*

ILgron11

Pitääkö olla huolissaan

  • Kirvelipelto taustalla
    Kirvelipelto taustalla
  • Kesäiset pellot
    Kesäiset pellot
  • Silkki unikot kukkivat
    Silkki unikot kukkivat
  • Jättikurpitsa vasta alulla
    Jättikurpitsa vasta alulla
  • Keltamatara kukkii komeasti
    Keltamatara kukkii komeasti
  • Valkomatara tuoksuu ojanpientareella
    Valkomatara tuoksuu ojanpientareella
  • Horsmat kukoistavata vieiä
    Horsmat kukoistavata vieiä
  • rypsi tai rapsi vasta nyt kukassa. Ehtiikö valmistua?
    rypsi tai rapsi vasta nyt kukassa. Ehtiikö valmistua?
  • Lakka yhä raakaa Lounais-Suomessa
    Lakka yhä raakaa Lounais-Suomessa

Pölyttäjiä näkyy vähemmän kuin aiemmin. Kalat ovat kadonneet. Minkälaisia ovat meret ilman kaloja? Muuttolinnutkin lähtivät, mutta miten kävi poikasille? Hyttyset eivät kiusaa eivätkä kärpäsetkään. Perhosia näkyy harvassa ja vain vähän. Jättikurpitsasta ei tule tänä vuonna jättiä. Väriminttukin on kovasti myöhään aloittamassa kukintaa. Mitä luonnossa oikein tapahtuu?

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (25 kommenttia)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Ei ole syytä apatiaan, meillä lentelevät perhoset ja kimalaiset pörräävät. Kurpitst vei halla kymmeneen kertaa, joten taimistolta ostetut korvaustaimetkin menivät vielä kesäkuun puolivälin jälkeen hallan voimin piloille. Kevät siis tuhosi paljon herkkää kasvua, mutta on se kesä ensi kesäkin ja toivottavasti silloin taas kurpitsatkin onnistuvat. Yksi kurpitsa on hengissä, mutta ei vielä edes kuki;)

Mansikoita tulee paljon, jos ilmat ovat lähiviikkoina suotuisat. Raakileita on runsaasti. Peruna on kasvanut vartta ja pari kertaa on jo omaa pottua syötykin. Perunaakin tulee reilusti jos ilmat nyt jatkuvat tätä vauhtia kuin on nyt luvassa, eli helleraja rikki huomenna.

Puut ovat myös kasvaneet hurjaa vauhtia kuusen kerkät ovat kuin kissanhäntiä.

Kaikki ei siis ole pielessä vaikka nuo kurpitsat todella paljon harmittavatkin.

Täällä oli myös niin kuivaa kesäkuussa, että tillikin itää vasta nyt;)

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Kuivaa täälläkin vaikka on satanut. Eilen löysin metsästä muutaman kanttarillin. Kaveri meni Vänön saarelle mökkeilemään ja kirjoitti, että saari on rutikuiva. Sadetta, mutta ei kaikkialle ole riittänyt riittävästi.

Ari on toki niin, että jotkin kasvit ovat tästä kesästä hyötyneet ja kukoistaneet. Meillä rodot sen tekivät. Pohjoisessa, Oulussakin näyttää olevan nyt oikein lämmintä, joten siellä otetaan selvästi kiinni sitä mitä kylmän kevään aikana menetettiin.

Havupuissa todella uusi kasvu on ollut voimakasta. Ehkä ei epätoivoon syytä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Poikkeuksellisen viileä kesä tämä on ollut, mutta itse olen kyllä päinvastoin kummastellut, että miksi tänä kesänä tuntuu olevan niin paljon pallo hukassa olevia linnunpoikasia, jotka piipertävät autotiellä eivätkä oikein älyä väistää autoa tarpeeksi nopeasti. Samaten olen nähnyt poikkeuksellisen paljon kettuja ja pupuja juoksentelemassa teiden yli. Hyttysiä kyllä on onneksi ollut tavallista vähemmän.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Hyttysistä olisi ollut hyönteissyjälinnuille ravintoa. Meilläkin löytyi linnunpoika lähes höyhenettömänä maasta. Meillä on epäilys, että pienet kuolivat pesään. Pitää avata ja tarkistaa.

Yksi tutkijaporukka on Tvärminnessä saarilla tekemässä vuosittaista kaskasseurantaa. Sain tiedon, että vesilintuja näkyy vähän.

Paikallinen kalastaja ja suosimamme kalakauppias kertoi torilla, että merimetsot ovat hävittäneet kalakannat. Tämä mies nimeltään Ove Lindqvist oli huolissaan ja hän pääsi myös Helsingin Uutisiin juuri tällä aiheella.
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/542302-am...

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Toivottavasti merimetsokantoja vähennetään, jättävät asuinalueilleen autiota jälkeäkin.

Pohjoismaiden urhelukalastusjärjestöjen mukaan merimetsojen määrän arvioidaan tällä hetkellä olevan Euroopan laajuisesti suurimmillaan 150 vuoteen. Järjestöjen mukaan merimetsojen nopea leviäminen ja kannan kasvu ovat aiheuttaneet huolta ympäri Eurooppaa.

http://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/3571835/Urhei...

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #5

Löysin kirjoituksen, joka perustuu tutkimukseen merimetsokannoista. Aineistot vuosilta 2014-2015. Kummastuttaa tällainen: Vanhoille asuinsijoilleen Suomen rannikoilla palannut ja paljon kiistaa aiheuttanut merimetso ei ole syönyt Saaristomeren ammattikalastajien kuha- ja ahvensaaliita, sanoo Suomen ympäristökeskuksen (siirryt toiseen palveluun), Luonnonvarakeskuksen (siirryt toiseen palveluun) ja Helsingin yliopiston (siirryt toiseen palveluun) tuore tutkimus.

Käytännössä kasvaneet merimetso kannat tuntuvat haittaavan merikalojen kalastajia. Nyt on ristiriitainen olo. Tässä on vastassa käytäntö ja tutkimus.
https://yle.fi/uutiset/3-9516020

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #9

Ylen kirjoituksesta: Saaliskalat ovat yleensä pieniä

Löysin tämän Nils Torvaldsin MERIMETSOT – Esitys toimenpiteitä varten

MERIMETSO KALASTELEMASSA
Sinensis pyydystää mielellään kilonkin painoisia arvokaloja, ja siksi sitä on Kiinassa käytetty ammattikalastukseen vuosituhansien ajan. Pesimisaikana se syö kuitenkin mieluiten pieniä kaloja, niin kutsuttua roskakalaa, sillä se ei muserra kalaa poikasilleen vaan niiden täytyy pystyä nielaisemaan kalat kokonaisina. Tutkimukset pesimäpaikkojen oksennuspalloista antavat siten aivan väärän kuvan merimetsojen pyytämien kalojen koosta. Kiinalainen merimetso syö noin 400 grammaa kalaa – sekä arvokaloja että roskakalaa – vuorokaudessa.

Olisiko siinä yksi selitys?

http://torvalds.relief.fi/merimetso/merimetsot-esi...

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #12

Pienistä kaloista kasvaa aikanaan isoja ja ravinnoksemme sopivia. Tietysti kalat varmistavat perimänsä säilymisen tekemällä valtavat määrät jälkeläisiä. Paljonkohan niistä voidaan syödä ja käyttää, jotta kanta ei vähene?

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

"Paikallinen kalastaja ja suosimamme kalakauppias kertoi torilla, että merimetsot ovat hävittäneet kalakannat".
Entä kalastajat itse ? Hekö ovat täysin syyttömiä ?
http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000002740675...

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #15

Kiitos artikkelisuosituksesta. Totta on, että ihmiset hyväksyvät syötäväksi liian pieniä kuhia ja verottavat näin tulevia kalakantoja. Aiemmin lähivesistöstä nousi 4-5- kiloisia kuhia. En ole niitä nähnyt aikoihin.

Tämä on tuosta suosittelemastasi artikkelsta: Saaristomerellä vuosina 2009–2010 merimetsot söivät enintään 8–12 prosenttia alueen 2–4-vuotiasta kuhista. Ihminen pyydysti samaan aikaan yli 60 prosenttia 5–11-vuotiaista kuhista.

Joten kalastajien syyhän se kalojen häviäminen on. Ehkä tiedostavat, vaikka voi olla vaikea tunnustaa syyllisyyttään.

Käyttäjän Kalle kuva
Kalle Pohjola

Eivät ne meidän kalakantamme hävinneet ole; edes merellä. Kuhankalastus (37cm) on tuhoisaa sekä se, että kalakaupassa myydään vieläkin pienempää kuhaa.
Itse kalastan sisävesillä (ansiokalastaja), meillä kuhaa ja jopa isoakin (3-4kg) tulee runsaasti.
Meidän perheessä valmistetaan myöskin särkisäilykkeitä, kuivattua särkikalaa lemmikeille.
Suomalaisten tulisi opetella valmistamaan/syömään kaikenlaista kalaa. Sitä riittää vesissämme.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Kiinnostaa nuo särkisäilykkeet. Mistä niitä saa? Syömme säilöttyjä sardiineja. Tulee hyvää sardiinipastaa. Voisiko sardiinit korvata särkisäilykkeellä, oletan että voisi, mutta entä hinta?

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Pitääkö olla huolissaan?-kysyy Irja Laamanen bloginsa otsikossa!

Kyllä, pitää olla huolissaan! Mutta mitä sen lisäksi nyt pieni ihminen voi tehdä kun koko luonto ja planeettamme luomakunta on stressaantunut myös juuri tämän "pienen ihmisen" toimesta!

Maan pintaa moukaroivat kaikenlaiset koneet, jotka tuhoavat se monimuotoisuutta..Ilmakehään ja vedenalaiseen maailmaan ihminen on keksinyt kaikenlaista teknologiaa, joka häiritsee ja tuhoa sen luonnollista olemusta...

Miten pystyisi nyt tämä pieni ihminen elämään ekologisempaa elämää ja toimimaan luomakunnan varjelemisen puolesta?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Ihminen on yhdyskuntia muodostava eläinlaji ja siksi me miellämme, että meitä on täällä paljon, kun suurin osa asuu lähellä muita ihmisiä.

Tosiasiassa yli 70% maapallosta on merta ja sillä 30%:lla maata asustelee ihmisiä pisteen omaisesti siellä täällä. Joillain alueilla niitä pisteitä on enemmän, mutta Siperian taigoilta löytyy Suomen kokoisia alueita, joissa ei asu ketään, samaten Brasilian sademtsistä ja monesta muustakin paikasta. Jopa Saksassa voi eksyä Baijerin metsiin niin, että kuolee uupumukseen ennen kuin löytää itsensä asutuille seuduille.

Pidän selviönä, että ihmiskunnalla on taipumus liioitella omaa kykyään vaikuttaa globaaliin luonnon tasapainoon ja kehitykseen. Kaikki maailman ihmiset mahtuisivat seisomaan Laatokan jäälle eikä tiukkaakaan tekisi. Ulkoavaruudesta tulija ei sitten löytäisi täältä yhtään ihmistä, koska sattuma siihen olisi liian epätodennäköinen.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Australiassa, maapallon navoilla ja Saharassakin tyhjää tilaa. Ihminen ei ole kaikkialla. Olet oikeassa.

Tuli kuitenkin mieleen, että eläin ei valmsta myrkkyjä muun luomakunnan laajempaan hvittämiseen, eläimet eivät sätelytä toisia eläviä jne. Paljon meillä on keinoja vaikuttaa, hävittää ja tuhota.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Eli, liian paljon luulemme itsestämme! Olemme vain yksi eläinlaji ja olemme uhka koko luomakunnalle! Metsää on vielä paljon, mutta sitä tuhotaan barbaarimaisesti! Sen mukaan tuhotaan floraa ja faunaa..!

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #14

Eläimethän eivät yhtä laajoja tuhoja tuota kuin ihmiset. Kai meidän pitäisi tunnustaa tuhovoimamme ja muuttaa toimintaa, mutta kun ahneus, itsekkyys, voitontahto ja muut vastaavat piirteet ihmisessä ovat nykyisin enemmän pinnalla kuin aiemmin, niin voiko odottaa jotain hyvää luonnolle tapahtuvan?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #14

Hiilidoksidin määrän lisääntyminen ilmakehässä on nopeuttanut metsän kasvua ja varsinkin pohjoisilla vyöhykkeillä hakkuut ovat viimeisten kymmenen vuoden aikana pääsääntöisesti olleet kasvua pienemmät, kuten mm. Suomessa. Sademetsäalueilla sen sijaan on sellun tuotanto kasvanut, mutta niiden kohdalla pitää muistaa, että metsän kasvu on hyvin nopeata verrattuna esimerkiksi Taiga-vyöhykkeisiin.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #19

Mitä varakkaampi maa sitä enemmän päästelee hiidilioksidia. Niinpä puiden kasvun pitäisikin sitten olla voimakkainta juuri niissä maissa eikö vaan? Onko näin, onkin jo toinen kysymys?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_maiden_ja_alueiden_hiilidioksidipäästöistä_henkeä_kohti

Nykyihminen tuottaa ylivoimaisesti eniten hiilidioksidipäästöjä lentäessään lomalle matkustajakoneella. Emme pilaa ilmaa vain paikallisesti, vaan laajemmin. Minunkin syntitaakkani on suuri. Työlentojakin oli aikanaan paljon.
Jokaista pääkaupunkiseudun asukasta kohti laskettuna päästöiksi on saatu 4,7 hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Raportista puuttuvat kuitenkin lentoliikenteen päästöt, joten ne taitavat puuttua tuosta ylimmästä listastakin. Ihminen toimii isosti toisin kuin eläimet.
http://www.uusimaa.fi/artikkeli/402751-lihansyonti...

Eilen luin mielenkiintoisen kolumnin. Nappasin muutamia ajatuksia siitä liittyen tietämiseen ja tietämisen illuusioon.
Oma tietämättömyytemme ei kuitenkaan ole este julistaa vaikka mitä: Suomi ulos EU:sta! Ilmastonmuutos on huijausta! Mitä enemmän tietämisen tunne vallitsee, sitä enemmän ihmisten asenteet lukittuvat yhteen näkökulmaan.

Tietäminen ei ole kilpailua, jossa on tarkoitus voittaa, vaan kaikella uudella tiedolla on vain yksi tehtävä: auttaa näkemään monimutkainen kokonaisuus tarkemmin. Siksi jokainen panos, joka tuo uutta tietoa, on arvokas.

https://yle.fi/uutiset/3-9710063

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #21

"Mitä varakkaampi maa sitä enemmän päästelee hiidilioksidia. Niinpä puiden kasvun pitäisikin sitten olla voimakkainta juuri niissä maissa eikö vaan?"

No ei välttämättä ole noin.

Hiilidioksidi leviää ilmakehässä kaikkialle enkä osaa arvioida missä määrin enemmän sillä on vaikutusta juuri tietyn valtion rajojen sisällä. Lisäksi ja ennen kaikkea on huomioitava, että puuston olemassaolo tietyissa paikoissa riippuu muista luonnosolosuhteista eniten.

Vaikka hiilidioksidia päästettäisiin ilmaan miten paljon tahansa Gobin autiomaassa, niin ei siellä kovinkaan nopeasti alkaisi puita kasvaa. Saharan kohdalla sen reuna-alueilla tosin on jo havaittu metsän leviämistä ja varsinaisen aavikkoalueen pienenemistä, minkä on uumoiltu johtuvan juurikin hiilidioksidimäärän lisääntymisestä.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #22

Näinhän se menee kun sanot. Ihminen vaikuttaa laajalle, globaalisti. Niinpä muutoksetkin ovat isoja. Aikanaan täällä eleli isoja eläimiä, jättejä, jota lisääntyivät rajattomasti ja miten sitten kävi? Ilmasto viileni eivätkä kyenneet sopeutumaan. Eivät tienneet mitä tekivät, emme mekään kovin tarkasti.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #23

Muutokset ovat omiaan aiheuttamaan sopeutumisvaikeuksia, vaikka ne muutokset periaatteessa olisivat positiivisiakin kokonaisuuden kannalta. Saharan aavikoitumista 60-luvulla pidettiin yhtä hälyttävänä muutoksena kuin sen vehreytymistä tänä päivänä.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #24

Ihmisistä suuri osa on muutosvastarintaisia. Tosiasiat ovat eri ihmisille erilaisia. Yksi uskoo tieteen antavan vastauksia toinen ei. Joku löytää vastauksia mystiikasta ja joku politiikasta ja vaikka mistä ihmeellisestä. Lopullisia totuuksiahan ei ole, ilmeisesti....

Käyttäjän Kalle kuva
Kalle Pohjola

Irja Laamanen; kyllä särkisäilykkeitä on saatavilla (tosi kalliita) harvakseltaan Suomessa. Särjellä ei sardiinia voi korvata, koska sardiinit ja tonnikalat ovat lähinnä "kalatyyppisiä" säilykkeitä, eivät kalaa. Särki on aito ja hieno luonnontuote, varsinkin jos valmistaa sen omista kaloista itse.
Valmistus on yksinkertaista; kaupasta ns Rexa-purkkeja(myyvät lähes kaikki marketit)tai ehjäkantisia vaikkapa sillipurkkeja jne. Purkit tulee keittää ennen käyttöä. Purkkiin pohjalle luraus öljyä, särjenpalat päälle, tomaattipyrettä, pippuria myllystä, sipulia valkosipulia, ripaus suolaa. Purkkiin tulee jäädä n 1/3 tyhjää. Purkit illalla kylmään sähköuuniin, lämpö 120 astetta (botuliini? kuolee), aamulla lämpö pois ja uuni jäähtymään. Purkkien loppujäähdyttäminen pesualtaassa kylmässä vedessä, purkit kuiviksi ja jääkaappiin. Säilyy jääkaapissa kuukausimäärin, paitsi jos tuli oikein herkullista, ei säily.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Kiitos ohjeesta. Keväisin tulee runsaasti särkiä ja on ollut vaikea niitä pistää pois. Olemme joskus kokeilleet savustaa, joskus on uppopaistettu öljyssä. Häviääkö rexaamalla ruodot. Nehän ovat särkien ongelma. Maku kalassa ei ole hullumpi. Otatko nahat suomuineen pois peratessa? Sitä teen ahvenillekin.

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset