*

ILgron11

Kesäisiä riesan aiheita

  • Yli 2 cm mittainen paarma, joka tuli sisälle ja yritti ikkunanläpi takaisi ulos.
    Yli 2 cm mittainen paarma, joka tuli sisälle ja yritti ikkunanläpi takaisi ulos.
  • Paarma verkossa, aikuisen sormella.
    Paarma verkossa, aikuisen sormella.
  • Kuollut aitosudenkorento
    Kuollut aitosudenkorento
  • Sudenkorennon verkkomaist siivet.
    Sudenkorennon verkkomaist siivet.
  • Sudenkorennolla on suuret verkkosilmät, jotka peittävät suuren osan päästä.
    Sudenkorennolla on suuret verkkosilmät, jotka peittävät suuren osan päästä.
  • Kimalainen
    Kimalainen
  • Kimalainen kellokukassa medenhakumatkalla.
    Kimalainen kellokukassa medenhakumatkalla.
  • Mehiläinen värimintussa mettä keräämässä.
    Mehiläinen värimintussa mettä keräämässä.
  • Isomittarin kauneutta.
    Isomittarin kauneutta.
  • Hepokatin toukka.
    Hepokatin toukka.

Paarmat kiusaavat meitä kaikkia tai ainakin lähes kaikkia lämpimällä kesäsäällä. Pahin paarma-aika on menossa, heinäkuu, mutta jatkuuko vielä elokuullekin?  Suot, kosteikot ja rannat ovat pahimpia paarmapaikkoja. Toki hyvinä lentäjinä paarmoja  tavataan monenlaisissa muissakin ympäristöissä.

Ne löytävät meidän kuten muutkin kohteensa lämpösäteilyn ja hiilidioksidin avulla.  Paarmat kuuluvat kärpäsiin ja vähän näyttävätkin niille. Hyvin joku voi sekoittaa ne kimalaisiin, mehiläisiin ja  ampiaisiin  tai herhiläisiinkin. Noita erilaisia  hyönteisiä on niin kovin runsaasti luonnossa, paarmojakin  sanotaan olevan 37 lajia.

Paarmanaaraat käyttävät ravintonaan nisäkkäistä ja linnuista imettyä verta.

 Paarma on viheliäinen.  Se leikkaa ihoon haavan ja sitten imeskelee sieltä tihkuvaa nestettä. Paarma voi saada herkille  aikaan allergisia reaktioita, ihan niin kuin monet muutkin kimppuun käyvät hyönteiset, ampiaiset, hyttyset ja kimalaisetkin.  Tai sitten paarman pureman  ympärille tulee vain paikallinen pieni ihoreaktio.

Sudenkorennot ovat keskikokoisia tai kookkaita hyönteisiä. Niiden toukat kehittyvät vedessä, joten kuvan kookas sudenkorentokin löytyi veden ääreltä. Se taitaa olla aitosudenkorento (Anisoptera).  Sudenkorentolajeja on ainakin kolme. Sudenkorennolla on valtavat verkkosilmät, jotka peittävät suuren osan niiden päästä ja mielenkiintoiset verkkomaiset siivet, jotka tekevät niistä taitavia lentäjiä. Sudenkorennot ovat  myös petoja. Ne eivät  käyne  ihmisen kimppuun.  Ne syövät  oman lajinsa edustajia, mutta myös muita hyönteisiä.

Usein pienet lapset usein kokevat isot sudenkorennot pelottavina, kun ne syöksyilevät ohi melko läheltäkin ja joskus niitä on lennolla samaan aikaan paljonkin.

Sitten ovat nuo piikikkään pörrääjät, joita lapsetkin on opetettu tunnistamaan; ampiainen alasti, mehiläisellä puoliturkki ja kimalaisella kokoturkki. Ampiainen jättää piikin iholle, samoin mehiläinen. Kimalainen sen sijaan voi pistää useamman kerrankin.  Jokaisen  piikistä lähtevä myrkky saa aikaan jonkinlaisen ihoreaktion, pahimmassa tapauksessa myrkky voi vaatia tehokkaampiakin hoitotoimenpiteitä. Kimalainen ei kovin herkästi suutu ja käy kimppuun.

Erotatko mikä on mikin? Pelkäätkö hyönteisten pistoa tai puraisua? Onko sinulla hyvä keino suojautua niiltä?

Ampiaispesän voi hyvin hävittää pölynimurin avulla. Silloin ei edes tarvitse naamioitua hävitystä varten. Pitkä imurin putki riittää ja imurin pussiin kertyneet hyönteiset pusseineen pesään palamaan tai muilla keinoin hävitettäväksi. Luonnosta niitä  on turha ihan vaan huvin vuoksi metsästää, mutta jos ne käyvät kotinurkissa häiriöksi kannattaa hävittää.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (24 kommenttia)

Samael Kaarna

Hyviähköjä kuvia.Vihreä perhonen on hieno.

Mutta Jaakkohan pisti paarmat jo pussiin ja teki niistä puuroa? Eli ei ole niitä enää paljoa.

Sudenkorentohan on kaveri. Sen kanssa kun tekee sopimuksen keväällä, niin se ja lajitoverinsa ovat apuna kesällä. Eli kun pörräävät ympärillä, niin syövät juuri noita paarmoja ja hyttysiä. Paarmat varsinkin kaikkoavat pian ympäriltä jos sudenkorentoja tulee.

Omasta kasvihuoneestani aina pelastan kaikki isommat rotinkaiset pois. Kuten sudenkorennot, herhiläiset, kultakuoriaiset ja kiitäjät.

Yhden ison tunnistamattoman kiitäjän poistin viime viikolla lasipurkilla - oli komea ötökkä ja iso kuin mikä.

Herhiläinen on kunnioitettavan oloinen pistiäinen - ei kuvita ehdoin tahdoin härnätä sitä.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Suojeltavahan noita luontokappaleita pitää, mutta kun tulevat sisälle, niin pitäähän niitä häätää pois. Tuo paarmakin sai sisältä lähdön ja oli hiukan sekaisin, kun nappasin sen haaviin. Pääsi vapaaksi. Ei edes ahdistellut muuta kuin ikkunaa. No voi olla, että oli urospuolinen. Naaraathan ne käyvät ihmisenkin kimppuun.
Minulla on kasvihuoneessa keltaista liisteripaperia. Siihen jäävät hyönteiset. Ihan noin ystävällinen en ole kuin sinä. Lattiatasolla sisiliskohoitaa sitten sinne joutuvat. Aika moinen kärpästen syöjä sekin on.
Kyllä minä noista kultakuoriaisista ja pillerinpyörittäjistäkin pidän. Eiväthän ne kenellekään mitään tee tai siis ihmisille ainakaan.

Viime viikolla katselin muurahaisten häälentoa, melkoista menoa sekin.

Käyttäjän Poika kuva
poika heinänen

Minä olen myös melkoinen tuijottaja/pelastaja; koskaan ei 5min tarkkailun jälkeen ole tappotuulella. Vanhoja lajeja en tapa ikinä (no joskus on murkku saanut ansaitun kohtalonsa kun tusinan kertaa on purrut).

Jos pitää lähellään hyönteisiä sopivassa suhteessa toisiinsa nähden, niin koskaan ei tule syödyksi eikä myöskään tappotarpeita ilmene. Tarkkailkaa, älkää tappako!

Käyttäjän jaanapaju kuva
Jaana Paju

Yöllä kun on ikkunat auki, aina jokin lentävä tulee sisään.

Näköjään meillä on eri tapa metsästää, mies läimii raatoja seiniin,
minä mäiskin itseni lähes kuoliaaksi, kun puolustaudun.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Voisi olla apua verkoista ikkunoissa ja avoinna pidettävässä ovessakin. Meillä on, eikä ole ötököitä yöllä tullut sisälle. Pääovessa ei ole, mutta ei se ole solkenaan auki, joten hyvä on olla, eikä puremia tms tule eikä myrkkyjäkään tarvitse käyttää.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Kesä kun vielä etenee niin tulevat ne hirvikärpäset. Kenelläkään keinoa suojautua niiltä, ja kenties muitakin niksejä kuin hiuksien läpi päänahkaa pitkin vedetty täikampa etteivät seuraa muuallakin kuin vaatteissa kotiin?

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Pitkähiasta ohutta hupullista päälle ja metsään. Eivät iske kimppuun niin helposti. Pieni tuulenvirekin pitää niitä loitolla. Toivo siis tuulista marjastussäätä. Ovat ne muutoin aika päällekäyviä.

Käyttäjän Poika kuva
poika heinänen

Suomen ökkömönkiäiset ovat aika mietoja tai lauhkeita. Menkää joskus rannalle miljoonan sandflien kanssa, niin tiedätte jotain riesasta. Minä sain olla viimeksi rauhassa, (koska olen aina ja kaikille ihana!) mutta kymmenestä kaverista sai laskettua sen tuhat tikkausta.

Teppo Nygren

Eivät ole paarmat, hyttyset tai muutkaan ötökät tänäkesänä ainakaan täällä suomessa minua häirinneet. Venäjällä sohvalla vietetyn yön aikana minua kuitenkin jotkut ötökät olivat purreet jokapaikkaan ja sain jalat täyteen hirmuisia paukamia, jotka vuotivat ja joista tuli kuin mätää. Noin kahden viikon ajan sain kärsiä hirmuisesta kutinasta. Liekö kirppuja tai jotakin muita mönkijäisiä ollut siinä asunnossa, missä yövyin.

Mielestäni ampiaiset voivat pistää useamman kerran, kun taas mehiläinen jonka piikki muistuttaa pelikortin pataa jättää sen piikkinsä sekä myrkkyrauhasensa pumppaamaan myrkkyä ja tämän jälkeen mehiläinen itse kuolee. Ampiaisia on mielestäni myös useita eri lajeja täällä suomessakin.

Herhiläiseen ei tehoa Raid, kuten muihin hyönteisiin, joten Raidilla ei voi herhiläispesää hävittää.

Kimalainen ei ilmeisesti kovin herkästi pistä, koska olen useita kertoja ottanut kimalaisen käteeni, eikä kimalainen ole minua kertaakaan pistänyt.

Sudenkorennon ja neidonkorennot toukat syövät myös sammakoita. :) Tarkemmin sanottuna sammakon nuijapäät voivat joutua sudenkorennon toukan tai neidonkorennon toukan ravinnoksi.

Kertomani ovat siis omakohtaisiin havaintoihini perustuvia ja voin olla havaintoneni väärässäkin.

Teppo Nygren

Unohdin selityshuumassa kehua ottamiasi kuvia. Minä olen kuvaillut paljon erilaisia perhosia ja joitakin kuvia olen lähettänyt yhdelle perhosharrastajalle tunnistettavaksi. Suomessa on ainakin yksi perhonen joka muistuttaa isoa kimalaista. Siivet ovat läpinäkyvät ja siipisuonet näkyvät samallatavoin kuten kimalaisella. Vartalokin on karvainen ja paksu.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Olisikohan joku yöperhonen. Kiitäjät ja kehrääjät ovat melkoisen paksuja. Ruusuruohokiitäjä näyttää kimalaiselle. Sillä on läpinäkyvät siivetkin. Ei lennä enää tähänaikaan. Oletko saanut kuviin? Voisitpa laittaa perhoskuvia esille. Meilläkin on niitä jonkin verran. Mieheni on kuvannut niitä, upeita kuvia varjolliljasta mettä imevästä mäntykiitäjästä, imupillikin näkyy hyvin.

Teppo Nygren

Taisipa tosiaankin se yksi perhonen olla juuri tuo ruusuruohokiitäjä. En muistanut sen perhosen nimeä, joten sitä oli hyvin vaikea etsiä netistä. Olen saanut otettua salamalla upean kuvan yöllä lentävästä horsmakiitäjästä. Samallatavoin olen onnistunut myös kuvaamaan putoavan vesipisaran yöllä, jolloin tuli ainakin itselle todistetuksi, että vesipisara ei ole pisaran mallinen vaan pyöreä.
Kyllä niitä perhoskuvia pitäisi olla paljonkin, kunhan vaan etsiskelen ne. Myös muita hyönteisiä olen kuvaillut aika paljon. Joskus 90-luvulla kuvasin Sonyn digikameralla johon olin hankkinut makrolinssin, joten suuri osa hyönteiskuvistani on korpuilla, joihin Sony kuvat tallensi. Täytynee asentaa tähän koneeseeen korppuasema.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #15

Tumma tausta on kuvattavalle kohteelle hyvä. Toki yökuvaus voi olla melkoisen paljon hankalampaa kuin päiväkuvaus. Riippuu tietysti kamerasta. MInä yritin vangita sitä jättikuuksi sanottua yöllö, mutta ei tullut oikein kelvollistä jälkeä.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski
Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Kiitos kommentista. Kamera on ihana muistin jatke.

Jussi Kammonen

Hienot kuvat, tosiaan.

Minä puolestani olen aina ihmetellyt tätä luonnosta vieraantumista, joka näkyy vaikkapa siten, että elinpiirissä ei saisi olla yhtään lentävää ötökkää. Niitä nyt on vain pakko sietää, ovathan ne ekosysteemimme tärkeitä osia vaikkapa ruokana lukemattomille muille vipeltäjille ja siivekkäille.

Vietän aikaa paljon luonnossa ja minua eivät pahemmin häiritse, kun oma asenne on kunnossa. Ampiaisiin monet suhtautuvat lähes hysteerisesti ikäänkuin ne vaanisivat jossain päästäkseen pistämään. Haistavat pelkäävän ihmisen erittämä adrenaliinin ja silloin saattavatkin tuikata. Viime kesänä laitoin vanhaa seinää kuntoon, räiskin vasaralla ja muillakin työkaluilla muutaman kymmenen sentin päässä lentoaukosta. Yhtään pistoa en saanut, kun ajattelin niitä myönteisesti.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Enemmän pitääkin olla huolissaan siitä, että selviävätkö hyönteiset ym. kaikista ihmisten ahdisteluista, taajuusalueiden valtaamisista ja myrkyistä huolimatta.
Jos hyönteisille käy huonosti, käy kasveillekin ja luomakunnan ylintä kruunua pitävillekin. Keitä sitten lienevätkin, melkoinen kerroksellisuus tuossa elävässä ja monimuotoisessa luonnossa vallitsee. Emme edes pysyt kuvittelemaan kaikkea, emmekä kuvinkaan saamaan minkäänlaista kokonaiskuvaa. Sen kun ymmärtäisimme....

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Tosi kauniita kuvia!
Paarmat ei ole mittään mäkäräisiin verrattuna,
Riippuu vähän mihin tulee immuuniksi. näist etelän hyttysist ei mulle tuu mitään kutiavia näppyjä, mut pohjoisen räkkästä kylläkin.
Koko kesänä ei monta hyönteistä ole tullut avoimesta parvekkeenovestakaan.
Paitsi mauriaisia, ja niit onkin sitten ollut toista kuukautta kokonainen armeija,
Kohta alkaa ampiaiskausi.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Ampiaisethan nauttivat marjoista ja hedelmistä. Kohta on marja-aika ohi. Mitä jää jäljelle, kun hedelmiä ei juuri tule. Omenapuissa on tänä vuonna pienehkö sato kypsymässä. Mitenkähän ampiaiset selviävät? Ehkä tai onhan niillä on jokin muukin ravinnonlähde. Taitavat olla aika monipuolisen ravinnon ystäviä.
Meillä tuli muurahaisia aiemmin keväällä sisätiloihin, mutta torjuttiin. Pieniä askeja rautakaupasta ja sinne ne katosivat nauttimaan viimeistä ateriaa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Mitään myrkkyjä en rupea kotiini levittämään. Ei niist juuri haittaa ole.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #18

Kestin Malesiassa muutaman viikon hotellihuoneessani olleita muurahaisia. Equatorial hotellin siivoojat sitten hävittivät ne vaeltajat huoneestani. Eivät ne mitään tehneet, mutta oli niitä aika paljon ja gekkoja seinillä kanssa, vaikka hieno hotelli olikin. Loppuaika meni sitten ilman muurahaisia.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #19

No olipa hauskaa seuraa kun gekkojakin!

Käyttäjän kristiinailmarinen kuva
Kristiina Kreisler

Hienoja kuvia! Miten voi paarmaa pitää sormellaan - ja ehtiä kuvata.
Ja sudenkorennon siivet ja silmät näin ekaa kertaa.

Luonto ja sen kiertokulku, ravintojärjestelmä, on mahtava. Hyvä kirjoitus.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Kiitos. Luontoa on kiva seurata. Se antaa paljon ja lisää uskomattoman paljon ymmärrystä elämästä yleensä.

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset