*

ILgron11

Mausteiden timantti - vanilja - orkideasta vai majavasta

  • Mausteiden timantti - vanilja -  orkideasta vai majavasta

Makuaisti synnytti  ravintoaineiden tuotannon, valikoinnin ja käytön kertoo Brillat-Savarin Maun fysiologia – suuri gastronomian klassikko. Nautintoaineita on totuttu maustamaan kaikkia aistejamme herättelevillä aineilla.

 

Yksi mausteista on vanilja. Vanilja on tunnettu ainakin jo 1600-luvulla. Kun kuulin mistä vanilja mahdollisesti on peräisin, majavan anaalirauhasista, heräsi monia kysymyksiä.

 

Katselin kirjahyllyä, jossa silmiin pisti Ruokatalous II Keittiökirja (Carl Tigerstedtin ja Katri Laine). Olisihan siällysluettelon mukaan tietoja vaniljasta, mutta minulla ei ole sitä osaa, jossa olisi faktaa vaniljasta. Vaniljatangot kirjasta löytyvät. Muistan tuon tuoksuvan taikinan ja ne murenevat ihanat leivonnaiset, joita äitini teki vierasvaraksi. Ohje on yksinkertainen: 100 g voita, 50 g manteleita, 50 g sokeria, 150 g vehnäjauhoja ja 100g vaniljasokeria. Voihin sekoitetaan kuoritut ja hienonnetutu mantelit, sokeri ja vehnäjauhot. Taikinasta leivotaan lyijykynän paksuisia tankoja, jotka saavat paistua uunissa vaalean ruskeiksi. Heti uunista otettua ne kieritetään vaniljasokerissa.  Tämän vaniljasokerin täytyi olla synteettistä, tuon reseptin julkaisemisen aikoihin, 1920-luvulla. Kenties  se  oli jotain esanssiakin, sillä aikanaan vaniljasokeria ei  saanut kuumentaa.

 

Vaniljan tuoksu ja maku ovat kotoisin useista aineista, joista tunnetuin on vanilliini. Vanilliinia tuotetaan joko uuttamalla vaniljakasvin hedelmästä tai synteettisesti.

 

Aitoa vaniljaa edustavat  tietyn orkidealajin tummat siemenkodat. Niistä voi kaapia  siemenet mausteeksi vaikkapa marjanpiirakkaan tai  kotijäätelöön. Vaniljakastikketta tehdessä kattilassani on valmistuksen aikana koko siemenkota, sillä  makua  siitäkin saa.

 

Emännän keittokirjasta, “ikiaikaisesta”,  opin, että orkidean hedelmän vihreän värin alkaessa muuttua ruskeaksi, sato poimitaan ja levietetään villavaipoille auringonpaisteeseen. Kun ne tällä tavalla ovat kuumentuneet, kiedotaan ne vaippoihin ja saavat “jälkikypsyä”. Tässä käsittelyssä, joka jatkuu joitakin päivä, vanilja muuttuu ruskeaksi, himmeän kuparin väriseksi.

 

Vanilliini ei olekaan ainut aine, josta maku koostuu, aiemmin se lie sitä ollut synteettisissä vaniljoissa.  Synteettistä vaniljaa on aikojen kuluessa yritetty valmistaa monenlaisista aineista kuten kivihiilitervasta ja suomalaisesta tervasta. Yli 100 vuotta sitten ranskalainen kemisti Sérullet keksi valmistaa vaniljaa kaurasta.  Kauran kuoressa on ainetta, joka on helppo irrottaa kiehuvassa vedessä ja alkoholissa. Sérullet kutsui sitä aveneiaksi.  Valmistuksen tulos tuoksui vaniljaiselle.  Synteettistä vaniljaa  saadaan nykyisin muun muassa majavan anaalirauhasista tai selluloosateollisuuden jätteistä.

 

Majavasta saatavassa synteettisessä vanilliinissa  on kyse aineesta, joka on englanniksi castoreum- ja suomeksi hauste.  Se on majavan anaalirauhasesta saatavaa voimakkaan hajuista eritettä  (Ekoodi.com ).

 

Synteettisen ja orkidean siemenkodasta saatavan  vanilliinin makua on vaikea  erottaa toisistaa. Ehkä vain hyvin herkkäaistinen voi  tunnistaa kumpi on synteettistä kumpi  kasvin hedelmästä.

 

Ehkä ei ole mahdollista saada  tietää minkälaisella vanilliinilla maustetaan  valmiita  leivonnaisia tai muuta vaniljaista herkkua.

 

Helsingissä yliopison Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan kasvihuoneessa olen nähnyt kiipeilevän orkidean, joka tuottaa tuota arvokasta maustetta ja joskus sen on voinut nähdä kukkivanakin.

http://savotta.helsinki.fi/halvi/tiedotus/lehti.nsf/e1e392ad852e72f5c225680000404fa8/cc108e6b2a93fac7c2257a52002e3e89?OpenDocument

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (66 kommenttia)

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen
Käyttäjän amgs kuva

Televisiossa oli kerran dokumetti vaniljasta ja kuinka meksikolaiset tuottavat sitä. Samassa ohjelmassa sanotiin, että Afrikassakin tuotetaan vaniljaa, mutta en nyt muista mistä maasta puhutiin. Kilpailu on kova, mutta ei meksikolaiselle voi mennä sanomaan, että vanilja on muualta. Aito vanilja on Meksikosta.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Tahitillakin kasvaa vaniljaorkideoja ja sinne haluan mennä. Kauemmaksi kuin pippuri kasvaa. Mielenkiintoinen kasvi ja mauste.
Meksikokin voisi olla mielenkiintoinen tutustumiskohde.

Kiitos Ana kommentistasi. Ajattelin, että kukaan ei jaksa lukea blogia, kun on vähän vanhaa tietoakin mukana.

Käyttäjän HannuValjakka kuva
Hannu Valjakka

Nimenomaan Meksikosta.Yksi suurimmista tuottajista,ellei peräti nykyäään suurin on Maadagaskar.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Malesiassakin näin orkideojen kasvavan luonnossa. Innostuinkin tutkimaan löytyisikö sieltä myös kasvatettua ja löytyihän, hyvä juttukin. http://www.thestar.com.my/story/?file=%2F2011%2F12...

Tätä The Star lehteä luin joka päivä siellä kuukauden ajan. Pidin kovasti siitäkin.

Jotenkin tämän aiheen parissa päätyy aina tuohon toiseen aistivaan elimeen. Vainilla is from the diminutive of vaina, from the Latin vagina (sheath) to describe the shape of the pods.

T Piepponen

Vanilja on ihan normaalien ja jopa vähen oudompien lemppari. Eli ei ihmisissä niin paljon eroa ole, kun herkut on kyseessä.

Tuota meksikon vaniljaa kaupataan **Totonac-vaniljana**.
Siis nettikaupoissa. Suomestahan sitäkään ei saa.

Paperitehtailla pyöriessä tuli joskus kuultua, että vaniliinia olisi tehty joskun jostain paperitehtaan jämistä.

No oli miten oli, niin hyvin hienostunut on tuo siemenkota maultaan.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

T Piepponen, vanilja ei jaa ihmisiä kuten tekee korianteri. On niitä jotka siitä tykkää ja niitä, jotka ei voi sietää sitä.

Kuinka pitkään lie vaniljaa käytettykään eli onko se yksi niistä hyvin alkuperäisistä mausteista? Toki vasta, kun löytöretket alkoivat ja mausteet alkoivat sitä myöden virrata Eurooppaan ja tuoda myös rikkauksia erinäisille meriä kyntäneille valloille, vaniljakin saattoi tulla Eurooppaan muiden mukana. Ehkä sitä kuitenkin oli käytetty jo iät ja ajat siellä missä sitä kasvoi? Portugalissa ja muuallakin alkoi taiteeseen ilmaantua kuvia mausteista, jotka toivat rikkauksia maahan.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Irja, tämän mukaan atsteekit esittelivät vaniljan Cortesille, joka toi sen ja kaakaon Eurooppaan:

http://www.indepthinfo.com/vanilla/history.shtml

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #6

Kovasti kiitoksi Seija sinulle linkistä. Noihin aikoihin mausteet alkoivat levitä Eurooppaan ja joillekin sellainen merkitsi valtavaa hyötyä ja tietysti aistinten iloja. Milloinkahan ensimmäiset eksoottiset mausteet tulivat Suomeen, kartanoihin tietysti.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #8

Mausteyrtit taisivat yleistyä Suomessa ennen muita mausteita, ainakaan niitä ei juurikaan ole Suomalaisen ruokaperinteen keittokirjan ruuissa.

http://www.yrttitarha.fi/tietopankki/kansanperinne...

PS. tässä jonkinlainen kartta milloin ja mistä Eurooppaan tuli.

http://oregonstate.edu/instruct/bot101/Patterson/l...

Käyttäjän amgs kuva

Irja, löysin kuin vahingossa yhdestä puutarhassa Meksikon koriaanteria! Tuoksu on voimakas, mutta hyvä. :)
Seija, kiitos linkistä!

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #7

Tänne ei tietysti saa tuoda siemeniä ulkomailta, mutta silti kiinnostaa toitko? Minä olisin voinut salakuljettaa, jos olisi ollut jotain todella hyvää ja korianteri on minusta hyvä mauste.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #9

EU-maista saa, muista pitäisi varmaan kysäistä tullilta.

http://www.evira.fi/portal/fi/kasvit/myynti+ja+mar...

= mahdettaisiinko korianterilta vaatia terveystodistusta?

http://www.tulli.fi/fi/suomen_tulli/julkaisut_ja_e...

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #11

Kiitos Seija linkeistä. Kun jotain kiinnostavaa löytyy, ei taida ennättää kysellä, kun jo päätyy matkaan.

Käyttäjän amgs kuva
Ana María Gutiérrez Sorainen Vastaus kommenttiin #9

Karkkilassa on yksi puutarhafirma, josta niitä kasveja saa. Elokuussa ne oli alennuksissa ja ostin yhden. Minäkö siementen salakuljettajana? Voi ei. :)

T Piepponen Vastaus kommenttiin #9

Saa tuoda, kun tuo. On tuotu, tullaan tuomaan. Vastuullinen kokeilija ei levitä voimakkaasti siementäviä lajeja miten sattuu. Paraskin puhuja olen(shiitakeen itiöt eikun pöllyää)..

Ylempänä puhuit että vanilja ei jaa kuten korianteri. Ei ehkä niin paljon, mutta yllättyksekseni kuulin kerran eräästä joka inhosi vaniljaa.

Käyttäjän HannuValjakka kuva
Hannu Valjakka

Kun aito vanilija on orkideoihin kuuluva kasvi,niin lienee voi olettaa noin yksinkertaisesti,että niin kauan,kuin on ollut orkideoita on ollut vanilijaa ja sekin on monen muunkin asian tavoin tullut löytöretkeilijöitten mukana eurooppaan.Vanilija siis on aito kasvi ja vaniliini on aina synteettinen aine,jota pääsääntöisesti erilaisissa teollisissa tuotteissa,sen halvan hinnan takia käytetään.Aito vanilija on lienee sahramin jälkeen toiseksi kallein mauste.Vaniilini tehdään guajakolista ja ligniinistä,joka on sellluloosateollisuuden sivutuote.

Käyttäjän MirjamiParant kuva
Mirjami Parant

Rakastan korianteria - tänä kesänä olen sitä kasvattanut pihallani siemenistä. Vanilja palauttaa mieleeni lapsuuden, murokakuissa oli aina vaniljaa.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Ja korianteria voi kasvattaa ruukussakin, korianteriporkkanat ovat kuin peppu ja paita :) Ynnä mm. porkkanakeittoon ja kanaan.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Rakuunakin sopii hyvin porkkanoille.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Minullakin korianteri on kasvanut ja tuottanut siemeniä, jotka ovat itsekseen kasvaneet seuraavana vuonna.

Oikeasta valniljasta jäätelö, sen muista lapsuudestani. Vaniljajäätelöpuikko, sellainen pyöreä, liekö ollut suomalaisa vai italialaista teko. Hyvää se oli, sitä ei voi unohtaa.

Kiitos Seija vinkistä. Pitää yhdistää tuoretta korianteria ja porkkanaa. Porkkana lie kuitenkin kypsennettynä?

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Seija tuo adempi linkki vapautti minut syyllisyydentunteesta. Sain pietarilaisilta ystäviltäni pussillisen unikonsiemeniä. Laitoin ne ruukkuun kasvamaan ja eilen siirsin melko suuriksi kasvaneet taimet maahan. Odotan kauniita kerrottuja värikkäitä unikkoja ensi kesäksi. Toivon, että säilyvät ja jaksavat kasvaa, sillä nyt tuli viileää ja en tiedä miten silloin tainten siirrot onnistuva. Siemeniähän sai tuoda, kai niitä silloin lahjaksikin voi tuoda ja ottaa lahja vastaan.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #16

Irja, ei se minunkaan mielestäni ole jokaisesta paragraafista kiinni, kunhan ei tuo laajassa mitassa jotain viljelyskasvia.

Yritin katsella maailmanlaajuisesti siemeniä myyvistä nettikaupoista, mutta en ainakaan heti löytänyt korianterin siemeniä. Mutta mitähän kasvitauteja ne voisivat levittää.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #18

Korianterin siemeniä voi osta suomalaisista siemenkaupoista. Keväällä tietysti parempi hankkia. En tiedä miten talvea vastan itäisivät ja kasvaisivat sisällä.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Jep, vaikka paistelee porkkanan suikaleita al dente pannulla ja sitten silppua niihin.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #17

Kiitos, nuoret porkkanat ovat makeita ja tuo lisäke tekee niistä hiukan eksoottisia. Olen pitänyt myös ranskalaisesta rakuunasta tuoreena. Sopii myös paistettujen perunoiden ja porkkanoiden kanssa.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #20

Ne rakuunaporkkanat taitavatkin olla tutumpi juttu, mutta samaan tapaan korianderilla, vähän suolaa ja sokeria niihinkin.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #21

Niin hyvää, että voisi nauttia vaikka heti.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #23

Ja on ne mausteet tärkeitä, osuin marinadivinkkejä haeskellessani ties miten tähän:

Näin viettelet miehen ruoalla horoskooppimerkin mukaan

http://ellit.fi/horoskoopit/horoskooppimerkit/nain...

Pikaluin ja puutteellinen on, pitsiletuista ei ollut mitään :D

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #24

Mies neitsyen ja vaa'an välissä. No tuo vaaka paremmin vastasi sitä mitä odottaa ja haluaa. Aina ei ole helppo miellyttää. Maukasta pitää olla kuitenkin.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #25

Siippa on härkä, ja kaikeksi onneksi olen huomannut sen horoskooppimerkin mieltymysten mukaan tarjoilla luonnossakin.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #26

En ole kovasti noihin horoskooppimerkkeihin aiemmin kiinnittänyt huomiota, mutta voihan sitä tuollaisillakin asioilla leikitellä.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #27

Milloinkahan olisin viimeksi lukenut horoskoopin, mutta tuosta linkistä voi klikata/reseptit ei niin hassumpia ruokaohjeita. Kuten esim.:

Korianterikastike

1 purkki ranskankermaa
1 limetin mehu ja raastettu kuori
1 tl hunajaa
0,5 nippua silputtua korianteria
suolaa, mustapippuria

Itämainen korianterikastike sopii esimerkiksi kanankoipien kanssa tarjoiltavaksi.

Sekoita ainekset keskenään. Mausta kastike suolalla ja pippurilla.

- Ainakin sävellettäväksi

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #28

Tallensin. Mieheni on tehnyt mainioita marinointiliemiä itse broilerille, lampaalle ja muulle lihalle. Löytyy täältä: http://www.iltalehti.fi/pippuri/2015060419804318_a...

Marinadit on kokeiltu kaikilla erilaisilla lihatyypeilllä ja erittäin hyviä ovat olleet.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #29

No väsäsin tänään taas omasta päästäni marinadin hirveelle lihalle kun täytyy tyhjentää pakastinta ennen kuin tulee seuraavat, ja ans kattoo osuuko kohdalleen. Pitäisi aina kirjoittaa muistiin kun on mennyt nappiin, koskahan sen oppisi.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #30

Mitä hirvestä teit? Meillä ei hirveä ole juuri ollut, sillä naapuri metsästää peuran meille. Hirvenlihat menevät parempiin suihin. Kaupasta tietysti sitäkin voi ostaa.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #31

En vielä mitään, on marinoitumassa pussissa jääkaapissa. Kääntelen kunnes keksin kuinka tällä kerralla tekisi :)

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #32

Minä leikkasin maanantaina hiukan vielä jäisen peuran sisäpaistin ohuen ohuiksi siivuiksi kuin poronkäristyksen lihat ikään. Paistoin possunkyljestä leikattujen siivujen ja sipulin kera, lisäsin vettä ja tomaattimurskaa ja maustoin monenmoisilla mausteilla, aikanaan Intiasta ostetuilla, mutta yhä ihan valideilla. Käytän monia mausteita, näin ei tarvinnut marinadia lihalle. Kypsyi pitkään ja tuli pehmeää. Olemme syöneet näin tehtyä lihakastiketta kolme päivää ja hiukan jäi jäljellekin. On helppoa, kun ei tarvitse joka päivä tehdä ruokaa. Kyllä meille sama maistuu pidempäänkin. Lisäkkeitä voi sitten vaihdella. Peura on ollut tammikuulta 2015 pakkasessa ja seuraavaa voi odottaa ensi vuoden puolella tammikuussa. Melko edulliseksi tulee, kun itse paloittelee eläimen. Luista keitän jouluksi lihanlientä.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #33

Irja, nyt on oikosulku enkä muista mikä suomeksi kun katson usein riistareseptejä på svenska, mutta jos sitä peuraa on paljon niin kokeile tätäkin:

http://www.tasteline.com/Recept/Tjalknol_-_algknol_2

Laittaisitkos sen lihaliemesi ohjeen uusiksi kun en tietysti taas mitään löydä silloin kun tarvitsisi, se kun on niin viimeisen päälle.

Käyttäjän HannuValjakka kuva
Hannu Valjakka Vastaus kommenttiin #24

Jahas,että pitsiletuilla teillä..noh onnepoikahan se sitte...vaan taivas varjele..mitä ne meille jousimiehille tarjoo..no on maistettu kengurut ja sturtsit..mut mitä siinä kuvassa on en tiiä..mä en voi tähän julkikirjoittaa ajatustani,kun sä oot kieltänny mua olemasta julkisesti härski..pitsiletut riittäis mullekin..vaan,kun mä joudun nekin paistamaan ite.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #39

Hannu, miehet ovat oivallisia kokkeja ja itsehän saa parhaat.

Käyttäjän HannuValjakka kuva
Hannu Valjakka Vastaus kommenttiin #50

No nääs :))..ettenkö minä sitä tietäis..siis minähän olen kumpaakin yhdessä ja samassa persoonassa..kaks kolmasosaa työurasta kului kokkina ja se yks muuten vaan ruokajutuissa,lähinnä sitä myyden..toi kokkius on eliikäinen rasite,nimenomaan siviilissä..tietäähän jokainen perheenäitikin,miten mukavaa on istua ns. valmiiseen pöytään.Mitä sitten tuon itsetehdyn parhauteen tulee,niin ei se ehkä ihan niinkään..tavallinen arkiruoka maistuu kokeille oikein hyvin silloinkin,jos ja kun se ei olekkaan kaikkien taiteen sääntöjenköön mukaan tehtyä.Voihan se mies olla toki oivallinen kokkikin..mutta suurta kunnioitusta täytyy osoittaa sinne teidän naisten puolelle..äidit,isoäidit,vaimot..parasta ruokaa ja useinmiten ilman minkäänlaista ammatillista koulutusta kautta aikojen.Ammattikoulutus tässäkään tapauksessa ei ole mitenkään itsestäänselvästi hyvän ruoan tae.
Tuossa tänäänkin ostin kaupasta Kokkikartanon valmista kaalilaatikkoa.erittäin oivallinen tuote..erittäin likellä oman äitini tekemää maultaan ja koostumukseltaan,kun ei jaksa ite rustata,niin..
eikä se omatekemä ois samanlaistakaan. :)

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Lihanliemeen tarvitaan juureksia: porkkanoita, pieni lanttu, isosta selleristä puolikas tai kokonainen pienempi selleri, iso palsternakka. Juurekset ja luut lihoineen on hyvä laittaa uuniin väriä saamaan. Näin se siirtyy liemeenkin. Purjon, ja maa-artisokkaakin voisi liemeen laittaa makua antamaan.

Lihat ja juurekset nostetaan uunissa paahtamisen jälkeen kylmään veteen, jossa on reippaasti suolaa, erilaisia pippureita ja laakerinlehteä. Keitetään ja välillä jäähdytetään. Aikaa menee useita päiviä. Luista irtoaa maut pidemmällä keittämisellä. Ulkona, kun on viileää, on hyvä jäähdyttää ja säilyttää isoja kattiloita.

Loppuvaiheessa, kun juurekset ja lihat luineen poistetaan liemestä, tarkistetaan vielä liemen maku ja mausteet. Persiljaa ei saa unohtaa. Liemi on aina saanut makulisäksi myös kuivan sherryannoksen. Yksi pullo menee helposti isoon lihanliemeenn. Maun tarkistaminen onkin se vaativin osa ja siinä on usein ollut useampikin kokki paikalla.

Lihanliemen kanssa meillä nautitaan juustotankoja. Anopin reseptillä niitä on tehty vuosikaudet. Ohje on yksinkertainen 200 g kutakin: vehnäjauhoja, voita ja juustoraastetta. Sekoitetaan aineista taikina ja muovaillaan sormenpaksuisia pötköjä pellille. Voidellaan munalla ja paistetaan 200 asteessa kypsäksi.
Siinähän se ohje on. Lipstikkakin voisi olla hyvä mauste liemessä. Tuli nyt mieleen, kun ulkona penkissä on vielä lipstikkaa.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Thank you veri meni, indeed, on nyt tallennettuna ja tulostettuna.

Olen tehnyt hirvestä riimihärkääkin, varmaan kävisi myös peurasta.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Minusta aidolla vaniljalla ja vanilliinillä on huomattava ero. Yliannoksena vanilliini maistuu pahalle, söin Pingviini kuningatarjäätelötötterön joka oli yökyttävää.
Mistään eri puolilla maailma kasvanneen vaniljan laatueroista minulla ei ole hajuakaan.
Olen laittanut vaniljatangon sokerin kera lasipurkkiin, helppo konsti tehdä vaniljasokeria.
Mitään lihaa en ole vaniljalla maustanut, korianterilla kylläkin.
Minusta hirvenliha on herkkua peuraan(valkohäntäkauriin) verrattuna, mutta hyvää lihasoppaa olen tehnyt lihaisista peuranluista joita olen ensiksi uunissa paistanut.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Savustettu peura on niin hyvää ettei sanotuksi saa :)

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

En ole maistanut. Peuranmakkaraa kylläkin.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #44

Sekin on hyvää, ohittaa ainakin meillä hirvenmakkaran, hirviporukka kun teettää kumpaakin. Harmi ettei peuralupia ole enempää, pitäisi asua Vesilahdella:)

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #45
Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #45

Lupien määristä en tiedä, mutta melkein jokaisella lenkillä olen peruan nähnyt, joskus kolmekin. Niitä tuntuu riittävän, niin naaraita kuin uroksiakin. En ole koskaa savustettuna maistanut, enkä peuramakkaraakaa syönyt. Olisi ihan kiva maistella.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #48

Irja, jos lähellä on joku pieni palvaamo niin vie sinne, enää ei tietääkseni tarvita eläinlääkärin lihan tarkastustakaan, kuten välillä oli.
Sellaisen käsityksen tästäkin saa:

http://www.mmm.fi/fi/index/luonnonvarayhteistyo/lu...

PS. Ainakin täällä onnistuu, ja ollaan viety pienikin lihaerä palvattavaksi

http://www.tuusulan-lihansavustamo.fi/

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Margareta taidanpa uhrata yhden noista kuvassa olevista, ehkä parikin ja laittaa itse vaniljasokeria. Pitäisikö kaapia sisukset vai riittääkö, että laittaa kaiken vain purkkiin vai pitäisikö tehdä vielä jotain muutakin?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Minä olen vain upottanut tangot kokonaisina sokeriin, mutta kai makuu voimistuu jos kaapii siemenet joukkoon. Kokonaisina ei tartte niitä "uhrata" vaan voi vielä käyttää vaikka kastikkeeseen.
Kaupassa myytävässä aidossa vaniljasokerissa on vähän mustia pilkkuja joten siemenet ovat kai joukossa. En ole ostanut.

Käyttäjän HannuValjakka kuva
Hannu Valjakka Vastaus kommenttiin #53

Ne pilkut on todennäköisesti murskattua/jauhettua vanilijatankoa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #56

Niin kai. En muutenkaan ostele näitä kaikenlaisia valmiiksi maustettuja kermoja ja rahkoja ym. joiden hinta on kaksinkertainen tavalliseen verrattuna.
Ihmettelen miten avuttomia tai laiskoja ihmiset ovat kun käyvät kaupaksi.
Joillakin on tietty rahaa ylenmäärin, mutta olen varma, että kastikkeesta tulee parempi jos jauhan siihen pippurin omasta myllystäni kuin jos käyttäisin valmiiksi maustettua pippurikermaa!

Käyttäjän HannuValjakka kuva
Hannu Valjakka

No juu kyllähän se ero on huomattava,kuin yöllä ja päivällä..aito on aito ja vaniliinissä,samannäköisestä sanasta huolimatta ei ole mitään aitoa täysin keinotekoinen tuote. tosiaan jos sitä vaniliinia liikaa laittaa,niin eipähän se muulta sitten maistukkaan..katoppa Wikistä vaniliini..siellä on oikein kemiallinen kaavakin..ruokateollisuus käyttää sitä,kun se on halpaa..tuolla jossain sanottiin,että aito vanilija maksais puolentoistatonnin paikkeilla per kilo.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Kuitekin ko. jäätelön tuoteselosteessa sanottiin, että käytetään vain luonnollisia aromeja. Olisikohan sitten ollut sitä anaaliaromia? Mutta luulisi senkin olevan aika tyyristä. Käytetään kai kalleissa parfyymeissä, luulisin.
Vanilja on kai sahramin ohella kalliimpia mausteita.

Käyttäjän HannuValjakka kuva
Hannu Valjakka

Tuo luonnollisten aromien käsite on vähän veteen piirrettyä..luonnollisia aromeja,vaiko luonnollisen kaltaisia aromeja..ovat kaksi eri asiaa.Jos nyt vaniiliinista puhutaan,niin vaniliini siis tehdään guajakolista ja ligniinistä..ligniini on selluloosa,eli siis puuteollisuuden sivutuotos,kun kyse on puusta alkuperänsä saava onko se luonnollinen vaiko luonnollisen kaltainen..ota näistä sitte selvää,kun on melkosta viilausta.
Tuota gujakoliakin tavataan joidenkin luonnollisten kasvien ns,eteerisissä yhdisteissä,kertoo tuo wiki taas..eli jos nuo molemmat ovatkin kasvisperäisiä,niin ehkä niistä voidaan käyttää luonnollisen nimitystä vaikka noitten kahden ainesosan yhdistäminen + muut liitettävät aineet,onkin synteettistä.

Käyttäjän HannuValjakka kuva
Hannu Valjakka

Tota majavajuttua kattelin tossa kanss..siinä oli,että jos tuoteselosteessa mainitaan luonnonmukainen aromi se voipi olla just tuota majavan ..eli saatoit olla arvelussasi oikeassa..taivas varjele,,:)) onhan näitä..eikse maailman kallein kahvikin pidä mennä ensin jonkun sivettikissan ruoansulatuselimistön läpi ja sulamattomat pavut noukitaan,kun ne on tullu ulos..:)

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Ihmisellä on merkillisiä keinoja tyydyttää aistiensa nautintoa. Sivettikissan läpi kulkeneet pavut taitavat olla vielä erittäin hinnakkaita, siis tuotteita rahakkaille....Läysin kuin löysinkin tietoja. pavuista maksetaan hyvin kallista kilohintaa: 100 grammaa maksaa noin 30 euroa. Kupillinen niistä tehtyä espressoa voi maksaa 50 puntaa. Ei kiitos meikäläiselle...

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kopi_Luwak

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Jos tuoteselosteessa lukee "luontaisen kaltaisia" aromeja en yleensä osta koska ne maistuvat suussani pahoilta.

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen

Tuttavallni oli joskus tuoksupurkki. Purkissa oli ainakin kanelitankoja ja joitakin kukkia, jotka tuoksuivat vaniljalta. Huoneeseen levisi aina ihana tuoksu, kun purkin päältä otettiin kansi pois.

Tahtoisin itsekin sellaisen purkin.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Voisi sellaisen varmasti tehdä itsekin tai ehkä sellainen löytyisi valmiina kaupasta. Ehkä vanilja tankoa ja kanelia purkkiin ja siihen mukaan vaikka kuivattuja ruusunlehtiä. Ruusuja voi joskus saada edullisestikin ja niiden kukat kuivavat aika nopeasti. Näin voisi ehkä saada tuoksupurkin?

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen

Yritän tässä muistella, mitä kaikkea siinä purkissa oli. Taisi olla kuivattuja appelsiinin siivujakin. Täytyy alkaa itse väsäillä.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #64

Olisi luullut netissä olevan potpourrin teko-ohjeita, vaan ei löydy muita kuin ruusun. Jotain öljyä kaiketi voisi lisätä:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Potpourri

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Tämä ei ehkä ole täysin sitä mitä potpurilta odotetaan, mutta ainesta sellaiseen löytyy. Tuoksuvia heiniä käytettiin enne lakanoiden välissäkin. Jossakin heinässä on mahtava tuoksu,olikohan se tuoksusimakkeessa. Pihalla joskus tuntuu tuo tuoksu kun ruohot on leikattu. Täällä jotain aiheeseen liittyvää: http://www.kaleva.fi/teemat/luonto/hajuheinista-sa...

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset