ILgron11

Helsingin jouluvaloja

  • Espan puiston valoeläimet
    Espan puiston valoeläimet
  • Runeberg valojen ympäröimänä
    Runeberg valojen ympäröimänä
  • Tilaa on
    Tilaa on
  • Tyhjää vielä hetken
    Tyhjää vielä hetken
  • Aamuinen Aleksi
    Aamuinen Aleksi
  • Näkymä Mikonkadulla
    Näkymä Mikonkadulla
  • Tuomaan markkinat sadepäivänä
    Tuomaan markkinat sadepäivänä
  • Keisari Aleksanterin ympärys valaistu
    Keisari Aleksanterin ympärys valaistu

Helsingissä on runsaampi valaistus Esplanadin puistossa kuin vuosiin. Kuvaajalle valaistus koitui haasteeksi.  Varhainen aamu tai sadesää ei ole kuvauksen kannalta niitä parhaimpia. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Helsingissä Espalla 160 000 lediä. Aika moinen määrä: http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/344841-he...

Helsinki taisi olla kuitenkin ensimmäinen valaistuine joulukatuineen? Ruotsalaisen mallin mukaan Kluuvikadun kauppiaat kustansivat ensimmäisen suomalaisen joulukadun vuonna 1930. Katu oli koristeltu kuusiköynnöksin ja seppelein sekä muutamin värivaloin. Tämä Suomen ensimmäinen joulukatu avattiin 13. joulukuuta 1930, jolloin Suomessa alettiin ensimmäisen kerran viettää myös suurta ruotsalaistyylistä julkista Lucia-juhlaa paraateineen.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

No on ne sitten paljon vanhemmat, tuota en tiennytkään.

http://www.valoviikot.fi/historia/

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #3

Kuusi taitaa kuitenkin olla ollut ensin Tampereella. Mistä senkin kaupunkiintulon historian varmistaisi.

Tässä muutama varhainen käsitys joulukuusesta: Finn Magnusenin mukaan kuusta on Skandinaviassa käytetty jo pakanuuden ajalla, mutta kristinuskon tultua joulukuusi tuli joulun puuna käyttöön Skandinaviassa. Tähän lie uskominen, sillä Finn Magnusen oli islantilainen arkeologi ja kirjallisuuden professori joka paremmin tunnettiin Finnur Magnússonina. Hän tunsi vanhat saagat ja viikinkien elämää.

Englannissa kansantaru väittää joulukuusen ilmaantuneen jo Kristuksen ristiinnaulistemisen jälkeen, silloin, kun Josef Arimatialainen levitti kristinuskoa ja laittoi jouluyöksi sauvansa maahan. Siitä juurtui mitä komein joulukuusi. Se oli Carlina puuta. Englantilaiset siirtolaiset Intiassa ovat sen jälkeen käyttäneet Carlinan sukua olevaa puuta joulukuusena.

Ranskalaisessa runoudessa puhutaan joulupuusta 1200-luvulla. Latvaa koristi jouluenkeli ja lapsen kuva. Ranskan vallankumous ja Napoleonin sodat veivät kuuset pitkäksi aikaa Ranskasta. Tapa katosi noustakseen uudelleen esille 1700 luvulla. Näin kerrotaan.

Martti Lutheria on sanottu ensimmäiseksi kuusen laittajaksi. Strasbourgissa oli nähty vuonna 1605 koristeltu kuusi.

Goethen ainakin tiedetään viettäneen jouluja joulukuusen koristaessa huonetta.
Katoliset papit vaativat kynttilöitä poistettavaksi kuusesta. Joulukuusi kynttilöineen jäi siten protestanttien koristeeksi. Goethe kertoi vuonna 1765, että katolisten pappien vastarinta sai lopulta väistyä myös Saksan katolisissa osissa.

Tässä hiukan kuusesta lisää. Olin ajatellut omaa blogia aiheesta, mutta näinkin se menee.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #4

Pitäisi kai mennä joulukuusien Suomeen tulon alkulähteille, mutta sen Tampereen valaistun joulukuusen oli lahjoittanut Wilhelm von Nottbeck. Patruunasukua, olisikohan joulukuusikin tullut sitä kautta.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Wilhelm_von_Nottbeck

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #5

Hyvinkin saattoi tulla kuusi sitä kautta, sillä oli siellä kartanossa banaanejakin viljelyksessä. Melkoisen eksoottinen oli kasvihuone. Nottbeck -säätiö jakaa apurahoja tutkijoille.

Kartanot olivat valveutuneita ja esimerkkejä kansalle, monet, jotku niistä eivät niin hyviä esimerkkejä.

Ruotsalainen halusi Saksassa laittaa kuusen, kun kotonakin niin tehtiin. Taruako, että Ruotsi olisi ollut Saksan edellä joulukuusien käyttäjänä?

Elsassissa kuusi koristeltiin makeisilla ja nukeilla 1700-luvulla. Kun aika koitti ja ilo oli ylimmillään puu ryöstettiin puhtaaksi.

Joulukuusten myötä kehittyi myös kuusenkoristeteollisuus. Esimerkiksi lasinpuhaltajien ammattikunnalle tuli töitä. Lasinpuhaltajat toimiva kodissaan ahtaissa tiloissa. Haittana alalla oli muoti-ilmiöiden nopea vaihtuvuus.

Hiidenmaalla kuusi koristeltiin olkiseppeleillä ja kuusen alle laitettiin omenista pyramidi.

Lapsuudessani kuusessa oli vahakynttilät. Vaikka niiden palaessa kuusta varjeltiin tarkkaa, sattui kerran onnettomuus. Kuusen oksa syttyi palamaan. Onneksi tarkkailija sai äkkiä sanan aikuiselle ja palonalku tuli tyrehdytettyä. Kynttilöiden polttaminen loppui siihen sillä erää ja seuraavina jouluina olikin jo sähkökynttilöiden vuoro.

Puun pyhänä pitäminen on ollut useilla kansoilla ikiaikainen tapa. Kalevalassakin sanotaan: “Pyhät oli pihlajat pihalla”. Joulukuusen koristeiden katsottiin liittynen pakanallisiin aikoihin. Kynttilöitä verrattiin pakanallisiin uhrivaloihin. Omenat, pähkinät, piparkakut ja muut makeat ja koristeet ovat muistutus uhrilahjoista.

Tässä se nyt tuli loppukin kuusesta ja sen koristelusta. Kohtahan on aika ja jokunen on jo koristellut kotinsakin kuusen tai laittanut ainakin valot ulkona törröttävään puuhun tai kuuseen.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #6

Meillä oli kauan kuusessa oikeat kynttilät ja kirjoituksesi innoittamana tein inventaarion: niitä riittää vielä yhdeksi jouluksi ja kuusenkynttilöiden jalkojakin on. Vaihtamaanhan niitä joutuu, ennen oli pidemmät ja paksummat, yksi vanha laatikko löytyi kerran vanhempieni kuusenkoristeista. Ja vahtimaankin, kynttilänjaloissa ei ole "stopparia".
Jotta wanhan ajan joulua on tulossa.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Kiitos kuvista Irja. Espa näytti jo ihan hyvältä kun valoja oli tarpeeksi paljon, ainakin kuviesi perusteella. Kunhan tulisi vielä lunta, niin näyttäisivät maisemat vielä paremmilta:)

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Kaija kiitos sinulle. Tänään on jo hiukan huurretta. Lunta taitaa tulla pian. Toivottavasti pikku pakkanenkin jo säilyisi. Hassua, että sellaistakin odottaa.

Käyttäjän hilkkalaronia kuva
Hilkka Laronia

Olipa hienoja kuvia, siis oikea taidonnäyte, kiitos. Semmosia fiksuja kuvia!

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Hlkkapien valot tekevät kaupungista kauniin tähän aikaan vuodesta. On Espan puisto kesälläkin upea paikka. Vihreys on silloin valloillaan. https://www.google.fi/search?q=esplanadin+puisto&b...

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Upeita kuvia... mutta missä ne ihmiset ? Soffillaan varmaan katsomassa jotain tv- formaattia ?

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Kiitos Heikki. Aamuvarhaisella ei juuri tuona hetkenä ollut ihmisiä liikkeellä. Toki yritin valita myös tilanteen siten, että ei ihmisiä kuvissa juuri näy.

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset