suuren joukon lääkkeistä hajoittamisesta. Muutama näistä CYP450-alatyypeistä on monimuotoisia, eli on erittäin tehokkaita, keskinkertaisen tehokkaita ja hyvin heikkotehoisia alamuotoja. Esimerkkinä entsyymin CYP450-2D6-alatyypit. Jos henkilöllä sattuu olemaan hyvin tehokas entsyymimuoto, se hajottaa tietyn lääkkeen hyvin tehokkaasti ja nopeasti, ja hän tarvitsee ison annoksen lääkettä, että se tehoaa sairauteen. Toisaalta jos entsyymi on heikkotehoinen tai tehoton, voi sama lääke nopeasti kerääntyä elimistöön yliannokseksi ja aiheuttaa myrkytystilan. Ja jos entsyymityyppi on "siltä väliltä", niin vaikutuskin on "siltä väliltä". Siksi on tärkeää että lääkärit seuraavat yksilökohtaisesti lääkkeiden tehoa ja haarukovat oikeaa annostusta. Tähänkin ongelmaentsyymiin 2D6 on olemassa geenitesti, kallis sellainen, mutta tärkeä sille, jolla sattuu olemaan entsyymin tehoton alamuoto. (2D6-alatyypin (homots.) yleisyys jotain 10% luokkaa). Voidaan silloin välttää tiettyjä lääkkeitä ja vahingollista lääkkeen yliannostusta. Tämän alatyypin yleisyys vaihtelee eri etnisillä ryhmillä: kaukasialaisilla (myös eurooppalaiset) 5-10% nurkilla. Eri ihmiset voivat reagoida eri tavoin samaan lääkitykseen ja siihen voi olla selvä geneettinen pohja. Edellä vain yksi esimerkki. Apteekeissa on hyvä tietämys lääkkeiden vaikutusperiaatteista ja myös mahdollisista vuorovaikutuksista muihin lääkkeisiin nähden.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Minä en ole perso lääkkeille, mutta jotkut ovat hyvinkin helposti lääkkeiden varaan turvautuvia. Heillä taitaa olla lääke joka vaivaan, mutta vaivoja tulee ja niitä menee ilman lääkettäkin, sillä luonto parantaa haavansa.

Lääkkeillä halutaan pitkää ja tervettä elämää, elämä voikin muodstua pitkäksi, mutta ei terveeksi.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Ari olet todella oikeassa. Tunnen ihmisiä, joilla on kaikkialla mukana iso lääkelaukku. En ole sitä hyvällä katsonut. Lapsetkin ovat oppineet vanhemmiltaan lääkeriippuvuuden, josta jo alkaa näkyä myös sairastumista. Voisiko esimerkiksi runsas erilaisten lääkkeiden käyttö synnyttää osteoporoosia? Mistä niiden apteekista ilman reseptiäkään saatavien lääkkeiden yhteisvaikutuksista löytyisi valistusta? Ei taida löytyä mistään, jokainenhan saa tehdä mitä haluaa, mutta kansa kustantaa sitten seuraukset.

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

Hienoja oivalluksia.

Ihmettelen sitä, että miksi lääkekuureista nykyään niin helposti tehdään pysyviä. Eikö taudin tokenemiseen riitä vähempi, esimerkiksi kuuri. Kolestrolitasokin laskee, joten miksi lääkkeitä pitäisi syödä elinkautisesti. Samoin verenpaine voi normalisoitua, joten lääkkeistä voitaisiin luopua.

Onko kyseessä rahaliitto lääketieteen kanssa?

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Lääkemyynti todellakin kasvaa ja meitä lääkkeistä riippuvaisia on yhä enemmän. Yksi lääke, jonka jouduin hankkimaan ettei jokin sienitauti iskisi maksoin lähes 4000 euroa. Toki kelakatto noin 690 euora oli jo siihen mennessä ylitetty, joten tuota isoa summaa en joutunut maksamaan. Minulla on jäljellä noita kalliita lääkkeitä. En tiedä tarvitsenko niitä edes enää. Miksi määrättiin niin iso erä, sitä en tiedä.

Tietysti lääkkeitä myös kehitetään ja kehittäminen on kallista. Siksi ehkä niitä olemassa olevia on myytävä niin paljon kuin ikinä voivat ja kehtaavat. Kela korvaa, eli veronmaksajat, mutta kauanko siinä pussissa on rahaa kaikkiin korvauksiin?

Tämän blogin suosituimmat

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset