ILgron11

Ramsholmenin luonnonpuistossa

  • Hagenin ja Ramsholmenin yhdistäjä
    Hagenin ja Ramsholmenin yhdistäjä
  • Näkymä sillalta
    Näkymä sillalta
  • Puisto luonnontilassa
    Puisto luonnontilassa
  • Keltavuokkoja
    Keltavuokkoja
  • Lakkakääpiä kaadetun tammen juurakolla
    Lakkakääpiä kaadetun tammen juurakolla
  • Valkovuokkoja
    Valkovuokkoja
  • Knipan meren takana
    Knipan meren takana
  • Levähdyspaikka
    Levähdyspaikka
  • Silmänkantamattomiin valkovuokkoja
    Silmänkantamattomiin valkovuokkoja
  • Erottaisiko kirkon tornin
    Erottaisiko kirkon tornin
  • FBK:n rakennus puistossa
    FBK:n rakennus puistossa
  • Täällä voisi ehkä tulevana kesänä tanssiakin
    Täällä voisi ehkä tulevana kesänä tanssiakin
  • Musiikkimies Martin Wegelius
    Musiikkimies Martin Wegelius
  • Luxembourgin puistossa. Atenemissa voisi ihailla.
    Luxembourgin puistossa. Atenemissa voisi ihailla.
  • Valkovuokoin koristeltu metsä
    Valkovuokoin koristeltu metsä
  • Infotaulu
    Infotaulu

Ei aivan niin kuin Albert Edelfeltin Luxembourgin puistossa, 1887 öljymaalauksessa.  Luonnonmukaisempaa. Vähemmän ihmisiä, ei mustiin pukeutuneita lastenhoitajia, vaan enemmän tilaa ja luontoa ympärillä.

 

Valkovuokkoja silmän kantamattomiin pitkin lehtoja ja kumpuja, joissakin väleissä mukulaleinikkejä ja keltavuokkoja. Ne tarttuvat  kameroiden kuviin, kotona selattaviin.

Kävelyllä bussilastillinen mummoja, Ramsholmenin saarta kohti menossa, auringon paisteessa, olisiko  parempaa retkikohdetta viikonvaihteessa?

 

Lakkakääpä tuttu, vuosien takaa,  kaadetun tammen juurakolla on  vanha ja vakaa.

Ei  lainkaan sellainen kuin omani oli, josta muisto mielessä siintää,  miten sen punaruskea pinta kiiltää. Nyt on ikää ja pinnassa kasvua ja likaa.

 

Saari on erotettu  valkealla sillalla Hagenista, huokailla siellä voi päivällä ja illalla, ihailla kaunista näkyä, Tammisaaren kaupungin profiilia vasten merta,

tämä ei lie tällaisen keväisen retken viimeinen kerta.

 

Valtavat puut ovat luonnon helmassa, tuulenkaatamia toinen toisensa lomissa,

auvoisen luontomaiseman   sylissä.

 

FB:lla Ramsholmenilla oli vuosia sitten tanssit, Vikingarna oli tullut Ruosista saakka,

Tanssittiin tunteja, melkein aamuun saakka.

 

Siellä lähellä tuota juhlapaikka on myös musiikkimiehen Martin Wegeliuksen muistoksi pystytetty patsas. Merkittävä hahmo Tammisaarelle hänkin niin kuin Helen Schjerfbeckkin .

 

Retket virkistävät ja kohta kielot Ramsholmenilla jo tuoksua levittävät.

 

Hyvää äitienpäivää.

 

http://www.raasepori.fi/museo/naeyttelyt/pysyvaet-naeyttelyt/helene-schjerfbeckin-elamaataide

 

 

http://www.visitsouthpointfinland.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=160:raseborg-hagen-ramsholmen-hoegholmen&catid=74:sevaerdheter-i-vaestra-nyland&Itemid=33&lang=fi

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Kiitos, upeat kuvat jälleen.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Niin, olisko voinut olla ottamatta. Tänään oli Malmgårdin kartanossa ja kamerasta akku tyhjeni. Onneksi ehdin saada ympäristöstä kuvia. Sisätiloissa kuvaaminen oli kiellettyä. Olisi ollut mielettömän hienoja kohteita, mutta kun ei niin ei. Historiallinen aateliskartano, 400 vuotta, saman suvun hallinnassa ja erittäin elinvoimainen tänäänkin. Siellä oli suvun edustajien kuvia seinätä täynnä ja upea kirjasto. Kyllä sormet syyhysivät, mutta ei niitä kirjojakaan päässyt näpelöimään. Tiedonjano senkuin yltyi, toki join heidän tekmäänsä siideriä puoli pulloa. En ole mikään siiderin ystävä, mutta pitihän maistaa ja tuoda miehelle oluttakin. Oli montaa sorttai ja kartanon omaa tuotantoa. Hyvä keitto, erinomaisen leivän kera oli lounaaksi ja pannari kermavaahdon ja mustikkahillon kanssa jälkkäriksi kahvin kera tietty.

Tiedon janoon ei riittänyt. On meillä ollut upeita kartanoita ja on vieläkin, mutta niistä pitäisi kirjoittaa enemmän kuin on tehty.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Kartanoita on mutta isäntiä ei? Kalliita pitää, pitäisi olla Nalleja enemmän.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Kyllä tuo Creuzin suku vaikutti elinvoimaiselle ja yritteliäälle, bisnekset ulkomaita myöden. Tuli samanlainen vaikutelma kuin englantilaisista kartanoista. On kehitettävä uutta, jotta menestyy. Luulempa, että tuo Malmgård on vielä upeampi kuin konsanaan Nallen kartano. Se henkii historiaa ja myös esineistöä satojen vuosien ajalta. Linna se on. Niinpä sitä kelpaa esitellä ulkomaisille arvovieraillekin.

Hienoa, että meillä on sellaista historiaa ja sitä on melko paljonkin. Siellä kartanoiden läheisyydessä aikaani paljon vietän. Raaseporissakin niitä riittää, mutta tietysti profiili on matala. Eihän suomalainen luonne sellaisia kestäisi, vaikka miten hyvin ne voisivat meihin vaikuttaakin. Virossa sitten käydään ihailemassa sikäläisiä linnoja ja ihmetellään, että meillä ei ole. Kyllä täällä voisi olla kartanokierroksia suomalaisille matkaajillekin, mutta kestäsikö meidän tasa-arvoon perustuva yhteiskunta sitä, että esile tulisi myös varakas elämä, se mihin ei ole tottunut, sitä minkä omaisuutta ja yritteliäisyyttä ei tahdota hyväksyä. Helpolla nuo kartanot eivät menesty ja tarjoavat ne ympärillä asuville työtäkin kuten jo historian hämärissäkin. Vaikka kaikki jaettaisiin tasa, hetken kuluttua olisi niitä joilla ei mitään ole ja niitä joilla on runsaasti.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Tasapäistäminen tarkoittaa sitä että kartanot hävitetään ja kaikki me asuisimme kerrostalokaksioissa.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #5

Juu, ei ikinä. Moni halusi asua aiemmin omakotitalossa järvenrannalla keskellä kaupunkia. Nyt omakotitalojen hohto on vähentynyt. On helpompi asua kerrostalossa, rappukäytävät siivotaan, joku hoitaa lämmöt ja muun tekniikan ja luo valmiiksi lumet ja lakaisee roskat. Enää ei tarvitse itse tehdä paljon mitään. Mitä nyt ehkä roskansa kodista joskus lakasee tai imuroi ;D Helppo elämä, suuret toiveet ja nautinnot. Silläkö Suomi lähtee nousukiitoon!