ILgron11

Tulen hehkuva voima

  • Huolimattoman halot syttyvät.
    Huolimattoman halot syttyvät.
  • Tulihahmoja
    Tulihahmoja
  • Hehkuva hiillos.
    Hehkuva hiillos.
  • Rentoutuisitko tuikkujen valossa?
    Rentoutuisitko tuikkujen valossa?

Tuntuu ihan samalle kuin kaverillakin: Voix oikeesti surkeempaa ilmaa olla? Pitää varmaan keksiä jotain kivaa . Aika yksinkertainen se keksintöni sitten olikin. Tulen sytyttäminen takkaan ja tuikkuihin.  Auttaisko  vai auttoiko jo sinuakin?

Takan sytyttäminen ei olekaan kaikille samanlainen rituaali. Melkein tuli yhteenotto, kun sytytin takkaa. Tein sen toisen mielestä väärin. Minun puuni eivät ole järjestyksessä, kauniissa pinossa, jota liekit sitten tulevat nuoleskelemaan oikeasta suunnasta. Minulla halot ovat hiukan miten sattuu kasassa, ilmaa välissä, mutta kun ovat kuivia niin syttyvät sytyttimellä, kun on välissä sopivia sytykkeitä. Sama tulos, mutta erilainen alku jokaisella vai kuinka? Onko  edes oikeaa tapaa sytyttää takkapuut?

Kun takka  palaa, voi ihailla tulta, joka  on  mielenkiintoinen ja kiihottava elementti. Tänään  se on karkottanut ankeutta .  Tulen liekit pistävät  mielikuvituksen liikkeelle, liekeissä voi nähdä vaikka millaisia ihmeitä, hahmoja, aivan niin kuin pilvenhattaroissakin. Tuli on korvannut kauniit hattarat ja illalla se korvaa tähdetkin, kun raskaat sadepilvet roikkuvat kaiken korkeuksissa olevan peittäen.

Tulesta voi  löytää jotain  inhimillistä ja  alkukantaistakin. Voi kokea jotain samaa, mitä kaukaiset esi-isämme kenties ovat  sisimmässään tunteneet tulien ääressä istuskellessaan ja lämmitellessään, rauhoittuessaan. Pelottihan tuli pois metsäneläviäkin. Tulen tekeminen ja hallinta  ovat olleet  elintärkeä osa ihmisen pitkän olemassaolon alkuajoilta saakka. No ei ehkä ihan alusta. Alku oli selvittävä ilman, ennen kuin joku keksi miten tuli valjastettiin. Sen  avulla ihminen  saattoi  alkaa kypsentää ruokaa ja saada näillä pohjoisilla leveysasteilla  kaivattua lämpöä.  Ankeutta se karkotti silloinkin.

Tulen liekeissä on sellaista, joka yhdistää meitä . Siinä on voimaa ja vahvuutta. Sitä on tarkkailtava, että  ei pääse valloilleen.  Joskus tulta on palvottukin. Tulen  voima  on valjastettu moniin tarkoituksiin ja se on ollut yksi ihmiskunnan kehityksen kulmakiviä.  

Sytytteletkö kynttilöitä? Haihdutatko huolia liekkien valossa? Ilahduttaako elävä tuli ja valo?

Nuotiokin olisi mukava, mutta ei kai sitä tällaisella ilmalla saa syttymään.  Ehkä joskus myöhemmin.  Paistaa se päivä taas, ehkä huomenna jo.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (54 kommenttia)

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Ihana tuli hallittuna on elämän eliksiiri.
Oli upeaa, että joku tuhansia vuosia sitten keksi hieroa keppejä yhteen ja saada sammaleen palamaan- siitä se lähti.
Tähän suomalaiseen elämänmuotoon on aina se kuulunut, mielellään hyvässä.
Vanhat steariinikynttilät joulukuusessa, nuotiot makkaroineen, nokipannuineen, saunat koivuklapeineen, takat, uunit, puuhella, kynttilät kaikkialla ja kaiken sytyttävä tulitikku, jonka valossa joskus haettiin sähköt katkenneena edes kynttilää. Nyt on kynttilöiden aika- ei sitä tarvitse Jouluun saakka odottaa.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Heikki, juuri niin, nyt on aika poltella kynttilöitä ja nauttia niiden valosta ja tunnelmasta. Joskus sytytän kynttilät myös ruokapöydälle tunnelmaa luomaan yhteiselle ruokahetkelle.

Käyttäjän jaanapaju kuva
Jaana Paju

"Sillä yksi oli liehuva liekinvarsi
ja toinen oli kuivaa puuta.
Mutta minä olin tulehen tuijottaja,
jolle tuli niin tukalasti kuuma."

http://www.modeemi.fi/~no/liekinvarsi.html

Muistaako ken, kuka sen esitti?

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Hieno kappale ja hyvä linkki. Taisi olla Ritva Oksanen, joka esitti.
Tuli muuten mieleen ajatus siitä, onko muilla pohjoismaisilla kansoilla myös suhde tulee jotenkin erityinen.
Etelässä ei tulella lie niin paljon merkitystä paitsi ruoan laitossa tietysti.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Tulella on erittäin suuri merkitys mm paimentolaiskansoilla. Nuotio paloi läpi yön pitäen pedot loitolla. Luulen että tulella on kaikilla kansoilla ollut paitsi käytännöllinen myös myyttinen merkitys. Hyvä renki, mutta huono isäntä.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #43

No höpöjähän kirjoitin. Hyvä, että korjasit. Tietysti tulella on ollut ja yhä on monenlaista merkitystä maailman eri kansoille. Tässä esimerkiksi jo Viikinkiajoista tuttuakin asiaa: http://en.wikipedia.org/wiki/Pyre
Varmasti aiheesta ja tulen käytöstä eri tarkoituksiin löytyy vaikka millaista tietoa. Tärkeä asia.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Jo Kalevalassa Kokko-lintu on tulen synnyttäjä: Kokko iskee tulta auttaakseen Väinämöistä polttamaan kasken. Myös kokon sulkia käytetään tulen iskemiseen. Joissain tulen syntykertomuksissa tuli on isketty kokon sulilla.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Poppaa poppaa
sanoo lapsi
tuli on kuuma
liekki kiehtoo,
siksi pelko
on aiheellinen.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Pahaa jälkeä tulee, kun kätensä pistää tuleen tai poltteeseen. Kerran lapsen käsi upotettiin kylmään jogurtiin, kun pisti kämmenensä kuumalle hellan levylle.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Kuuma hellan levy tekee pahaa jälkeä jos kätensä siihen länttää, mutta liekki ei tee yhtä nopeasti palovammaa, monasti olen lisännyt puita palavaan pesään, niin että liekit ovat kättä hipaisseet. Voihan sormenkin laittaa kynttilänliekkiin polttamatta sitä.
Hätätapauksessa olen sammuttanut tulipalon alut paljain käsin ilman palovammoja.
Ei ole syytä opettaa lasta liikaa pelkään tulta. vaikka onkin opetettava varomaan ja varsinkin kiehuvaa vettä ja hellanlevyjä. Minusta ei ole väkivaltaa jos vaikka näpsäyttä sormille tilanteessa jossalapsi juuri on aiheuttamassa palovammaa itselleen.
Mutta voi olla hyvää antaa lapsen valvotusti koskettaa liekkiä sen vertaa, että tuntee sen polttavan. Ns. kantapään kautta oppi menee perille.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #45

Kynttilän liekissä on useita erivärisiä alueita. Sinertävät ja keltainen alue ainakin. Kirkkaammalla keltaisella alueella syntyy pieniä kuumia nokihiukkasia, joista keltainen väri johtuu. Lämpötilaerot liekin eri osissa ovat hyvin suuret. Sinertävillä vedyn palamisalueilla liekin alaosissa lämpötila on jopa 1400 °C, kun se liekissä keskimäärin on noin 1000 °C.
Pistääköhän sitä sormensa vain tuolle vähemmän kuumalle alueelle vai ovatko nopeat reflekstit vain apuna. Niillä ehkä ennen kaikkea palovamman syntyminen ehkäistyy?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Hiillokseen voin tuijottaa, silloin kun nykyisin harvoin siihen on tilaisuus, vaikka kuinka pitkään. Sieltä tulee parempaa ohjelmaa ja on rentouttavampaa kuin television toljottaminen.
En oikein ole oppinut sytyttämään takkaa nykyisten suositusten mukaan pinon päältä. Onnistuu se joskus, riippuen kai klapeista, mutta välillä hermostun ja pinoan puut vanhojen tottumusten mukaan.
Jonkun pitäisi kai selvittää minulle opiksi, juurta jaksain kädestä pitäen.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Takan tai uunin sytyttäminen

Olen pitkään protestoinut sitä tapaa, jossa pinotaan uuni täyteen puita ja sytytetään päältä. Ei järjen häivääkään.

Jo sytytettäessä uunia, uusissa taloissa kannattaa panna ilmanvaihto "kiinni" tai ikkunat auki, jotta savut eivät tule imussa sisään. Pätee myös joihinkin vanhoihin taloihin.
Tietenkin paras tapa saada veto kuntoon on panna tuhkaluukkuun pari pientä paperia "esilämmityksesksi"

1. Sytytettäessä uuniin kannattaa panna joko pari puuta pitkittäin ja vain muutama poikittain ja tuohet tai systyspaperi alle.
2. Tai sytytyspuut pystyyn "intiaanitelttamaiseen" asentoon ja tuohet tai paperi sisään.
3. Sytytetään ne sytytyspuut alta.
4. Annetaan palaa melkein hiillokseksi.
5. Lisätää hiilloksen päälle tarpeen mukaan 1,2 tai 3 kertaa lisää aina hiillosta ensin sekoittaen.

Tästä syntyy kunnon lämpö ja sitä voidaan säädella lisättävien puiden määrällä. Lisäksi se on hauskaa katseltavaa ja puuhastelua. Ja siinä tulee keskityttyä lämmitykseen eikä muihin jutuihin.

Uunissa päältä sytyttämisessä on suuri ongelma; koko läjä palaa hitaasti ja eritahtisesti. Siinä sitten hiilihangolla hämmennät puoliksi palaneita ja palannutta hiillosta keskenään. Hiilet ja kipinät lentelevät tuosta läjästä helpoisti luukun ulkopuolelle lattipellille tai jopa puulattialle.

Uusissa pystyuuneissa pitää olla tarkka, koska niiden toimintatapa on erilainen kuin vanhoissa. Hiillos pitää olla sammunut ennen pellien kiinni panoa. Talot ovat lisäksi "pulloja", joissa tuuletusta hoitaa koneellinen ilmanvaihto.

Vanhat uunit on rakennettu yleensä korkeisiin huoneistoihin ja ilmatilaa on runsaasti ja luonnollinen tuuletus kunnossa. On kaksoispellit ja tuuletusaukot uunissa, jotka oikein säädettynä päästävät hiilimonoksidin (häkä) pois, vaikka punaisella hiilloksella, sinisen liekin poistuttua uunista pannaan toinen pelti melkein kiinni sitten toinen.

Tämä jälkeen uuni vasta alkaa voimakkaasti lämpiämään.

Kokemus:

Olen lämmittänyt lähes koko ikäni jopa 1800-luvun lopun kaakeli-pystyuuneja, 50-luvun rintamamiestalojen uuneja, leivinuuneja ja eri-ikäisiä puuhelloja.
Olen hengissä tuhannen uunin lämmityksen jälkeen näillä ohjeilla, jotka jo perin isältäni ja vaarilatani.

Olkaa hyvä ja kommentoikaa.

Käyttäjän jaanapaju kuva
Jaana Paju

Takan tai uunin sytyttäminen, hyvät ohjeet,
tuota noin, saunan pesää olen sytytellyt toisin, öh.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

"öh"

Periaatteessa sytytstekniikka on saunassakin sama, ainakin pitäisi. Nyt en ota kantaa rantasaunaan ( hyvä tuuletus) ja savusaunaan.
Kertalämpiävissä kiukaissa kannattaa noudattaa ohjeitani, plus "häkälöylyt" ja tuuletus.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Hyvät ohjeet. Minäkään en tykkää päältä sytytämisestä. Mikä ihme näitä vanhoja ohjeita uusiksi teke?
Tämäkin on hyvä ja pätee meidänkin kaupunkiasuntoon: Jo sytytettäessä uunia, uusissa taloissa kannattaa panna ilmanvaihto "kiinni" tai ikkunat auki, jotta savut eivät tule imussa sisään. Pätee myös joihinkin vanhoihin taloihin.

Joskus on jäänyt ilmanvaihto päälle ja savu pöllähtänyt sisälle.

Varaavat takat ovat aarteita. Vanhanaikaisesti rakennetut erityisesti. Onkohan kohta enää sellaisia takkataitureita kuin oli aikanaan?

Pelkään myös, että nuorisolta katoaa taito lämmittää puilla ja alkavat tietämättömyyttään pitää sitä outona ja ympäristölle vaarallisena.

Häkä toki on vaarallista, joten peltien sulkemisen kanssa on oltava tarkkana. Isoäiti sanoi aina, että kun on sininen liekki, voi laittaa pellit kiinni. En nytkään päästä hiiliä täysin hiipumaan. Sen verran falskaavat pellit.

Matti Siikala

Kun on sininen liekki, häkää tulee!
On käynyt säkä.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #31
Matti Siikala

Kuivan puun palaminen leviää myös alaspäin.
Pohjalta sytytettäessä savu menee piippuun palamatta.
Vaikeaa se päältäsytyttäminen toki on.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Savu menee piippuun palamatta. Mitä lie tarkoitat? Useinhan piipusta ei tule näkyvää savua, vaan hohkaa lämpöä. Kun tulee savu, puut tai palava materiaali on ehkä kosteaa? Kertoisitko tarkemmin sen savun olemuksesta, joka on palamatonta???

Matti Siikala Vastaus kommenttiin #33

Savu on palamatonta puuta.
Hiukkasia.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #34

Savu on epätäydellisen palamisen yhteydessä syntyvä palokaasujen ja kiinteän aineen seos (aerosoli). Usein se on palamisen ei-toivottu sivutuote, mutta sitä voidaan myös hyödyntää esimerkiksi tuhoeläinten torjunnassa, yhteydenpidossa (savumerkit), puolustuksessa, ruuanlaitossa (savustus) sekä nautintoaineena (tupakointi). Onko se palamatonta puuta onkin jo toinen kysymys? MInusta ei, mutta en väittele asiasta.

Matti Siikala Vastaus kommenttiin #37

Epätäydellisen palamisen tuote on takassa puun tuote.
Käytätkö sitä tuholaisten torjunnassa.

tupakka, puu, lehtikasa tai auto- sama asia!!

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #39

Nyt tärppäs. Ensimmäinen lause pitää paikkansa. Myös täydellisen palamisen tuotteisiin, jos puita poltetaan yms.

Mehiläisten hoidossa olen kauan sitten käyttänyt savua. En tappamiseen vaan etäisyyttä luomaan.

Vävy käytti sitä eilen, kun hoiteli mehiläisiään. Ihmettelin vuodenaikaa, jolloin pesä avataan. Näin en ole nähnyt käyvän koskaan, mutta ovat nuo pesätkin erilaisia kuin ennen.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Takassa olen aina käyttänyt sitä "teltta", mutta luulen, että nykyisessä päältäsytyttämistavassa voi olla jotain merkitystä, ainakin perustelut ovat vakuuttavia. Vaikeata minun on asiaa arvioida, kun en ole mikään palamisproseeseja hallitseva insinööri.
Kerran oli täpärä tilanne ystävän mokissä kun en tiennyt että takassa on kaksi peltiä. Olin avannut yläkerran pellin ja talo täyttyi nopeasti savulla kun tuli syttyi. Toisen pellin kahva oli piilossa takan päällä. Viime tipassa se löytyi, Poikani oli keskusteluapuna päättelyssä.
Joskus olen ajattelut, että miten selviäisi jos saaressa sijaitseva mökki syttyisi talvipakkasella tai nuorisojoukon majapaikka korvessa, ennen kännykkäaikaa.

Käyttäjän VesaHytnen kuva
Vesa Hytönen

Minäkin rakastan elävää tulta, sen lämpöä, sen valoa, puiden rätinää, huminaa hormissa, jopa savua joka joskus sytyttäessä pöllähtää silmille...

Istun juuri nyt mökillä ja meillä on kaksi pönttöuunia aktiivisesti käytössä. Toinen on edelleen siinä kunnossa, mihin keisarin alamainen muurari sen muurasi vuonna 1905. Toisen muurautin kolme vuotta sitten uudestaan, muurarin löysin internetin kautta ja hyvän uunin mies meille muurasikin. Älä ole huolissasi Irja, takka- ja uunimuurareita Suomessa on runsaasti ja mikä ilahduttavinta, niin joukossa on myös taitavia naisiakin.

Keittiössä on tiilistä muurattu hella oikeine leivinuuneineen ja sen parempaa hellaa on vaikea kuvitella. Kaunis päältä, sileä sisältä, lämpenee nopeasti ja pidättää lämpöä kauan, keittää ja paistaa, lämmittää niin ruumista kuin sieluakin. Kylämme vanha muurarimestari Toivo sen meille pystytti, itse olin hanslankarina. Toivo poistui luotamme viime talvena, mutta muistan häntä suurella lämmöllä.

Taidanpa mennä ja viritellä tulet pönttöuuneihin. Kuutamo taitaa ennakoida kylmää yötä.

Käyttäjän VesaHytnen kuva
Vesa Hytönen

Ai niin, kai teillä on palovaroittimet jokaisessa huoneessa, jossa on tulisija? Ja patterit vaihdettu tänä syksynä? Minulla on syntymäpäivä syyskuussa sopivasti lämmitykauden alussa, se on myös pattereiden vaihtopäivä.

Sen lisäksi minulla on makuuhuoneessa häkävaroitin, jota suosittelen myös muille. Omani ostin Prismasta neljälläkympillä, paljon halvempi kuin ruumisarkku. Kun menette omaanne hakemaan, niin ottakaa huomioon, että ne ovat toimintakuntoisia vain seitsemän vuotta, viimeinen voimassaolopäivämäärä on merkitty laitteen kuoreen. Älkää ottako sitä ensimmäistä pakettia hyllystä vaan sieltä hyllyn takaosasta, kauppias tekee niiden kanssa saman kuin setsuurien ja ranskanleipien, vanhemmat eteen ja tuoreemmat taakse.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Kiitos vinkistä varsinkin tuon patterien ym tuoreuden suhteen. Hauska vinkki. On palovaroitin, mutta ei häkävaroitinta. Häkähän ei haise, mutta tarkkana ollaan, kun tutkitaan hiillosta.
Takka on turva, jos vaikka sähkönjakeluun taas tulisi pidempikin katko. On selvitty niistäkin juuri takan ja öljylamppujen avulla.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Meillä suojelukurssilla korostettiin sitä, että varoittimet on oltava ensisijaisesti makuuhuoneissa, jotta ihmiset saadaan nopeasti hereille toimimaan. Meillä on joka huoneessa. Sen verran meluavia ne ovat, että herää siihen meteliin, jos nyt ei ihan kartanossa asu, olipa ne missä tahansa.

Kesäpaikassamme ( ikä yli 100 v ) oli palovaroittimet ja liiketunnistimet yhdistetty suoraan hälytyskeskukseen. Joskus tuli kiire, kun vanha uuni pöläytti savut sisään ( hormissa oli tiilipala ironnut pahaan asentoon ) ja summerit soivat. Soitto nopeasti pelastuslaitokselle- no hätä, älkää tulko. Heillä oli jo kypärät päässään.

Samoin lähdettyämme pois kytkimme aina hälytysjärjestelmän päälle. Kerran jo matkan päässä ollessamme, vartiontiliikkeesä tuli soitto autoon, että teillä liikkuu sisällä joku. Takaisin. Hiivittiin taloa ympäri varkaita etsien, menimme sillään kuin poliisin "karhu"- osasto. Ei hiirtäkään hiiskauksineen. Mutta vanhan jalkalampun varjostin oli notkahtanut pahasti. Se notkahdus maksoi maltaita ( koko juttu vähän ohi aiheen ).

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Omat suojavarusteet ja kamera, jolla voi tsekata sisälämpötilan ja katsoa, että kaikki on ok. Tuntui tuo kallis ratkaisu sen verran työläälle, että suosittelen omia keinoja, it:tä ja puhelinta hyväksi käyttäen. Niitähän kehitetään ja parannellaan kaiken aikaa.
Nokialla on ollut hyvä ratkaisu, mutta sitä ei enää taideta myydä.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen Vastaus kommenttiin #20

Aivan samaa mieltä- tämä systeemi oli asennettu jo 1990-luvulla ( ennen meidän asettumistamme paikkaan ) ja perustui Soneran päivityksiin. Sonera lopetti tuon päivityksen v. 2004, mutta ei informoinut asiakkaitaan. Se oli langallinen ja hiton toimiva eikä ylläpito maksanut muuta kuin kekusyksikön akun latauksen. Sen hyvä puoli oli se, jos et ollut itse "saatavilla", muut toimivat puolestasi.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #22

Miksi hyvät ratkaisut lopetetaan? Miksi niitä ei kehitetä edelleen? Voisi olla kysyntää muuallakin kuin Suomessa. Mehän täällä testaamme kaikenlaista.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Minä en yhtään tajua, että mökilläkin pitää olla palovaroitin. Sehän rupeaa vinkumaan heti kun savua pöllähtää hellaa sytyttäessä. Sitä tulee aina kun hellaa on ollut jonkin aikaa käyttämättä vaikka alimmaisessa tuhkaluukussa Heikin ohjeen mukaisesti polttaisi paperitolloja.

Käyttäjän VesaHytnen kuva
Vesa Hytönen

Itse pidän häkävaroitinta tärkeämpänä mutta on meillä silti tässä rintsikkatyyppisessä talossamme viisi palovaroitintakin. Yksi, joka oli eteisessä oli niin herkkä, että se alkoi vinkua heti kun vaimo alkoi paistaa lättyjä keittiössä. En kuitenkaan hylännyt sitä roskikseen vaan vaihdoin sen vintissä olevan kanssa päittäin, vähemmmän herkkään. Herkkyyksissä näyttää olevan selviä eroja.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

"Savuryyppy"

Vanha ammattilainen muurasi meille puuhellan. Seurasin sitä taidetta varvi varvilta, kuinka siinä savukanavien kulmat pyöristettiin ja kanavat olivat siloisia kuin lapsen peppu.
Kun hella saatiin valmiiksi, muurarille oli tarjottava " kossusta savuryyppy(t)". Niin tehtiin ja muutaman päivän päästä hella veti savut piippuun eikä sisälle. Toisin olisi ollut ilman "savuryyppyjä".

Käyttäjän VesaHytnen kuva
Vesa Hytönen

Kyllä muurarin täytyy sauhuviinat/hormiviinat saada. Varaan aina ainakin pikkupullon konjakkia oli homma sitten kuinka pieni hyvänsä. Keväällä toisen pönttöuunin arinassa uusittiin yksi tulitiili eikä se vienyt ammattimieheltä kuin tunnin verran. Sen jälkeen kahviteltiin kaksi tuntia ja lähtiessä lykkäsin konjakkipullon kalupakkiin lastojen ja kauhojen joukkoon. Ja hyvin vetää!

Käyttäjän VesaHytnen kuva
Vesa Hytönen

Kynttilöitä en nykyisin juurikaan sytyttele, ainoastaan silloin kun on jotain erityistä syytä. Olen alkanut miettiä, että mihin ne kilojen painoiset kynttilät pöydältä ja piirongin päältä häviävät kun ovat loppuun palaneet. No ei niistä yksikään molekyyli mihinkään häviä vaan leviää kaasumaisessa muodossa ilmakehään. Siis aivan samalla tavalla kuin se vuoren kokoinen kivihiilikasa voimalan pihalta.

Pyhäinpäivän jälkeen kävimme appivanhempien haudalla siivoamassa omat kynttilänjämät pois. Roskikseen ne eivät mahtuneet vaan se pursuili yli äyräiden. Tätä roskaa näyttää tulleen yhdellä pienellä hautausmaalla traktorikuormallinen, yhden viikonlopun aikana.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Joulunaikaan tulee lisää kynttiläroskaa. Mitähän hautausmailla niille tehdään. Kipattaneeko tuo roska vain kaatopaikalle? Sehän olisi energiajätettä, mutta eipä näy hautausmailla jäteastioita, jonne jättee eroteltaisiin (maatuvat ja muu jäte): Siinä vinkki serakunnille.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield
Käyttäjän VesaHytnen kuva
Vesa Hytönen

Meidän hautausmaalla on eri jäteastiat kynttiläroskalle ja maatuvalle jätteelle, samoin Turun Veteraanilehdossa, johon isäni on haudattu.

Kiinnostaisi tietää kuinka paljon kynttilöitä poltetaan Suomessa vuoden mittaan. Olen joskus yrittänyt etsiä netistä jotain asiaan liittyvää tilastoa, mutta en ole löytänyt.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Steariini on loistava polttoaine- en tiedä, minne se viedään. Jonkun olisi se hyvä selvittää.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Kynttilöitä tuotetaan moniin eri tarkoituksiin, mutta tuotettujen tai poltetujen määrää en onnistunut löytämään minäkään. Sen sijaan löytyi kaikenlaista muuta mielenkiintoista tietoa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Kynttil%C3%A4
HS: Kynttilä pienessä asunnossa vastaa passiivista tupakointia

Onkos kukaan onnistunu mittaamaan tai edes laskemaan paljonko watteja irtoo kynttilästä? löytyi tietoa:
Kynttilän tuottama valovirta on suuruusluokkaa 10 luumenia, joka vastaa osapuilleen 1 W:n hehkulampun valovirtaa.
Kynttilöistä syttyy Suomessa vuosittain noin 500 tulipaloa[6]. Vertailuna ilotulitteista on viime vuosina syttynyt vuosittain noin 250 tulipaloa. Yleinen syttymistapa on kynttilän loppuun palamisen tai kaatumisen seurauksena tapahtuva alustan tai ympäröivien materiaalien syttyminen.
Kynttilöitä ei kannata polttaa suuria määriä joka ilta. Kynttilän polttaminen saastuttaa huoneilman. Ylen uutiset 3.12.2011.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Tällaista löytyi tilastokeskuksen sivuilta vuodelta 2011.

Suomalaiset polttavat kynttilöitä miljoonia kiloja vuodessa
Kynttilöitä tulee Suomeen eri puolilta maailmaa, eniten Alankomaista, Virosta, Puolasta ja Kiinasta. Yhteensä kynttilöitä tuotiin viime vuonna Suomeen lähes 29 miljoonan euron arvosta. Lähde: Tulli. Lehdistötiedote 13.12.2011
http://www.stat.fi/tup/kirjasto_tieto/joulutilasto...

Miksi Suomeen ostetaan kynttilöitä? Onhan meillä HAVI, 1800 luvun loppupuolelta oleva yritys ja paljon muita kynttilänvalmistajia.

Käyttäjän VesaHytnen kuva
Vesa Hytönen

Paljonko tuo 29 miljoonaa euroa mahtaa olla steariinitonneina?

Ja toinen ilmaa saastuttava hullutus on sitten heti joulun jälkeen kun alkaa rakettien räiske ja pauke.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Totta puhut. Paljon ilmaan ammuttua rahaa ja voitot kiinalaisille. Kun oli kuukauden Malesiassa, siellä vietettiin kaksi viikkoa kiinalaista uutta vuotta helmikuussa 2002. Kahden viikon aikana ammuttiin melkoinen määrä raketteja. Onneksi meillä rajoittuu tunteihin kaikkein suurin rakettiryöppy.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Minä en poltta kynttilöitä kämpässäni muuta kuin jouluaterialla. Paloturvallisuussyistä. Kämppä on kuin roskakori täynnä paperitaavaraa. Se humahtaisi roihuun hetkessä. Parvekkeella saatan joskus jonkun tuikun sytyttää.
Ilotulitteiden pauketta inhoan, mutta roskat minulla on tapana kerätä järven jäältä ja lähimastossa jonkun muovikassillisen verran.
Se on eräänlainen uuden vuoden jumalanpalvelusrituaali.

Matti Siikala

Hengenvaara!

Sininen liekki on tappavaa!
Onneksi ennen talot olivat harvarakenteisia.

Sininen liekki on merkki siitä että kekäleet vielä tuottavat tappavaa häkää.
Aina pitää kohentaa kekäleitä, kunnes liekkiä ei synny.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Näin olen aina tehnyt, ja suljen pellit mielummin liian myöhään kuin liian aikaisin.

Matti Siikala

Tule apuun LG, joku vielä kuolee mummojen neuvoihin.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

En minä ole ohjeita antanut. Kohentelen niitä hiiliä ja tarkkailen hiillosta. Se oli mummoni ohje. Nyt on tiiviimmät pesät ja helpompi tuottaa polttopuitakin. Ei tarvitse säästellä syntyvää lämpöä niin kuin ennen.

Matti Siikala

Sanoit että jo mummoni opetti.

Nykyään ei selviä hengissä niin kuin ennen.
Häkä ei haise eikä myrkytyksen oireita voi sivullinen havaita.
Moni saa häkämyrkytyksen, eikä sitä huomaa ilman aivokuvausta.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #40

Tiesitkö, että lattian rajassa ei välttämättä ole häkää, jos sattuu pyörtymään ja vajoamaan lattialle. Häkä on ilmaa keveyempää ja nousee siis kohti kattoa. Onneksi näin.

Häkää on palokaasuissa noin 1 %, tupakansavussa jopa 2 % ja maakaasussa 5–6 %. Pakokaasuissa häkää on 4–7 %, mutta katalysaattori hapettaa siitä suurimman osan vaarattomaksi hiilidioksidiksi.

Moni saa häkämyrkytyksen, eikä sitä huomaa ilman aivokuvausta. Joten tupakka myrkyttää monia, jopa tupakoimattomia, lieviä oireita, mutta osataanko edes tietää mistä tulee.

Täällä asiatietoa vielä: http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.k...

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #40

Minulle tulee päänsärkyä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Entäs sitten? Ilman mummojen viisaita neuvoja aika moni olisi kuollutkin.

Tämän blogin suosituimmat

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset