ILgron11

Kameran linssin kautta tarksteltua

  • Metsätiellä.
    Metsätiellä.
  • Yllätetty mäyrä metsässä
    Yllätetty mäyrä metsässä
  • Vasta pesästä lähtenyt kirjosieppo.
    Vasta pesästä lähtenyt kirjosieppo.
  • Kahdeksasta pikkusupista kuvassa neljä
    Kahdeksasta pikkusupista kuvassa neljä
  • Supien rinne
    Supien rinne
  • Kaksi komeaa urospeuraa
    Kaksi komeaa urospeuraa
  • Pikkusupi tarkkailee
    Pikkusupi tarkkailee
  • Muurahaisten työmaa
    Muurahaisten työmaa
  • Kyyhky hautoo
    Kyyhky hautoo
  • Metsäpolulla kukkiva heinä
    Metsäpolulla kukkiva heinä
  • Kesy varis
    Kesy varis

Kesä on ollut täynnä luontoelämyksiä. Ehkä kaikki ei ole edes  vielä koettu  kesäähän on jäljellä. Viimeisin jännitysnäytelmä oli mäyrän kohtaaminen. Se oli syömässä mustikoita, kun koirani kanssa liikuimme metsässä. Se ryntäsi paikalta ja sai  hiukan isomman kaverin mukaansa, Kaksikkoa en saanut enää kuviin, kun ne. sukelsivat supin pesäkoloon.

Metsässä liikkuja voi kokea monenlaisia elämyksiä. Metsä on paikka, jossa voi elää ja hengittää vapaasti ja nauttia yllättävistä näyistä.  Eikö vaan?

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (60 kommenttia)

Käyttäjän HannuValjakka kuva
Hannu Valjakka

Luonnovaraisen eläimen näkeminen on aina sykähdyttävä juttu.Mäyrän kohtaaminen onkin jo kovan luokan juttu..arkajalkoja ovat viimoisen päälle,niin olen ollu ymmärtävinäni.siinäkin käsityksessä..liekö oikein..että ne olis enimmälti iltasin ja öisin liikkuvia..jokatapauksessa onnentyttö olet,kun kuvankin sait.
Mun elinpiiriäni on nää Kumpulan kartanon seudut..Sä Irja ainaskin tiedät..varmaan jotkut muutkin..tässä on pieneläimiä kanssa jonniinkin verran,metsäjäniksiä,rusakoita,muutama citykanikin vielä,kettuja,linnustosta nyt puhumattakaan.Viime kesänä,kun Viivikoirakin oli vielä olemassa,kohtasimme siinä kartanon mäessä iltamyöhällä supikoiran.Aino kerta,kun olen supia ikinä eläissäni nähnyt muuten,kuin karvahattuna.Meillä oli tapana pysähtyä siihen kartanon..kasvitieteelisen puutarhan.. portille nauttimaan näkymistä,polttamaan tupakin ja nauttimaan muutaman koirankeksin.Siinä sitten sitä mäkeä ylöspäin jolkottelee joku olento..ensimäinen ajatus oli,että joku rekku oli lähtenyt yksin ulos ja jättänyt sen ulkoilutettavan kaksjalkasensa kotiin.vaan sitten vähän tarkennettiin okulaaria ja kappas sehän olikin supi.Siinä sitä pällisteltiin tovi toinen toisiammme,Viivikään ei hämmästykseltään saanut sanaa suustaan,mutta ilme kertoi kaiken, ajatuksensa oli nähtävissä..taivas varjele,mikä toi on..supi luikahti aidan alta puutarhan puolelle,jossa on rakennettu kivistä jonkinlainen putouksen pohja,jossa ikinä ei ole ollut vettä.Rinteestä tulee putki,siihen se jäi vielä hetkeksi istumaan ja ihmettelemään meitä ja luikahti sitten sinne putkeen..ilmeisesti pesäänsä.mutta sen koomin ei olla nähty,mutta asiaa on mukava muistella vieläkin. :)

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Hannu kiitos ihanasta kommentista. Helsinkikin tarjoaa monin paikoin noita luontoelämyksiä kuten tässä kuvasti. Hiljaa liikkuessa näkee enemmän. Jos on kiire ja kaverin kanssa juttelee, ei ehdi luontoa ympärillä havaitsemaan. Koira onkin hyvää seuraa näillä retkillä. Jotenkin tuntuu, että sen seurassa huomaa paremmin mitä ympäirllä tapahtuu.

Usein minäkin Ansa koiran kanssa hiljennän vauhtia ja sitten vaan eteen tulee odottamaton näky. Lintuja olen yrittänyt kuvata useammankin kerran. Varis istui tyyneä puussa ja videoin sitä. Kappas se lehahti kohta jalkoihin ja avasi suunsa. Ei siihen koirakaan mitään sanonut. MInä sitten puhumaan sille lapsukaiselle. Innostui niin kovasti puheesta, että lensi perässäni ihan talolle saakka ja asettui kuistille nauttimaan koiranruokaa. Kun meidän oli lähdettävä, se jäi sotkemaan tuoleja ja kuistin radiota. Ei varmaan pitkään yksin viihtynt. Lehahti sitten naapuriin, josta varmasti kuuli puhetta. Sielläpä olikin ornitofobinen perhe, joka pakkasi heti perheen autoon ja laittoi meille tekstiviestin. Heistä oli liikkeellä tappajalintu. Mehän tiesimme, että sehän oli mitä ystävällisin olento, joten asenteet vaihtelevat.

Käyttäjän HannuValjakka kuva
Hannu Valjakka

Joo tossa on perää,mitä sanoit huomaamisesta koiran kanssa..kai se siitä lähtee,että huomaa koiralla olevan kiikarissa,jotain mitä itte ei oo tajunnukkaan..se koiran hoksaaminen,kun käsittää sellaiset tasot ja sfäärit,ettei me niitä aina ymmärretäkään..koirahan on,kuin tutka ja sitte vasta ihminen alkaa kyselemään .mikä,missä.mitä häh?
Varis on saattannu olla tän kesän poikasia,kenties just vierotettu ja oma ruoanhaku on hakusessa..sitte jostain on eteeen putkahtannu parikin tosi oudon näköstä olentoa..kaveri on päättänny kokeilla kepillä jäätä..ei muuta,kun nokka ammolleen ja ..feed me..feed me..piipii :)
Ja tappajavariksista vähäsen..voihan se pahimmilaan sellainenkin olla..pesässä olevia poikasiaan puolustaessa lähinnä kumminki käy ihmisenkin päälle.kokemusta on muinaisuudessa joskus edellisen koirani kanssa.lenkkipolku meni pesäpuun ohi,eikä edes ihan läheltäkään,mutta pesimäaikana oli viisasta mennä mutkan kautta..kahden linnun laivue lähti välittömästi liikkeelle,kun reviiriraja ylitettiin..sillä vauhdilla ja voimalla ja niistä korkeuksista,olis sattunu kenties pahastikkin..siinä oli se selvä tappamisen meininkin..ei ollu mitään hushussuttelua..ei.:)

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #4

Kyllähän linnut voivat olla inhottaviakin. Muuallakin kuin pesää puolustaessaan. Torilla on joskus tullut ulosteläiskä päälle. Ei mikään nautinto.

Todellakin varis oli poikanen ja olisi varmsti tullut elätiksi, jos olisimme jääneet ja huolineet sen elätettäväksi. Onneksi se häipyi, eikä välttämättä enää jonkin ajan luonnossa vietettyään edes kaipaa ihmsen seuraa.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Irja, samaa ihmettelin kuin Hannu, mäyrä liikkeellä päivällä. Maalla olen nähnyt yhden raadon, jotta kyllä niitäkin siellä on.

Ja niin paljon kuin olen metsissä liikkunutkin en ole onnistunut näkemään ainuttakaan mainittavaa metsänelävää, kaupungissa sen sijaan kerran katselin että mikähän koirarotu tuo, kunnes hännästä että kettuhan se. Ja toisen kerran kettu käveli iltalenkille mennessä kadun vastakkaista puolta, lenkillä kai sekin - mainittakoon että asun runsaan kilometrin päässä keskustasta. Rusakoita on niin pilvin pimein että niitä ei lasketa, 5 poikasta kerralla on enin määrä. Ilmeisesti siksi niitä kettujakin.

Tunnen yleensä kasvit, mutta mikä se toiseksi viimeisessä kuvassa on?

Käyttäjän HannuValjakka kuva
Hannu Valjakka

Se oli tässä..oisko ollu joskus keväällä,kun satuin kattomaan jonkun luonto-ohjelman mäyristä ..siitä jäi mieleen..oli siinäkin päivänäöllä kuvattuja pätkiä sattumoisin siis,mutta heidän yöelämänsä onkin sitte toista luokkaa:)

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

En jaksa muistaa mistä tiesin sen, mutta lasketaankohan että on nähnyt pari fasaania :)

Metsoja nyt tietysti, sekä teeriä ja pyitä. Ja kyitä.

Käyttäjän HannuValjakka kuva
Hannu Valjakka Vastaus kommenttiin #6

Lapsuuteni mummolan vierusmetsässä ja piha-alueillakin oli 50-60 lukujen vaihteessa paljonkin fasaaneja,niitä ruokittiin talvisin vartavasten rakennetuissa ruokintakatoksissa..urosfasaani on komea lintu ja se kiekaus..melko karmiva suorastaan.Luonnonvaraista käärmettä en ole ikinä vielä toistaiseksi nähnyt,en minkäänlaista,kaikenlaiset meri ja vesilinnut ovat tutumpia,kuin metsälinnut.Muinoin olin yhdessä metsähotellissa töissä ja asuin samassa pihapiirissä.Eräs metsoherra oli ottannu samaisen pihapiirin omaksi reviirikseen ja oli usein siinä työmatkapolulla pyrstö ja siivet levitettynä tyyliin seis tästä ei mennä..koitettiin neuvotellla,että pitäähän tästä töihin päästä..lopputulos oli se,että tajusin alkaa varautumaan muutamalla leivänmurusella taskussa, maksaakseni tietullin,kun häätämäänkään en raaskinnu ruveta.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #7

No ne näkemäni fasaanit eivät olleet tarhattuja, kaupungin liepeillä kahdessa eri paikassa. Toinen töissä, jossa ylösajava lintukoirani näki sen ikkunasta ja painui pää viidentenä jalkana vinkuen alas rappusia. Ulos minä sen päästin, sillä osaahan fasaani lentää.

Käärmeitä olen nähnyt enemmänkin, varsinkin puolukkapaikassa, jonne sen järven kesäasukkaat eivät siitä syystä mene. Talvehtivat kai rinteen päällä olevan ison siirtolohkareen alla. Saappaat jalkaan ja varmuuden vuoksi kepillä mättääseen ennen kuin pistää kätensä sinne.

Metsot on vähentyneet, pienenä kun kesällä käveli polkua vanhassa kuusimetsässä niin niitä lehahteli lentoon, mutta sitä kuusikkoakaan ei enää taida olla.
- Minä muuten olen luullut että metsot isottelee vain soitimella.

Käyttäjän HannuValjakka kuva
Hannu Valjakka Vastaus kommenttiin #8

Juu..ei nääkään tarhattuja ollu..ihan villejä,mutta niille laitettiim metsään muutamia katoksellisia kaukaloita..laareja,joihin vietiin viljaa
meidän ja muidenkin lähiseudun ihmisten toimesta,että selvisivät talven yli..silloin talvet oli vielä talvia.

Käyttäjän HannuValjakka kuva
Hannu Valjakka Vastaus kommenttiin #8

Hih..vaikee sanoo noin yleisemmin,mutta oon kyllä kuullu jostain muualtakin,että ne puolustaa reviiriksi määrittelemäänsä aluetta.Ei
tuolloinkaan muita näkynny,kuin se yks ja ainoa ukkeli.Taivas varjele,jos mä en käsittännykkään,että mua kosittiin? :))))) = räkätystä

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #6

Seija kaikki nähdyt lasketaan ;D. HIenoa , että lötyy havaintoja eläimistä.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #16

Lasketaanko sekin että on nähnyt autosta hirviä, ja lenkkipolulta valkohäntäpeuran :)

Ja ai juu, yhden hirvenvasan vastapäisen metsän reunassa kun odotin maantiellä rekun kanssa tuomaria jäljelle.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #23

Miksi ei laskettaisi, jos on laskemaan ryhdytty.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Kesäisin mäyrä eli metsäsika voi liikkua myös päivällä. Se on riistaeläin. Opinpa itsekin mäyrästä täältä. Naapuritilan vanhalla rouvalla oli vuosia sitten mäyrä elättinä. Se oli löytynyt metsästä ja kesyyntyi.

Tuo heinä on ilmeisesti juolavehnä. Hyvin korka, korkeampi kuin minä. Tänä kesänä heinä on kasvanut valtavan pitkäksi.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Juolavehnä tuskin on, juolavehnän tähkä on kuin yksinkertaisella vehnällä.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #20

Sitten yritetään määritellä uudelleen. Joku näistä kuitenkin. https://fi.wikipedia.org/wiki/Villivehnät

Täälläpäin juolavehnä ainakin on hyvin yleinen.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #22

Jos se on tähkähelmikkä on se rauhoitettu Suomessa.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #25

Huh, olipa hauska ajatus. On tutkittava vielä tarkemmin, vaikka edelleen epäilen. Silti tämä panee miettimään: Suomessa luonnonvarainen tähkähelmikkä on äärimmäisen uhanalainen, ja sitä tavataan vain yhdellä kasvupaikalla Tammisaaresta.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #27

Helpi, eli ruokohelpi mitä ilmeisemmin.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #28

Heinät on sen verran vaikeampi laji, että en ihan ruokohelveksikään sitä usko. Mutta, jos on niin aikamoinen sekin on. Ruokohelvessä oleva dimetyylitryptamiini (DMT) on listattu Suomen laissa huumausaineeksi psykotrooppisia aineita koskevan yleissopimuksen luettelo I:ssä.

Kilautin kaverille fb:n kautta. Muutama biologi sielläkin ja heinät voivat paremmin olla alaa. Pitäisi tietysti olla vieläkin paremmat kuvat kuin minulla on, vaikka otin useita. Juurikin voisi olla hyvä tutkia, mutta maanviljelijä ajoi tuon tien mutaiseksi ja siinä menivät heinätkin siliän tien. Olkoonkin vaikka jotain hyvin erikoista ja suojeltavaa.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #29

Ei se minustakaan ruokohelpi ole, mutta ajattelin vain heittoja. Juolavehnäkään se ei ole, joten onneksi sinun kuvat sentään jäivät.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #30

Ari, asiantuntija kysyi lehtiä eikä niitä kuvissani näy, joten eipä kuvat riittävästi kerro.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #31

Voihan rähmä, antoiko edes vaihtoehtoja?

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #32

Huomenna tapaan henkilökohtaisesti. Ehkä keskustelussa tulee jotain uutta esille.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #35

Kun edes keksisi mihin sukuun se kuuluu, minulle ei ainakaan tule kuvasta mitään mieleen.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_hein%C3%A4k...

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #36

Jospa Irja löysi uuden lajin Suomesta, tullut laivalla ja kohta sitä nyhdetään irti maasta kuin lupiineja tai jättipalsamia.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #37

Ari, lupiineista luin aikanaan tiedelehdestä. Lannoittavat maata. Niinpä niitä vietiin kehtiysmaihin kasvamaan. Voivat joskus täälläkin olla pelloilla arvotavaraa, luomulannoitetta, ei hävitykseen silloin enää. Taistelin myös jättiputkea vastaan. Hyökkäsi kimppuuni auringon kanssa ja tuotti iholleni fytofototoksisen reaktion. Jäi rumat jäljet. Sen hävitys kannattaa. No , supikin on tuontitavaraa. Lisääntyy valtavasti, mutta mihin rajaa asti?

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #37

Tai joku ulkomaan käki levittänyt, en ainakaan minä ole tuollaista nähnyt:)
Ototamme mielenkiinnolla selviääkö.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #39

Eikös kaikki muuttolinnut ole ulkomaankäkejä? Muuttaako käki Suomesta ulkomaille vai toisinpäin, siinäpä kysymys kehään.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #40

Ainakin itäisessä Suomessa laittomia rajanylityksiä:)

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #40

Lasketaanko kansalaisuusn sen mukaan minkä ajan ovat Suomessa ja ulkomailla vai syntymäpaikan mukaan? Linnut taitavat olla pidempään vuoden aikana muilla mailla. Niinhän on moni suomalainenkin, mutta ehkä lasketaankin sen mukaan, missä on syntynyt. Käenpojat ovat syntyneet täällä ja näin lukisin ne ja muutkin täällä syntyneet suomalaisiksi. Ja sitten Keksi-Euroopassa ja etelämpänäkin syövät Suomessa syntyneitä, suomalaisia. Paha, paha.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #43

Niin no, syödäänhän niitä täälläkin, kuukauden päästä alkaa taas paukkua. Vai tarkoititko pikkulintuja, ja syödäänkö niitä Keski-Euroopassakin? Minä kun olen luullut että lähinnä Italiassa ja muissa Välimeren maissa.

http://www.hs.fi/tiede/a1366956454185

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #39

Nytten on heinä tiedossa. Se on ruokohelpi. Tuli tehtyä usemman kilometrin lenkki sen vuoksi Täältähän löytyy samanlainen. Suomessa on noin pari sataa erilaista heinää.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ruokohelpi

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #46

Mutta eihän se kuvassa näytä ollenkaan tuollaiselta, sillä tuli se ruokohelpikin katsottua. Kukinnot näyttävät paljon tiiviimmiltä kuin linkin kuvassa.

En usko että se on ruokohelpi, olen minä muistaakseni sen nähnytkin :D

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #46

OK, johan tuota makustelin jo aiemin, mutta se oli enemmän heitto kuin tieto.

http://ilgron11.vapaavuoro.uusisuomi.fi/valokuvaus...

Käyttäjän pekuchka kuva
Pekka Karttunen Vastaus kommenttiin #31

Kopioin kuvasi tuosta kasvista ja panin http://identify.plantnet-project.org/ sivulle, sen perusteella tuli useampi vaihtoehto ja voit kokeilla itse mikä mielestäsi on lähinnä. Minä kuvasta päättelin sen olevan heinäkasvi nimeltään Värireseda.
Mielenkiintoinen toi sivu joka tunnistaa kuvista kasvit.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Värireseda

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #33

Kiitos linkistä. Onhan tuota kokeiltava.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #31

Irja, olisi luullut asiantuntijan pääsevän kukinnosta jäljille, sillä näet yritin hakea netistä vaan ei löytynyt. Saattaa johtua siitä että kasvioppi on unohtunut, onkohan se röyhy, terttu vai joku muu:)

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #42

Asiantuntija tuli eilen, mutta niin tuli muutakin porukkaa. Yritän tänään mennä kasvupaikalle asiantuntijan kanssa. Toivottavsti on vielä heinän jäännökset. Sen verran pahaa jälkeä siellä on tehty. Tie myllätty ja ajettu kaikenlaista jätettä.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #28

Ari nyt hämmästelen. Juuri oikean nimen heinälle löysit. Asiantuntijatasoa olet.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #48

Irja, älä yritä, molemmathan päädyitte siihen (29 ja 30) että ei se ruokohelpi ole :)

Ja minä olen vieläkin sitä mieltä ettei ole.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #49

Heittohan se oli, mutta ei ihan tuulesta temmattu. Peräännyin koska se ei ollut tieto vaan makustelu.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #51

No, thank God et ole Peppi Pitkätossun kaveri, jolla ei ikinä ole varaa myöntää olevansa epävarma mistään:)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #56

Minulla on vara myöntää että olin epävarma, mutta siitä olin varma, että juolavehnä se ei ollut.

Kirjoitan oman avauksen, johon laitan juolavehnän tähkän näytille.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #49

Oli se Seija asiantuntijan mukaan, joka näki koko kasvin. Hän tuntee heinät taitaa olla tenttinytkin.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #52

No uskotaan nyt sitten, ainakin melkein :)

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #53
Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #54

Epäuskoa :D - Kunpa senkin muistaisi kuinka kasvi tutkitaan ja päädytään siihen mikä se on, sarjastamme unohtuneiden joukossa. Mentiin sekin koulussa läpi, mutta en muista mittään. Netissä voisi olla.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #55

Täällä kerrotaan miten tunnistetaan heiniä.Lehtikin on tärkeä nähdä ei pelkkä kukinto, siksi asiantuntija halusi nähdä kasvin kasuvpaikalla. http://moniviestin.jamk.fi/ohjelmat/teknologia/luo...

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #58

Koko kasvihan siihen tarvittiin, en jaksa muistaa oliko juuretkin. = Ei ole silloisen opettajan vika että ei ole enää hanskassa.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #59

Kun keräsimme ne kasvit muutamana kesänä, piti olla juuret ja kasvupaikkakin merkittynä. MInulla on vielä vanha kasvio jäljellä. Tentitty ja latelin latinalaisia nimiä vielä, kun ensimmäinen lapseni oli pieni. Miksi kaikki ei pysy päässä? Pysyykö edes tarpeellisin?

Appeni kaiveli aina määrityskirjan käteensä ja toi kävelylenkeiltään mukaan kasveja. Ensin kysyi minulta mikä on. Usein en tiennyt, mutta sitten määrityskirjan avulla tiesimme molemmat. Hän oli tehnyt biologina kirjankin yhdessä Aaaro Hellaakosken kanssa. Hellaakoski oli ruonoilija miehiä. Hänen runoistaa pidän kovasti. https://fi.wikipedia.org/wiki/Aaro_Hellaakoski

Hauen laulu

Kosteasta kolostaan
nous hauki puuhun laulamaan

kun puhki pilvien harjamain
jo himersi päivän kajo
ja järvelle heräsi nauravain
laineitten ajo
nous hauki kuusen latvukseen
punaista käpyä purrakseen

lie nähnyt kuullut haistanut
tai kävyn päästä maistanut
sen aamun kastekostean
loiston saomattoman

niin villin raskaana
se virren veti
että vaikeni
linnut heti
kuin vetten paino
ois tullut yli
ja yksinäisyyden
kylmä syli.
(kokoelma on Jääpeili vuodelta 1928)

T Piepponen

Tuollaiset metsätiet.. ni niistä mie tykkäilen noin kokonaisuutena.

" Metsä on paikka, jossa voi elää.."

Tällaista on tullut koettua.

Metsässä ei ole mitään muuta ajoittain mietteisiin saattavaa, kuin yksinäinen hiljaisuus. Metsä on hiljaa myrskylläkin. Se ei kerro mitään ihmisen kielellä. Ei ehdota mitään. Ei toru mistään. Ei naura, itke koskaan. Ei luokittele, määrää, tyrmää. Se on vaan hiljaa. Juuri siksi se on sekä taivas, että helvetti.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Muuten kutakuinkin samaa mieltä, mutta ei täällä meillä päin metsä ole myrskyllä hiljaa. Siellä nitisee ja natisee, ryskyy ja jyskyykin silloin kun puita katkeaa ja kaatuu.

T Piepponen

Puhelinkin vähän erilaisesta hiljaisuudesta. Sitä voi myrskyssäkin olla kovin hiljainen olotila myrskyä tutkailevan, "tiedostavan" otuksen mielessä. Äänihän ei sinäänsä merkkaa oikeastaan mitään ellei se muodosta lauseiksi jäsentyvää informaatiota pääkopassa. Taustahälyä ennenkuin jokin ajatus muodostuu siitä.

Metsän myrskyllä päästämät äänet ovat kyllä toisaalta hienoja elämyksiä. Siinä on jotain outoa kun sen kokee vähän kuin...turvalliseksi tutuksi. Toisin on jossain toisaalla, missä ihminen tuottaa meteliä ja kakofoniaa.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #14

T Piepponen juuri niin. Metsä tuntuu turvalliselle. Ehkä siihen on pitänyt tottua jo pienestä, että siitä on tullut niin läheinen ja tärkeä.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #14

Sorry, tiesinhän minä mutta en malttanut olla leukailematta. Ja niitä metsän myrskyääniä minäkin käyn joskus kuuntelemassa.

Käyttäjän HannuValjakka kuva
Hannu Valjakka

Joskus ihan oikeesti harmittaa,ettei metsään pääse,kun toi invamopo ei lennä yli kiven,eikä kannon.Korvaan asiaa menemällä tuonne vajaan kilometrin päässä tästä asuinpaikastani olevaan vanhankaupunginlahden rantaan,josta alkaa luonnosuojelualue ja merkittävä lintubongauspaikka,muuttolintujen välilaskupaikka mennen ja tullen..saatat tietääkin ?? Koiran kanssa käytiin paljonkin..nyt kun ei ole enää koiraa ajelen sinne välillä iltahämärissä ja olen hiljaa ittekseni.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Hannu ja kaikki, joita kiitän ihanista kommenteista, en taida saada kirjoituksia kohdistumaan, vaikka haluaisinkin. Onkohan tässä systeemissä jokin vika? Miksi eivät kirjoitukset mene sen tekstin yhteyteen, johon vastauksen laittaa.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Metsä merkitsee minulle parasta luonnonantia. Siellä sielu lepää. Kun metsästä menee takaisin kotiin, tuntuu kuin olisi levännyt vaikka on vaeltanut pitkät matkat.

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset