ILgron11

Suon myrkyllisiä, hyödyllisiä kaunottaria

  • Suovehka
    Suovehka
  • Raate, kuvattu Sipoonkorvessa 1.6.2015. Kukkinee siellä tänäänkin Storträsketin rannalla
    Raate, kuvattu Sipoonkorvessa 1.6.2015. Kukkinee siellä tänäänkin Storträsketin rannalla
  • Suopursu
    Suopursu

Suolla  liikuu harvempi kulkija, joko siksi, että eivät tunne soita tai suot tuntuvat pelottaville.

Olen laittanut blogiin muutamia kuvia suolla kukkivista kaunottarista ja olisivathan ne kenties voineet riittää ilman tuota jatkoa.

Äitini kera opin liikkumaan hetteisellä suolla, pelotti. Kun käsi oli vahvassa kädessä isompienkin kosteiden ja upottavien kohtien yli oli turvallista mennä. Silti mieleeni jäivät suonsilmä ja se miten ne voivat imaista vaikka kitaansa.

Suolla on tuntematonta kauneutta, myös monia myrkyllisiä kasveja. Suo on vaativa ja niukkaravinteinen ympäristö, jossa on omaperäisiä hajuja ja tuoksuja.

Yksi suokasvi, jonka bongasin ojasta on suovehka. Ojassa näkyi sen valkoinen kukka.  Oja on kuin suota, rehevöitynyt keväästä. Olen odottanut kukkien ilmaantumista. Sen juurakkoa on käytetty sekä ihmisten että sikojen ravintona jopa Ruotsissa. Se lisääntyy marjoistaan. Ne ovat punaisia ja kelluvat vedessä, mutta niiden aika ei ole vielä. Marjojensa avulla suovehka lisääntyy ja  löytää uusia kasvupaikkoja.

Vehkan uskottiin torjuvan pirujakin, mutta ennen kaikkea sen avulla torjuttiin täälläkin nälkää. Kun sato oli huono, sekoitettiin vehkan juuria, olkia, petäjän parkkia ja ruumenia.  Niitä käytettiin usean huonona satovuotena ravintona 1800-luvulla.  Suomalaisten rahat menivät Venäjälle. Karjatulotkaan eivät elämiseen riittäneet. Pettuleivän ohella tehtiin  vehkaleipää.  Vehkaleipä koettiin myös epäterveellisenä. Sen sanottiin kuumentavan veren.

Vehkan tiedetäänkin sisältävän  valkuaisaineita ja tiedossa on, että myrkyt hajoavat kypsennyksessä, mutta onko kypsennetyn vehkan maku sittenkään ihmisen mieleen?

Suopursu kukkii. Sekin on lievästi myrkyllinen, silti sitäkin on käytetty mausteena, mutta myös . rohdoksi ja desifiointiin. Sitä kerättiin joskus lapsuudenkotiini. Kukissa ja varvuissa on voimakas tuoksu. Vaatekaapissa se torjui koita. Niitähän ei enää juuri sisätiloissa ole, kun ei juuri ole aitoja villaisia vaatteitakaan.  Lehtiin ilmaantui aikanaan huhu, että  Tampereen puuvillatehtaalle ostettiin suopursuja.  Suopursua käytettiin värjäämiseen.

Raatekin on suon kaunotar. Joskus sitä kutsuttiin peuran vehkaksi.   Raatekin on ollut torjumassa hätää. Sitäkin on käytetty hätäravintona pulavuosina. Raatteessa onkin tärkeitä ravinteita, proteiineja, rasvaa ja sokereita. Raate on myös lääkekasvi. Sillä on hoidettu malariaa , luuvaloa ja vatsatauteja. Raate on ruokahalua vähentävä ja ruoansulatusta edistävä kasvi. Sitä on käytetty myös märkivien tautien parantamiseen.

Sen lisäksi, että nämä kasvit ovat kauniita, niistä on ollut monenlaista hyötyä. Kenties myös joskus haittaakin. Liikuntaesteitä poistetaan ja  tehdään nykyisin reittejä myös niille, joilla on liikuntarajoitteita.  

 

https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/ylakoulu/biologia/metsien-biologia/1sosmek

http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/liikuntarajoitteisille-koulutetaan-...

http://www.naejakoe.fi/category/ulkoilureitteja-liikuntarajoitteisille/

12.04.1845 Kanawa no 14 s. 3

http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/384533

05.08.1848 Maamiehen Ystävä no 31

http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/422153?term=wehka#?page=2

06.02.1869 Oulun Wiikko-Sanomia no 6

http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/482873

 

10.08.1867 Oulun Wiikko-Sanomia no 32 s. 1. Täällä olisi ohjeita, vaikka nykyisille villiyrttien nauttijoille.

http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/483145

 

21.07.1888 Aura no 168

http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/16422

 

04.07.1888 Lounas no 52

http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/61135

 

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suopursu

https://tiedebasaari.wordpress.com/2011/08/15/raate-oli-arvossaan-hadan-hetkilla/

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (30 kommenttia)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Raatteentielle taisi jäädä jokunen sotilas. No nykyihminen ei tiedä välttämättä nälästä mitään, eikä hänen tarvitse vehkanjuurta purtavaksi etsiä.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Ei tarvitse, mutta saattaisi kehittämällä ja jalostamalla ihan syöntikelpoista tulla suovehkasta. Tuo raatehan sitä parmminkin jo on..

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Suovehkaa kasvaa mökkijärvellä lahdenpohjukassa ja kaunis kun on olen joskus ottanut maljakkoonkin. Raatetta en ole nähnyt aikoihin enkä suopursujakaan, maalla päin kun ei juurikaan ole suota.

Suopursukin on näköjään ollut varsin monikäyttöinen: Kasvista tehtyä keitettä on käytetty myös pesuvetenä karkottamaan syöpäläisiä kotieläimistä sekä hiirien häätämiseen talosta. - Pitääkin kysyä miehiltä ovatko nähneet sorsastaessaan jonkin pikkujärven rannalla, hiirenkarkotusta voisi kokeilla.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Hiirikarkotus sopii minullekin. Joka paikkaanhan ne syksyllä pyrkivät. Täytyy kerätä ja kätkeä niitä sellaisiin paikkoihin mistä hiiret pitävät, Eivät pahaakaan varmasti tee, vaikka hiiret ei niistä pelästyisi. Hiiribaarit ovat kyllä aika tehokkaita. Niitä on laitettu ulos talon alle. Paikkaan, jonne kissa tai koira ei pääse.

Käyttäjän Esa-JussiSalminen kuva
Esa-Jussi Salminen

Suopursu on yksi niistä kasveista, joiden myrkyllisyyteen en usko. Joku saa päänsärkyä, entä sitten. Jotku saa päänsärkyä liian hapekkaasta ilmasta (uskokaa tai älkää, täällä Udmurtiassa on ihmisiä, jotka eivät voi olla kylässä yötä, vaan pitää palata kaupunkiin yöksi, ettei saa liikaa raitista ilmaa).
Sanotaan, että lievästi myrkyllinen, mutta millä perusteella? Sitä en minä ainakaan löydä netistä.
Suopursua voisi kokeilla kulinaristisiin tarkoituksiin, sisältää myös flavonoideja, kuten kversetiiniä. Samanlaista suon aromia on muuten vähän juolukassakin, jota on luultu myrkylliseksi, mutta, joka todellisuudessa on kaikkien superfoodien ja kulinarististen raaka-aineiden kuningas.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Luontoportin sivuilta:

Kekseliäs kansa on käyttänyt suopursua sen myrkyllisyydestä huolimatta oluen maustamiseen humalan asemesta tai sen lisäksi. Haihtuvat öljyt kiihdyttävät aluksi keskushermostoa, joten pursuoluen nauttijoista tulee seksuaalisesti kiihottuneita tai tappelunhaluisia riitapukareita. Mielialan kuohahdus menee kuitenkin pian ohi ja tilalle tulee apatia. Ja kaiken tämän seurauksena on lievimmilläänkin kaamea kohmelo – pahimmillaan suopursulla voi pilata munuaisensa kertaheitolla.

http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/s...

Käyttäjän Esa-JussiSalminen kuva
Esa-Jussi Salminen

Kaikessa pitää olla tietysti kohtuus.
Mutta herättää kyllä epäilyksiä, miten munuaiset voisi pilata kertaheitolla, jos ennen ihmiset on juoneet jatkuvasti tai usein pursuolutta? Onkohan tällaisesta yhtään tapausta dokumentoitu?

Lisäksi muistelen, että joskus lapsena kuulin luontaistuoteyrityksen suopursuteestä, jota joku pikkulapsi oli nauttinut runsaasti ja nukkunut onnellisesti tavallista pitemmät yöunet, ilman mitään muita oireita.

Teestä löytyy jopa tällainen maininta:

"Suopursu on kasvi, jonka lehdistä keitetty vahva tee vie krapulan pois. Ja suopursu myös päihdyttää kuten viina.
Kerää pussillinen pursun lehtiä, jauha morttelissa, ja keitä "teetä". Se tee juovuttaa kuten olisit juonut 2 litran karhupulloa tms.
2 rkl suopursumössöä on 1 kupillinen. Valutetaan suodattimesta kuten kahvi.
Kokeillut olen, suopursu on ilmainen humala, missä niitä kasvaa. Sokerin kanssa se tee on vielä ihan hyvääkin.
Suopursu säilyy hyvänä ja väkevänä kuivattunakin, ja siitä voi aina keittää "pöpperöteetä", joten, pussi mukaan ja suolle."

Että totuutta ei löydy millään. Eikö elintarvikeviranomaisilta voisi tilata kunnon suopursututkimusta?

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Löytyisiköhän netistä esim. englanniksi, ainakin haulla rhododendron tomentosum poisonous tulee osumia. En kuitenkaan lueskellut.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Löytyi hyvä saitti, jossa on tuosta pursuteesta melkoisesti labrator teeksi kutsuttu myös. Ilmeisesti Alaskassakin käyttään. Meillähän voi olla aarre täällä, jonka arvoa ei ole edes ymmärretty. http://paulkirtley.co.uk/2015/labrador-tea-tonic-o...

Käyttäjän Esa-JussiSalminen kuva
Esa-Jussi Salminen

"Tämä yrtti voi aiheuttaa myrkytystiloja, kouristuksia, päänsärkyä, hourailua ja tajuttomuuden. "
Kylläpä on ristiriitaista tietoa. Lievästi myrkyllinen, mutta voi aiheuttaa tajuttomuuden!?! Minusta vain vahva myrkky voi aiheuttaa tajuttomuuden.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Eiköhän se ole henkilökohtaista ja riippunee nautitusta määrästäkin, arvelisin.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Tapanani on etsiä maailman suurimmasta lääketieteellisestä tietokannasta tietoja. Tietokannan nimi on PubMed. Sieltä löytyy kaikenlaista mielenkiintoista Rhododendron tomentosum haulla ja voisi käyttää myös muita nimiä.

Kasvin on kokeiltu muun muassa leikkauksen jälkihoidossa. The preliminary results from this study demonstrate that the combination of topical Arnica montana and Rhododendron tomentosum (Ledum palustre) may be effective in reducing postoperative ecchymosis and edema after oculofacial surgery.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/26863038

Näyttäytyypä monipuolisena lääkekasvina. Hyönteisten pistoihin, reumatismiin ja yskään ainakin. Melkoinen kasvihttp://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23352748

Kannatasikohan suomalaistenkin alkaa valmistaa suopursuteetä?

Villi rosmariini siis viljeltyyn maustekasviin rosmariiniin verrattava.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Irja, kuvistasi kuitenkin, ja kiitos taas niistä: olen joskus osunut raatteen kukinta-aikaan pienelle umpeen kasvavalle järvelle, jonka ympärillä raatteet kukki. Samaa voi kaiketi nähdä muuallakin missä se kukkii mattoina, mutta oli se vaan silmiä hivelevä näky.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Seija, ihana kun jaksat kommentoida ja aina siten löytyy uusia näkökulmia. Meillä kasvaa raate rannassakin, jossa matalaa ja huono pohja. Ei mikään hiekkaranta.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Rannoilla on eronsa, soiselta nousee illalla usvaa ja vesi on tummaa. En tiedä vaihtaisinko niitä näkyjä hiekkarantaan. Ei hiekkaranta siltä tuoksukaan.

Muistojakin tuli kirjoituksestasi mieleen. Isotädin huvilan nimi oli Suopursu, ja niitä soisia rantoja. Ja juhannuksena laulettiin aina tätä:

Oli juhla ja juhannusilta
ja koivut ja seppeleet,
soi laulelot rantamilta
ja helkähti säveleet.
Oli suvisen riemun raiku
ja liekissä kokkopuut,
kävi karkelo, kiiri kaiku,
oli naurussa nuorten suut.

- Enempää en muista, mutta oli siinä niinkin että mies morsion taloon toi. Jostain vanhasta laulunäytelmästä, luulisin.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #15

Seija kiitos runosta, herkkä ja kaunis. Juhannus on tulossa ja siihen olemme valmistautuneet jo kevään mittaan. Rannassa on kokko odottamassa.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Irja, kiitos itsellesi, bloggauksistasi tulee kaikenlaista mieleen. Niin kuin sekin, että juhannuksena oli jostain syystä Marstrandin keksejä, ja kun perintönä on niiden reiällinen kädensijallinen muotti ja ainakin Yliopiston apteekista näkyy saavan hirvensarvisuolaa niin eikun tekemään:

100 g voita
100 g sokeria
1½ dl hyvää kermaa
1½ tl hirvensarvisuolaa
200 g perunajauhoja
200 g vehnäjauhoja

Sokeri ja pesty voi (muistaakseni sitä saa valmiina jostain etnisistä kaupoista) hierotaan vaahdoksi, vatkattu kerma ja jauhot, joihin hirvensarvisuola on sekoitettu, lisätään vuorotellen. Taikina kaulitaan, pistellään ja muotilla otetaan pieniä pyöreitä kakkuja, joiden keskelle tehdään reikä, ja keksit paistetaan heikossa uuninlämmössä.

Olen kyllä noteerannut sen muotin peltipurkissa, jossa muutkin piparimuotit ovat, mutta jospa nyt ensi kerran käyttäisikin.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #20

Kiitos Seija, kokeilen , kun aineet on hankittu. Olenkin alkanut leipomaan. Tuli vähän puskista aloitus. Mies toivoi pullaa. Nyt on kahtena viikonloppuna tehnyt parit pitkot. Kaksi pitko riittää viikoksi kahvihetkiin. Pullassa pitää olla rusinoita ja kardemummaa ja tietysti oikeaa voita.

Oletan, että tuota suolatonta voita saa ihan tavallisesta kaupasta. Sitähän se pesty voi kai tarkoittaa. Hirvensarvensuolaa on joskus tarvittu johonkin muuhunkin reseptiin. Aidoista aineista tulee parhaita tuotteita. Muottina noille kekseille voi käyttää vaikka juomalasia ja pienemmällä muotilla sitten tyhjentää keskustan. Siihenkin löytyy varmsti keittiön välineistä apu. Muuta muottia ei minulla tuohon ole.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #21

Tuli nimestä mieleen että luultavasti alkujaan ruotsalainen ohje ja löytyikin. Vähän erilainen ohje ja modernit reiät on kuin rosettiraudalla tehtyjä:

http://bakemyday.se/omstyling-av-smakakor-fortsatter/

Sen ikivanhan muotin halkaisija on 6 cm, reiän siinä 1,5.

PS. Omenaporalla varmaan saisi sopivan reiän.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #23

Pienehkö juomalasi ja omenapora, siinä on hyvä pari. Kiitos Seija.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Suon myrkyllisiä, hyödyllisiä kaunottaria"

Suotko todella?

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

No vaikka soisin, jos minulla aihetta siihen oisi.

Käyttäjän MirjamiParant kuva
Mirjami Parant

Suomen kielen hienouksia! Suomisesta tuli mieleeni myös eräs tango, joka menee jotenkin näin: "suo suu mun suutas vasten painaa, lainaa tää onhan vain" - alkuun en aivan tunnistanut sisältöä, mutta aukeaahan se, kun pysähtyy ajattelemaan!

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Suo on yksi noita monimerkityksisiä suomenkielen sanoja.

Käyttäjän ellelazarov kuva
Elle Marketta Lazarov

Kiitos taas perusteltua tietoa. Tuota vehkaa en ole koskaan nähny se ei kasvanut lapsuuteni soilla. Raate kyllä ja suopursun tuoksu on tuttu.

Totta tuo, että jo lapsena oppii tähelliset asiat. Olen oppinut "lukemaan" suota tiedän kyllä mille mättäälle kannattaa astua, ettei jorpakkoon putoa.
Ei sinne hillajänkälle muuten ole asiaa, tai on niitä helppojaki jänkkiä.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Olisin Elle tarkistanut suovehkan kasvun Suomessa, mutta en paikkatietoja löytänyt. Täällä kasvista jotain kuitenkin. https://fi.wikipedia.org/wiki/Suovehka

Käyttäjän MirjamiParant kuva
Mirjami Parant

Raatehan voisi olla hyvä laihdutusrohdos - jos se vie nälän ja lisää aineenvaihduntaa.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Voisi ehkä kokeilla raatetta ruokahalun karkottamiseen, jos uskaltaisi. Ei ole yhtään tietoa miten paljon sitä pitäisi nauttia ja milloin tulisi vastaan jotain, mitä kroppa ei sietäisi. Taatusti pysyy terveempänä kokeilematta.

Ikiaikaisessa lehdessä kerrotiin puurosta, jota ihmiset luulivat tehneensä vehkasta. Kun eivät kasvia tunteneet, söivät jostain muusta suon kasvista tehtyä puuroa ja kuolivat.

Käyttäjän MirjamiParant kuva
Mirjami Parant

Mielenkiintoisia nuo kokeilut ennen vanhaan - ruuan jatketta kun on pitänyt etsiä monin tavoin. Ei liene ollut koemaistajia!?

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #29

Paljon ovat myös käytännön kokeista oppineet. Hämmästelen miten vanhan kansan tietous nyt erilaisin tutkimuksin osoittautuu okeaksi. Toki erehdyksiä ei matkalla voitu välttää. Nyt erehdyksiä varmasti vähemmän, mutta tulee niitä silti.

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset