*

ILgron11

100-vuotias Da Capo

  • Pienet suklaaherkut
    Pienet suklaaherkut

Suosikkimakeiseni on 100-vuotias Fazerin Da Capo, Fazerin ensimmäinen suklaamakeinen.

 Siinä on hiukkasen alkoholia, mutta en ikipäivinä olisi osannut ajatella, että Yksi Da Capo riittää väräyttämään poliisin alkometriä.

 

Joskus on ostanut pussillisen Da Capo konvehteja ja syönyt kerralla kaikki. Joskus ostan vain yhden Da Capo pötkön ja se riittää nautinnoksi.

 

Olin muutaman kerran  Fazerilla iltatöissä järjestämässä kirjastoa. Kun lähestyin työpaikkaa autoon levisi makeisten tuoksu.  Portilla oli vartija, joka tarkisti kulkijat.  Oli mielenkiintoista kulkea maanalaisia käytäviä työpisteeseen.

 

Koskaan en ole vieraillut tehtaan puolella. Moni koululainen on päässyt näkemään karkkien valmistamista.  Englannissa sellaisen ihmeen sain kokea. Vierailimme Mars patukoita valmistavassa tehtaassa 1960-luvulla sillä seurauksella, että ne makeiset eivät enää ole sen jälkeen maistuneet.

 

Fazer on vanhempi kuin tuo 1932 Brittein saarelle perustettu, Kaakkois-Englannissa toimiva Mars-patukoita valmistava tehdas.

 

Da Capo on Fazerin ensimmäinen makeinen ja lisäarvona sillä on, että sen sanotaan olevan kierrätysmakeinen. Mikä lie ollutkaan nimeämisen takana, aloittaa alusta,  ehkä se kuvaa Fazerin juuria?

 

Montako Da Capoa voi nauttia ilman, että jää kiinni alkoholin nauttimisesta? Ennemminkin olisin voinut uskoa Fazerin viinakarkkien nostavan nopeasti promilleja. Ehkä niiden alkoholipitoisuutta on laskettu sitten menneiden vuosikymmenten.

 

Suosikkimakeiset ovat varmasti eri ikäpolville erilaisia, mutta silti voisi olla niin, että  Da Capo jakaa meidät kahtia; niihin jotka siitä pitää ja niihin, jotka eivät pidä?  Onko muitakin makeisia, joilla on yhtäläinen vaikutus?

 

https://www.fazer.fi/tuotteet-ja-asiakaspalvelu/suklaa/artikkelit/da-capo--klassikko-vuodelta-1916/

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (48 kommenttia)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Da Capo ei jaa minua kahtia, en tykkää ja tykkään, eli aivan sama neutraali. Jos pitäisi valita kymmenestä eri makeisesta todennäköisesti en ottaisi Da Capoa ensimmäiseksi, mutta tuskin jäisi myöskään viimeiseksi.

Joskus aikoinaan oli sellainen mainos: Sanokaa Fazer, kun haluatte hyvää!

No menimme kaverin kanssa kioskin luukulle ja sanoimme Fazer! Myyjä ei heti älynnyt, mutta hetken päästä antoi meille ilmaiseksi pienet purukumit. Kiitimme ja lähdimme nauraen pois, purkat olivat kuivia ja pahoja, eivätkä olleet Fazerin tekemiä, mutta juju oli onnistunut.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Hyvin sisäistetty mainos ;D Onnistunut mainos siis! Fazerin tehtaat ovat olleet aina lähelläni ja vaikuttaneet pelkällä olemassaolollaan ja ilmaan pöllähtäneillä tuoksuillaan.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Da Capon ikä yllätti positiivisesti.

Minun lemmikki on aina ollut Jim-patukka ja Kiss Kiss ja Maija karkit. Mummo tarjosi aina Pihlajanmarja karkkeja Pappa nuuskarasian kansia.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #47

Da Capon ostin eilen kioskista. Kyllä tuo Jim ja Kis Kiskin maistuu ja Fazerin sininen ja pähkinäsuklaa. Hauska pappa sinulla. Mitä teit nuuskarasian kansilla?

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #48

''Mitä teit nuuskarasian kansilla?''

Söin.

Ne olivat Fazerin tekemiä piparmintun makuisia pölysokerista puristettuja soikion muotoisia valkoisia karkkeja.

Pappa sanoi niitä nuuskarasian kansiksi.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #49

Olipa yllättävä nimi. Soikion muoto, minulle tuli neliön muoto mieleen mintun makuisista, mutta ehkä olivat eri karkkeja. Eucalyptuksetkin olivat hyviä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Koulun tiernapoikaesityksesä annettiin tiernapojille valmiiksi valitun almun jakajan toimesta Da Capo patukat siinä vaiheessa kun he almua esityksensä lopussa kerjäsivät.

Eräänä jouluna alaluokkalaisten poikien sijasta tiernapoikia esittivät koulun miesopettajat. Se oli tarkoitettu pieneksi yllätykselliseksi ja viihteelliseksi kuriositeetiksi joulujuhlaan osallistuneille.

Kun tultiin siihen vaiheeseen, jossa sanottiin: "Emme ole viekkaudella ja varkaudella tulleet taloonne" ... "ja pyydämme lanttia ja tähteemme kynttilän pätkää", niin nuo tiernapojat sanoivat lantin ja kynttilän pätkän asemesta: "... ja pyydämme Da Capoa!"

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Kiitos Juha Daca Po muistosta.

Sain Fazerilla tehdyn työn päätteeksi valtavan suklaarasia lahjaksi. Ihania herkkuja, joita ajattelin säästyvän jouluksi. Raisa jäi yöksi olohuoneen pöydälle. Aamulla se oli tyhjä. Koira oli kokenut Fazerin parhaat parhaiksi. Onneksi sen vatsa kesti runsaan makea.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Jostain syystä ennen annettiin koirille usein suklaata makupalaksi, mutta nykytiedon mukaan se on niille hengenvaarallista. Miksiköhän koirat ovat niin muuttuneet?

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #7

Eivät ne koirat ole miksikään muuttuneet, riippuu suklaasta ja sen määrästä / koiran paino.

http://www.evidensia.fi/hoitovinkit/ensiapu/suklaa...

Da Capon lisäksi Fazerilla on vieläkin Jim, miun maun mukkaan tosin liian makea.

Käyttäjän HannuValjakka kuva
Hannu Valjakka

Hellou!

Ai sä luit ton polliisimiehen tekemästä testistä..no joo..Da Capo,eli musiikkiterminä.. alusta uudelleen loppuun asti..oli varmaankin ensimäinen patukka mullakin..varmaankin jossain viiskyt luvun puolivälin tienoilla.Oli vähän sama,kuin Arillakin..jos ei niin kovin hyvää,niin ei nyt niin kovin pahaakaan..syötiin jos saatiin,ite ei käyty vielä yksinään kioskilla tai kaupassa.Enpä muista,milloin on tullu syötyä viimeeksi..rommin maku,kun ei ole mun makuni muutenkaan.Jossain vaiheessa tuli,sitte myöhemmin nää Jimit,ne oli hyviä...ja on edelleenkin..Fasunhan ne tais nekin olla.Toinen makea lapsuusmuisto oli nää KisKis karkit..saakohan niitä vielä?
Vaikkei diabeetikko hirveesti karkkia saa syödäkkään,niin voishan sitä tänään ostaa muisteloiden merkeissä Da Capon ja tsekata ne Kiskisitkin:)
Suklaapötiköitä on kauppojen hyllyt täynnänsä varaa on mistä valita,yksi tai oikeastaan kaksi on minulle yli muiden Fasun Wiener Nougat ja pötiköissä Maraboun Nougat.Kaikenlaiset salmiakit,Pantterit ja Turkin pippurit jää syömättä

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Hannu kiskis löytyy Fazerin sekalaisten pussista. Jotenkin tuntui, kun hiljan söin, että se ei enää ole yhtä hyvää kuin ennen. Lieneekö syy todellisuudessa, että makuaistit ovat muuttuneet.

Ostin myös tänään Da Capon ja se on yhä hyvää. Joulunaikaan söin pussillisen niitä konvehteja. Rommikolahan on ollut ihan hyvä seurustelujuoma. Hiukkasen mukaan limeä ja avot. Ei niin kovasti enää. Taisi Elannon yhdessä leivoksessakin olla rommia. Mikähän sen nimi mahtoikaan olla?

Fazerina oli myös hyvää ja siniset, keltaiset ja tummat suklaat. Niitä oli joulunaikaan tarjouksessa, joten söin uralkalla. Paksuja levyjä meni monta kappaletta. Niin olen melkein saavuttanut sairauden aikana kadonneet kilot. Ei ihan paras tapa kerätä kiloja, mutta niin herkullinen kuitenkin.

Kiitos Hannu, kyllä kaipailen noita herkuttelutietoja, etten vain ole yksin herkkusuu. Pakastettuja macaronsejakin tänään ostin Lidlistä. Tulee lapsenlapsi viettämään viikonloppua ja hänellekin sitten voin tarjoilla.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Pianotunneilla tuli tutuksi "Da Capo al fine", "alusta uudelleen loppuun saakka" ennekuin edes suuhuni olin tuota Da Capoa laittanut.

Käyttäjän HannuValjakka kuva
Hannu Valjakka
Käyttäjän HannuValjakka kuva
Hannu Valjakka

Da Capoja ostin sellaisen biittipussin,kun kävin kaupassa.Sekalaisiakin kattelin,ois siellä joku kiskis ollu..joskus niitä sai irtokarkeistakin,no näillä mennään.
Rommikolahan on ikiaikainen juoma ja lienee se rommikin on edelleen yksi niistä maailman eniten myydyistä viinoista..arvonsa ei alene,kun minä en siitä tykkää..minoun viski ja ginimiehiä..silloin harvoin kun olen :)

Juu macaronit on hyviä kans,kelpaa kelle vaan isomille ja pienemmille.
Herkkusuisuuden kanssa,et ole yksin..kyllä meitä muitakin on...vissiin jonniinin verran :))

P.S.
Noin..millanens sun yleinen vointisi nyt on? Tehoaakos hoidot?

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Kiitos Hannu kysymästä. Olen niin sanotussa remissiotilassa. Hyvä on vointi, mutta parempaa tietoa kuin pelkät tuntemukset tulee ensi viikolla. Silloin otetaan luuydinäyte ja verikokeet. Verikokeita on kerran kuussa.

Hämmästelin, kun kerran lääkäri soitti verikokeista heti samana päivänä ja kysyi onko jokin tulehdus. Verikokeet olivat sen osoittaneet ja olihan sellainen, johon olin terkkarista saanut lääkityksen. VTI on ollut se riesa näiden hoitojen yhteydessä, kun paikat ovat menneet sytostaateista rikki. Jopa niin, että tuli sepsis.

Nyt tuntuu olo kuin entiselle itselle ennen sairauden alkua ja sen diagnoosia. Pitkiä lenkkejä teen päivittäin, joten karkitkin siinä matkalla muuttuvat energiaksi. Kaikki maistuu ja tekee kauppansa. Sekin on melkoisen ihanaa kaiken sen monen kuukauden jälkeen, kun mikään ei maistunut millekään eikä mitään halunnut syödä.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Mikä mahtaa olla lähde tuon Da Capon suhteen? Fazerin oma historia väittää Pihlajaa vanhimmaksi makeiseksi. Ryhdyin selaamaan nettiä, koska isäni muisteli 1920-30-lukujen puotipoika-aikaansa ja jo silloin perinteikästä Pihlajaa.

https://dream.do/fi/dreams/dream/historia-ja-perin...

https://www.fazer.fi/tuotteet-ja-asiakaspalvelu/ma...

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Tiedä nyt sitten mikä on totta. Lähde on netti ja linkki on blogissani sivulle mistä tiedon otin. Sinun lähteesi on jokin Dream do. Nyt tuli melkoisen sekava olo, sillä katsoin kansalliskirjaston aineistoja. Fazer taisteli jonkin toisen suomalaisen yrityksen kanssa ja valmisti jo 1910 kiskis karkkejakin. Nyt on käytävä läpi enemmänkin historiallisia lähteitä, että olisi oikeaa tietoa. Netissähän wiki ei ainakaan aina oikeaa sisällä.

Katsotaan mitä löytyy.

Kiskis olisi alunperin ollut joku venäläinen karamelli. Kauppalehti02.03.1910 Kauppalehti no 9

Jääkarhukarkkikin, joka samaan lajiin kuuluu olisi alunperin jonku muun valmistama.

Da Capo on Fazerin ensimmäinen suklaamakeinen. Taitaa blogi vaatia korjausta. https://www.fazer.fi/tuotteet-ja-asiakaspalvelu/su...

Kiitos Tuomo oikaisusta.

Käyttäjän HannuValjakka kuva
Hannu Valjakka

Kyllä mullakin samanlainen kutina tosta pihlajanmarjakarkista ensimäisestä Fasun karkista oli,kuten Tuomollakin,mutta..nii-in kumpikaanhan ei oikeasta ole varsinaisesti karamelli..toinen marmeladi,toinen suklaa ja ensimäiset omissa lajeissaan.
Tosta muuten tuli mieleen,kun sanoit,että kiskis on venäläistä alkuperää..
Mahtaisko tään Da Caaponkin alkuperäkin olla siellä..nääs,kun miettii makua ja koostumustakin,niin nehän itseasiassa ovat,kuin jotain venäläisiä konvehteja..viinalla maustettua mössötäytettä ja suht "huonoa" suklaata päällä..venäläinen peruskonvehti/suklaa..niitä saatiin tuliaisina,kun joku kävi kommunismin ihmemaassa..venäläinen tuttu tuo pakkauksen vieläkin aina jouluksi,eikä ne tossa viime joulunakaan ollu muuttunnu miksikään..samalta maistui,kuin viiskymmentä vuotta sitten. :)

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Kun karkin valmistus oli nuorta, kopioitiin ohjeita tai ostettiin niitä. Fazerilla olikin melkoinen kiista siitä jääkarhukarkista toisen firman kanssa. Sen nimi oli A.B. Blomqvists & Co. Kuitenkin Fazer kohosi pohjoismaiden suurimmaksi suklaa-, makeis-, makaroni- ja keksitehtaaksi 1900-luvun alulla. Siitä löytyy tietoja esim. 1914 lehdissä. En muuten ole löytänyt Da Capo nimellä viellä tuolloin mitään. Suklaapäällysteisiä karkkeja valmistettiin jo aiemmin kuin 1916, joten ....

Fazerin tuotteita myytiin muihin pohjoismaihin, Saksaan , Belgiaan, Hollantiin ja Englantiin sekä Amerikkaan, Australiaan ja Afrikkaan.

Karl Fazer perusti Kluuvikadun taloon no 3 konditoriliikkeen 1891. Siellä myös valmistettiin tuotteita. Pian oli hankittava kuitenkin tehtaalle tilat, jotka saatiin osoitteesta Pursimiehenkatu 24.
Venäjältä tuotiin myös makeisia ja niistä oli maksettava tulliveroa.

Kluuvikadullahan moni varmaan on käynyt nauttimassa Fasun herkkuja. Minäkin päivää ennen kuin ylioppilaskirjoitukset alkoivat. Kavereiden kanssa nautittiin punkkua siinä peilikattoisessa salissa, jossa äänet jotenkin kantautuivat katon kautta eri paikkoihin. Nimittäin oli ainekirjoituksessa black out, eikä meinannu mitenkään saada kirjoitusta etenemään. Ainekirjoitus oli ollut aina helppoa ja siitä olin selvinnyt hyvin, mutta enpä tuolloin ollut parhaimmassa vireessä eikä ollut ne kaveritkaan, joiden kanssa oli Fasulla, eikä siihen oloon edes paljon ollut nautintoa tarvittu silloin. Oli aikomus kirjoittaa Becketin Huomenna hän tulee kuunnelmasta. En osannut kirjoitta kuunelmassa kuulemiani nimiä, ei tullut mitään. Valitsin kehitysmaa-aiheen. Sehän oli lähellä sydäntäni myös, mutta cumu vain tuli, niin oli terävin pää poissa.

Venäläiset suklaakarkit ovat hiukan parantuneet menneistä ajoista. Niitä olemme saaneet vierailtamme, vaikka en vieläkään niitä mielelläni syö.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Me olimme suurella kouluporukalla tuossa samaisessa Fasun peilikattosalissa wanhojen päivänä 70-luvulla. Muistan kun sinne taksikyydilla mennessämme näimme Kalevi Keihäsen hilluvan hännystelijöineen näyttävästi jossain Kolmen Sepän patsaan tienoilla. Oli silloin suuruutensa kukkuloilla.

En ollut kuullut aiemmin tuosta kaikuefektistä, mutta silloin sen huomasin, kun jostain satunnaisesta pöydästä kaukaa kaiken puheensorinan läpi keskustelu kuului kuin kuuloke olisi ollut omassa korvassa. Siellä piti siis varoa mitä puhuu.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #17

Olisikohan kaiku kadonnut? Netin mukaan ei. Kuulin juuri, että kahvila oli vakoilijoiden suosikkipaikka.

Hyvää ruokaa ja muita herkkuja siellä on yhä tarjolla. http://www.rantapallo.fi/maelle/2015/05/13/fazer-c...

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen

Minä pidän venäläisestä suklaasta. Olen joskus saanut sellaista tummaa ja melko kitkerää suklaata. Mielestäni se on parempaa kuin suomalainen, ylimakea suklaa. Toki makeakin suklaa on hyvää, mutta tumma on parempaa.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #28

Tummasta minäkin pidän hiukkasen enemmän. Lidlistäkin saa hyvää kaakaota on enemmän ja makuvalikoimaa, appelsiinisuklaakin maistuu. En ole mikään venäläisen suursuosija kuitenkaan.

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen

Tykkään kyllä Da Capostakin, mutta lempiherkkuni on Suffeli.

Pidin kovasti myös Pandan Panama-suklaasta, mutta sitä ei saa enää mistään:(

Kahvin kanssa maistuu minttusuklaa. En oikein pidä niistä, joissa on valkoista mössöä sisällä, mutta ne joissa itse suklaa maistuu mintulta ovat vallan mainioita.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

After eight on minttusuklaista suosikkini. Aiemmin muut mintun makuiset eivät maistuneet, mutta nykyisin tuntuvat sopivan makuhermoilleni.

Suffelihan on vohvelinen, eikö vain? Vohveleita olenkin alkanut kaivata. En edes tiedä valmistetaanko niitä enää. Toki onhan tuo valmisteiden määrä valtava, eikä kaikkia koskaan edes ole tullut kokeiltua. Irtokarkkeja ostaessa mahdollisuudet kokeilla ovat hyvät.

Kiitos Sari kommentistasi.

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen

K-kaupoissa myydään todella hyviä suklaavohveleita. Merkki on muistaakseni K-Menu. Vohvelit maistuvat todella suklaisilta ja ovat halvempia kuin esim. Fani-palat. Suosittelen kahvipöytään.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #23

Sari, poistin tuplan. Bloggari voi sen tehdä. Tuota suklaavohvelia en ole nähnyt enkä siis maistanut. Fami taisi olla yksi Fazerin suklaapötkö. Siitä taitaa olla iät ja ajat kuin sitä oli myynnissä. Hyvää se oli. Minne lie kadonnut. 60-luvun klassikko, mutta oli sitä ainakin vielä 70-luvullakin. Liekö enää. Muistatko, että näytti tällaiselle: https://www.fazer.fi/tuotteet-ja-asiakaspalvelu/88...

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen Vastaus kommenttiin #30

Kyllä Famia saa vieläkin. Ne K-kaupan suklaavohvelit on pakattu valkoiseen ja tosi vaatimattoman näköiseen pussiin. Päältäpäin ei uskoisi millaista herkkua on sisällä.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #32

Kiitos Sari. Pitääpä koemaistaa K-kaupan suklaavohvelit.

Käyttäjän HannuValjakka kuva
Hannu Valjakka

Kyllähän suklaattomia perusvohveleita hedelmien ja marjojen makuisina keksihyllyistä löytyy ja suklaisinakin..Fasupala ykkösenä..laatutuote ja melko kallis..halvempia ja maultaan vaatimattomia..onhan niitä.
After Eghtistä tykkään vaikken muutoin varsinaisesti minttusuklaamiehiä olekkaan

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Hannu unohdin ne suklaiset kahvinkansas nautittavat Fasupalat. Kyllä niitä aina välillä ostan. Oli vain mielessä perinteisemmät. Ehkä niitäkin sitten on.

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen

Hannu, huomaa nuo suklaavohvelit, jotka mainitsin tuossa aiemmin. Parempia kuin Fani-palat.

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen

Hups, muisti tekee tepposet. Mistähän minä tuon fani-palan keksin? Sehän oli Fasu-pala.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #26

Samantapaisia nimiä ollut ja yhä on. Kuka niitä kaikkia jaksaa muistaa.

Käyttäjän HannuValjakka kuva
Hannu Valjakka Vastaus kommenttiin #26

Eikä tee :) Fanipala on toisen valmistajan ( LU:n )vastaava tuote..mulla oli toi Fasupala vaan päällimmäisenä :)

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #41

Onhan noita vaihtoehtoisia tuotteita, After Eightillekin. Olen kerran ostanut jonkun muun ja kelpaa vain Nestlén. Sano Nestlé kun haluat päivällisen jälkeen kahvin kanssa hyvää minttusuklaata :)

Käyttäjän HannuValjakka kuva
Hannu Valjakka

Olen ostanut ja hyviä ne minustakin on.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

Olen allerginen mainoksille. Da Capo oli hyvää niin kauan kunnes kuulin sen olevan musiikkitermi ja tarkoittavan ”uudelleen”.

Vähän rypistän otsaani, siinä kohtaa että alkometri värähtäisi Da Capon jälkeen. Konvehtikarkeistakin olen kuullut väitettävän että niissä ei olisi alkoholia, esanssia vaan.

Tosin sellaistakin on kuultu että kun hienostomuksut pitivät kotibileitä, ostivat kilotolkulla konvehtikarkkeja ja humaltuivat….. en pane päätäni pantiksi kummalekaan teorialle.

Jaa…. Hetkinen mites ne rommileivokset?

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Tuntuu, että niissä rommileivoksissa oli aikanaan kunnon rommia. Milloinkahan niitä esansseja alettiinkaan valmistaa?

Käyttäjän HannuValjakka kuva
Hannu Valjakka

Joo ja punssileivokset kans..liköörikonvehtaissa oli alkujaan aitoja likööreitä..nykyään lienee esansseja,kun eihän niitä sais alaikäset enää ostaa.Aikoinaan oli tollasia kovia karkkeja..siis varsinaisia karamelleja..viina täytteelä..ainakin vodkakarkkeja oli,ne sitten jossain vaiheessa suomessa lopetettiin.

Käyttäjän HannuValjakka kuva
Hannu Valjakka

Tsekkasinkin noi liköörikonvedit..alkoholipitoisuus 2,8..kuusprosenttista väkiviinaa..rommia,punssia,marrachinoa..ja mitä niissä nyt vielä muuta oli..Fasu on valmistsanut niitä vuodesta 1900..eli ehtaa tavaraahan ne onkin edelleen.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Kiitos Hannu, hyvää tietoa. "Viinakarkit" on siis edelleenkiin viinakarkkeja. Paljonkohan alkometri värähtäis? No en niitä juuri käytä eikä niitä ole ollut tarjottavanakaan siellä, missä isommalle joukolle herkkuja ja karkkeja on tarjoiltu. Fazerin suklaakarkkeja kuitenkin yleensä. Hyvä, että kotimaista suositaan ja hyviähän, italialaiseen makuunkin sopivia löytyy.

Käyttäjän HannuValjakka kuva
Hannu Valjakka

Esansseja on alettu käyttää teollisessa ruokatuotannossa jo 1800 luvun puolella..eli tuolloin on teollinen ruoanvalmistuskin alkanut.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Off topic, mutta nykyäänhän saa myös käsintehtyä suklaata. Maalle mennessäkin on joku tienviitta, mutta kun suklaaostokseni rajoittuu After Eightiin, tummaan suklaaseen ja joulusuklaisiin sekä pääsiäismuniin ei ole tullut poikettua tieltä. Ehkä sieltä löytyisi vaikka joku pupu pääsiäiskakun koristeeksi.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Pääsiäismunia onkin jo ollut myynnissä. En niitä vielä osta. Hiukan lähempänä pääsiäistä.

Missä mainitsemasi käsintehtyjen suklaiden valmistamo on? Jos vaikka kiinnostusta sellaisiin suklaisiin ilmaantuisi...

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Irja, ainakin myymälä on Ylöjärvellä, mutta niitähän on pitkin maata ja joku tuottaja myy täällä päin Iittalassakin. Paras hakusana lienee käsintehtyä suklaata, ketään mainostamatta.

Sukalaapatukoista tuli sattuneesta syystä mieleen Fazerin Fazerina ja Geisha, molemmat miun makkuun ja halauksia lähettäjälle jos sattuu tätä lukemaan:)

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #45

Entäs Wienernougat tai Budapest? Niitäkin lie yhä. Budapest oli aikanaan suosikkini myös. Ohoh mikä tieto tässä: Tuotteen Cloetta Budapest (300g) valmistusmaa on Ukraina. http://www.suklaayhdistys.com/arviot.php?valmistaj...

Liekö valmistusmaa muuttunut ajan saatossa ja maku sen mukana?

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset