ILgron11

Kalasta ja kalassa

  • Kunnon kuha
    Kunnon kuha
  • Ahvenet tältä kesältä. Yksi ei ole omalla ongella tullut.
    Ahvenet tältä kesältä. Yksi ei ole omalla ongella tullut.
  • Hämärtyvä elokuun ilta
    Hämärtyvä elokuun ilta

Lämpöaalto hiveli perjantain veden pintaa ja lämmitti oikein mukavasti, Ensimmäisellä vesijuoksulla tuli mieleen kuha. Voisi olla, että nyt jo kuhakin nousee lähelle pintaa lämmittelemään ja saalistamaan.  Alkoi tehdä mieli illaksi uistelemaan.

 

Edellisenä iltana uistimeen oli tarttunut alamittainen kuha. Se irtosi uistimesta jo veneeseen noston yhteydessä ja pääsi  saman tien takaisin vapaille vesille. Oletin, että siihen loppui toisen kalastushalut tältä kesältä. Toisin kävi.

 

Yhteisestä päätöksestä  iltakymmenen jälkeen  kamat olivat veneessä, ja ei muuta kuin vene käyntiin ja menoksi. Vastarannalta kuului juhlatunnelmaisen nuorison ääniä. Musiikki oli väännetty täysille. Se ei menoa haitannut.

 

 Ensimmäisellä kerralla uistin kelautui tyhjänä takaisin. Oli hiukan tuntunut, että siellä olisi kala. Keskellä, syvimpien kohtien äärellä ei pohjasta voi siihen tarttua mitään,  eikä uistin edes kovin syvälle vajonnut. Ehkä tuntemuksen tuotti  jokin sintti, joka irtosi.  Mistä noista tietää. Toisella kerralla  oli siiman päässä vastusta ja vahva veto  Vapakin taipui. Kun olin saanut saaliin veneen vierelle toinen nosti  ihan komeannäköisen kalan ylös. Kuhahan sieltä nousi. Vaakaa ei löytynyt. Minä arvioin puolitoista kiloa, toinen vain kilon. No jotain siltä väliltä kuitenkin.  Lauantaiksi saatiin hyvää pöytään.  Yksi kuha kaksi filettä.  Pää ja selkäruoto menivät pakkaseen. Niistä tulee joskus kalakeiton alkua.

 

Kerran ystävä oli laittanut oivan kuha-aterian. Suolannut ja maustanut fileet. Rullannut ne ja asetellut pieneen kattilaan pystyasentoon. Nesteenä oli valkoviiniä ja kermaa. Taisi mukana makua antamassa olla purjoakin. Erinomaista se oli. Ihan tarkkaa  ohjetta en muista, eikä ole tarpeenkaan. Ruokaa tehdessähän tulee aina kuitenkin tehtyä enemmän vapaan ideoinnin pohjalta kuin tarkkaan reseptejä noudattaen. Riittää, kun on jokin perusta mille rakentaa. Kuha on kuiva kala ja kerma tekee sille hyvää.

 

Onnistuneilla kalastusretkillä ei ehkä pitäisi kehuskella, mutta. koskaan aiemmin en ole saanut niin suuri ahvenia ongella kuin tänä kesänä tuli. Ahvenistakin sai hyvät fileet. Ne paistettiin ja nautittiin perunoiden ja tillisitruunakastikkeen kera.

 

Kalaisaa kesää.

 

Meniköhän nyt kalaonni? Olis nimittäin kiva syödä enemmänkin kalaa. Se tekee pelkkää hyvää. 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (46 kommenttia)

Käyttäjän leilamustanoja kuva
Leila Mustanoja-Syysmeri

Oijoi joi, nyt rupesi minunkin tekemään kovasti mieli kalaa... Taidammekin piipahtaa kauppaan hakemaan jotain mielitekoon sopivaa kalaa, jos ei kuhaa löydy niin ainakin haukea...tai sitten jotain muuta:)

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Kylmäsavu lohi Tammisaaren torilla on erinomaista. Tulkaa joskus maistelemaan. Kalaahan pitäisi nauttia parikertaa ainakin viikossa, mutta mitä ja missä muodossa, sitä eivät asiantuntijatkaan ole kertonee. Paistetut silakatkin ovat hyviä Niitä välillä nautitaan. Pakasteesta saa parhaat silakkafileet.

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

Huolimatta 'piikkisyydestän' ahven on maukas ruokakala. Ensimmäinen onkimani kalani oli ahven, joka ei ollut aivan yhtä suuri kuin sinun pyydystämäsi, mutta kuitenkin lähes 10 cm jurtikka. Paljon muita ei sitten ole tullutkaan.

Juttu kävi niin, että olin siinä viiden vuoden iässä tätini luona yökylässä Orisuolla. Kilometin verran suon yli puolilahoja pitkospuita pitkin rämmimme tätini miehen kanssa Leppijärven rantaan harjanteen puolelle, missä nykyisin kulkee 'pikatie' eli valtatie 2, nykyisestä motellista muutamia kymmeniä metrejä Poriin päin. Siinä se iski kiinni; koho meni veden alle, enkä tiennyt mitä olisi pitänyt tehdä. Ilman neuvoja olisi ehkä karannut. Tarkempi kuvaus on ilmeisesti kopioitu ruotsikielen oppikirjaan: 'Svantes första fisk'.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Mainio ensimmäinen kalastuskokemus Jaakko. Sellaista ei unohda. Minä olin lapsenlasten kanssa kalassa hiljan. Pari pikkulikkaa ja minä ja silloin tuli pienten ahventen lisäksi nuo kuvassa olevat isot. Keskimäinen on 10-vuotiaan saalis. Hän innostui kalastuksesta niin, että siitä ei meinannut loppua tulla. Yleensä saamme vain pieniä ahvenia. Nyt tiedän mistä niitä isojakin voi sattua koukkuun. On tuntunut, että ei isoja edes ole näillä vesillä.

Käyttäjän MirjamiParant kuva
Mirjami Parant

Palaan jälleen lapsuuteeni. Onkiminen oli mahtavaa, kalojen nykiminen jopa erityinen onni. Kaikkien lasten kohot kun eivät painuneet veden alle. Siitä seurasi kateutta ja harmistusta.

Lopulta ymmärsin, että mato kärsii, kun sitä koukkuun pujotetaan. Näin sen sätkivän tuskissaan, mutta en miettinyt muuta kuin kalasaalista.

Lopetin onkimisen. Miksi aiheuttaisin madolle ja sitä syövälle kalalle kärsimystä - molemmat olivat uhreja! Ihmisen harrastuksen uhreja.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Onkimisessa lapset joutuvatkin opettelemaan monta asiaa. Matojen kaivaminen ja poimiminen matopurkkiin on ollut selvästi se hauskin ja mieluisin tehtävä lapsille. Madon laittaminen koukkuun onkin jo hyvin vaativaa, ja alkaa selvästi luonnistua vasta 10-vuotiaalta, no ainakin tytöltä. Näppäryyttähän se vaatii. Mato voi inhottaa, kun se kiemurtelee. Tikapuuhermoinen mato ei ehkä kovasi tunne, ei ainakaan tunteile. On hyvä tietysti opettaa, että eläviä olentoja ei onkimisen jälkeen saa jättää purkkiin kärsimään ja kuivumaan. Jäljelle jääneet on vapautettava. Kalan nostaminen ja irrottaminen koukustsa tuotti enemmän tunteita. Toinen lappasi ämpärin täyteen vettä, että pyydystetyt kalat saivat uida.

Omat ensimmäiset kalani olivat kiiskiä Tikkurilan joelta. Isäni kanssa oli Tohmajärvellä kalassa. Se oli suuri hetki ja siellä taisi tulla ensimmäinen ahven. Niitä sinttejähän ei silloin syöty. Lapsen lapset vaativat, että pienistä ahvenista tehdään keitto ja niin tehtiin. Söivät halukkaasti siinä oli se itse pyydystetyn fiilis. 10-vuotias halusi itse perata kalat. Opetin irroittamana nahan, niin lähti samalla sisälmyksetkin ja tuli hyvää jälkeä ja soppaan sopivaa.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Irja, älä nyt vähättele tyttöjä, minäkin osasin pujottaa madon koukkuun jo alle kouluikäisenä tai niillä main. Eihän se muuta vaadi kuin että katkaisee ja pitää vasemman käden sormissa ja "syöttää" kun pujottaa oikealla koukkuun. Niin että oletkos opettanut oikein? :)

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #8

Silloin enne taisi onnistua. Olimme lähempänä luontoa ja kosketimme ja koimme sellaista mitä nykylapset eivät välttämättä koe. Elinympäristö on niin toisenlainen. Hyvä kuitenkin kun kiinnostuvat ihan oikeasta tekemisestä.
Juuri tuo kannusta ote, josta Seppokin tuossa kertoo alempana, on tärkeä. Se saa tekemään ja ylittämään itsensäkin. Hankkimaan lisää kannustusta.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #10

Voihan se johtua siitäkin onko jollakulla aikaa ja kärsivällisyyttä opettaa vain yhtä. Muistan että ensin alkuun se koukku tuppasi tulemaan sivusta ulos, mutta isoisällä kun oli aikaa opettaa niin menihän se sitten keskeltä matoa.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Umpilammesta ongitut pienet mustanpuhuvat ahvenet ja uunissa yön yli haudutettu patakukko. Siinä se oli minun ja äiteen yhteistyön tulos 60-luvulla. Ja miten ne perheen ylistävät sanat hivelivätkään 10-vuotiaan "olemusta"...

Käyttäjän HannuValjakka kuva
Hannu Valjakka Vastaus kommenttiin #9

Muuten noi kukotkin ois hyvä jutun aihe.Kukontekijänä en voi itteäni kehua..jossain työkuvioissa on joutunnu tekemään,mut kotona en oo ikinä tehny..joku patakukkokin ois tällaisen laiskan miehen varmaan helppo laittaa..kertokaas osaajat..Seppo tai muut.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #12

Maistelin viime viikonloppuna patakukkoa, mutta se oli naapurin miehen tekemä. Ehkä Seppo on oivallinen kukon tekijä. Minä osaa hyvin sitä syödä ja nauttia sen ihanasta kuoresta ja sisuksesta. Kuopiossa käydesäni olen aina ostanut Hanna Partaselta hyviä kalakukkoja. Viime aikoina ei ole kovasti tullut käytyä sillä suunnalla. Ehkä Joensuussa myöhemmin syksyllä.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen Vastaus kommenttiin #13

Patakukko on helpompi kuin koko kuoreen tehty kukko. Siinä ahvenat laitetaan kerroksittain uunivuokaan. Suolaa, hiven pippuria ja sipulikaan ei pilaa. Meillä laitettiin leipätaikinasta (kukonkuori) kansi päälle mutta kyllä aivan normikansi käy. Vettä niin että peittyy ja reipas siivu voirasiasta höystämään. Miedossa lämmössä (hiipuva leivinuuni paras) 4...6 tuntia (hiipuvassa leivinuunissa vaikka 10). Ruodot häviää. Uudet perunat ja jos ei ole leipäkuorta niin ruisleipä kyytipojaksi. On erinomaista leivänpäällistä kylmänäkin. Voi veljet ja siskot mikä elämys.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #17

Kiitos Seppo. mahtavan hieno ohje eikä ole vaikea toteuttaa. Nyt vain pieniä ahvenia onkimaan. Kyllä minä ne hahat mielelläni poistan, sillä kerran kokeiltuani pitää niitä mukana ei hyvää tullut. Sisukset tietysti oli poistettu. Pitkä kypsennys vain on sähköuunissa hiukan ongelma. No yön yli tietysti se onnistuu. Etkö mitää possunsivua ole laittanut mukaan?

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen Vastaus kommenttiin #23

Voin tilalle käy hyvin possunsiivu. Ja jos oikein pistää ranttaliksi niin molempia. Nahkan poistaminen ahvenoilta on tosi kätevää ja sopii tähänkin oikein hyvin.

Käyttäjän HannuValjakka kuva
Hannu Valjakka Vastaus kommenttiin #13

Hanna Partanenhan oli legenda, tunnetaan varmaan kaikkialla suomessa..perinne jatkuu,ties monennessako sukupolvessa jo.
Hakaniemen torilta olen kuukausittaisena markkinapäivänä ostanut,milloin keneltäkin ja ei ole moittiakkaan tarvinnu..vois olla mielenkiintoista kokeilla,jotain uusversiotakin.

Käyttäjän HannuValjakka kuva
Hannu Valjakka

Tänään kaupassa käydessäni katsoin kalatiskin ohi mennessäni,joka on varsin laadukas,mutta laadukkaat on hinnatkin.. ahvenfilettä tarjouksena 28 euroo, kuhafile oli pätkää vaille neljäkymppiä..vanhalle työväenhenkiselle miehelle tulee kyllä riisto ja ryöstö mieleen :)

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Tuoreet ovatkin kalliita. Siksi ostan pakastettuja ahvenfileitä, eivät ole yhtä tyyriitä kuin tuorreet ja hyvää syötävää niistäkin saa. Lidlissä on ollut edullista tuoretta turskaa. Hyvää syötävää siitäkin saa. En tiedä ovatko kalojen ja broilerien hinnat viime aikoina Lidlissäkin nousseet. Jotenkin seillainen tunne on tullut myytäviä tuotteita tarkkaillessa.

Kun lapset olivat pienempiä käytin paljonkin pakastekalaa, seitä. Tyttäreni kaveri kysyi kerran mitä teen. Vastasin, että syömme kohta valkolohta. Hyvin meni huijaus perille ja maistuin kalakastike kaverillekin.

Meillä ei lohi oikein edes tee kauppaansa. Sen rasva ei sovi kaikille.

Käyttäjän HannuValjakka kuva
Hannu Valjakka

Pakasteestahan saa vaikka mitä,en ole koskaan karttanut pakastekaloja,enemmän pakkasesta tulee ostetuksi,kuin tuoretta,lohi ei käy meilläkään,puolisko menee jotenkin "näppylöille" eli masu on sitten vähän sekaisin..lohen rasva ei tosiaankaan sovi kaikille,vaikkei muuten mikään kala-allergikko oiskaan.Tuon Walevskan versio seitistä,vaikka pakasteestakin tulee varsin passeli..voishan se olla sitten vaikka Vale Walevskaa :)
Juu Lidl nostaa hintojaan kyllä kanss koko ajan..ja mitä kotimaisempaa,sen kalliimpaa.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #22

Lohen rasva tuntuu olevan monenkin ongelma, mutta miksi ja miten täällä syödään Norjasta tulevaa pussikasvatettua lohta kuitenkin valtavasti? Nieriää on tullut hankittua lohen sijaan. Kokonaiset nieriät eivät ole suuria, kahdelle hengelle sopivia. Pistän sisälle runsaan nipun timjamia, voita, suolaa ja pintaa teen viillot, joihin upotan sitruunaviipaleet ja sitten vaan uuniin. Parissakymmenessä minuutissa kala alkaa olla kypsää.

Muutama vuosi sitten kasvatetun lohen vaaroista jo varoiteltiin, joten siinäkin hyvä syy välttää.

Käyttäjän HannuValjakka kuva
Hannu Valjakka Vastaus kommenttiin #25

En tiedä sitten onko siinä kasvatetun lohen ruokinnassa,joku tekijä,mikä vaikuttaa tai onko jonkun peruslohen rasvarakenteessa jotain,mikä ei kaikille käy,vaikka jotkut muut lohikalat,vaikkapa siika tai muikku käyvät.
Tai sitten on kyse nitriiteistä tai natriiteista tai ties mistä..eihän kaikille käy ns. punainen,eli naudanlihakaan,siinä tais olla just joku tällainen nitriittijuttu.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #32

On lohta, josta pitäisi pysyä erossa. En ennättänyt lukea vielä tarkemmin. http://www.eatingwell.com/food_news_origins/green_...

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

No minä olen pitkin välein ostanut pari kertaa kuhafileitä, eikä ne ole mun mielestäni maistuneet juuri miltään, likikään sitä miltä itse pyydetyt. Tiedä häntä sitten mistä johtuu, mutta pitäkööt kuhansa.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Kuhan pitää olla tuore (muutama tunti). Silloin se on parhaimmillaan. Mutta enpä jätä annosta kesken jos on hytisevän kylmässä säilytetty pitempäänkin.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #19

Kiitos Seppo vahvistuksesta, tuota vähän epäilinkin.

Käyttäjän HannuValjakka kuva
Hannu Valjakka

No tässähän pätee se sama,mikä pätee kaikissa luonnosta saatavissa jutuissa.
Kala suoraan vedestä syötäväksi,perunat suoraan penkistä tai marjat metsästä jne. ne on tuoreita ja hyviä.Vaikkapa nyt kala sitten..pyynnin ja ostotapahtuman välillä kuluu aikaa,joka pitää sisällään käsittelyn..fileointi ja ennenkaikkea varastointi käsittelypaikassa,tukkuportaassa ja lopuksi myyntipaikassa.Kalan pyynnille,varastoinnille ja myynnille on tarkat ajat ja pykälät,mutta sille ei voi mitään,että se kuollut kudos tuhoutuu koko ajan ja sen myötä maku muuttuu laimeammaksi.Kokonaan oma lukunsa on esim.kauppojen ammattitaito,mitä säilytykseen ja myyntiin tulee.Jokainenhan on kalatiskissä nähnyt ns.tuoreet kalat jääkasan päällä..suomustamaton ja nahka päällä oleva ei siitä kärsi,mutta,kun on puhtaaksi riisuttu filee,edelleenkin sen koko ajan sulavan jään päällä,juttu onkin toinen..pitäis aina olla jokin astia siinä välissä.siinä on muitakin pikku niksejä mitä tuollaisen neljäntoistatunnin myyntipäivän aikana pitäisi tehdä,van,kun ei tehdä makuun vaikuttavia tekijöitä on jo pelkästään siinä.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #21

No niinhän tietysti käykin fileiden jääkasan päällä. Täytyy mennä seuraavalla kerralla kauppahalliin ja katsoa olisiko kokonaisia jos mielii kaupasta kotimaista kalaa.

Käyttäjän HannuValjakka kuva
Hannu Valjakka Vastaus kommenttiin #24

Niimpäs..kannattaa ostaa kokonaisena ja fileoituttaa siinä sitten..jos on hyvä palvelu,niin ei maksa mitään ja jos maksaakin,niin jää kumminkin halvemmaksi,kuin valmiiksi fileoidut.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #21

Pakastukseen kala meneekin tuoreelta, joten siinä on pakasteen idea ja hyvä puoli.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #26

Niin no, riippuuhan se vähän siitäkin missä asuu ja mitä kalaa mistäkin ostaa. Vaikkapa että tytär tuo tullessaan etelärannikolta tuoretta lämminsavustettua kampelaa, sitä kun ei saa ainakaan niin tuoreena sisämaasta.

Käyttäjän HannuValjakka kuva
Hannu Valjakka Vastaus kommenttiin #28

Kampelakin on hyvää,en tiedä,onko kannat vähentyneet,mutta ei täällä etelässäkään sitä enää näe tiskeissä siinämäärin,kuten ennen..kauppahalleissa ehkä,satunnaisesti kauppatorilla.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #31

Kampela on ainakin talvella ollut ulkomaista. Kerran ystävillä oli verkot Porkkalanniemen tuntuman vesillä. Silloin tuli valtavasti kampelaa. Saimme mekin. Sitä meni pakkaseen ja sitä syötiin savustettuna ja hyvää oli. Sellaista kaipaan, mutta tuo veneen omistanut ystävä muutti Espanjaan ja muutti elämäntapansakin sen tien.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #28

Seija, vaihteluhan virkistää. Hyvä niin, että kaikkialla ei ole kaikkea ja voi nauttia niistä erikoisista herkuista mitä välillä saa mitä ei ole kotona.

Olimme kalassa Kuubassa. Tuli hyvää kalaa, jokainen kalastaja 4 suomalaismiestä sai yhden. Langusteja tuli sukeltamalla. Veneen toinen kuubalainen työntekijä (valtion työntekijöitä) keitti kalaa ja langusteja, jokaiselle oman. Oli mahtava ja edullinen ateria. He saivat omia tuloja tällä ruoan laitolla ja myymisellä. Vaihtelua ja mahtavan hieno kokemus.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #35

Vaihtelu virkistää ja mieleenpainuvin elämys on Ranskasta kalaravintolasta, jossa ei ymmärretty ruokalistan annista juuri mitään eikä henkilökunta osannut muuta kuin ranskaa. Tilaus sitten neuvoteltiin eikä osasta aavistustakaan mitä syötiin kun ei tullut kirjoitetuksi nimiä muistiinkaan, mutta hyvää oli:)

Mitä tuohon #33 linkkiisi tulee niin lukaisin läpi, ovat jenkkilästä. Täällä kaiketi on lähempänä vaikka Norjan viljelty merilohi ja tämä:

EU-kalat II, Itämeren kalan ja muun kotimaisen kalan ympäristömyrkyt: PCDD/F-, PCB-, PBDE-, PFC ja OT-yhdisteet

http://www.evira.fi/portal/fi/tietoa+evirasta/julk...

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #36

Kiitos Seija raportista. Ei herätä huolta. Mietin vain miten Norjan lohet, tutkitaanko niitä?
Löysinkin tällaisen, mutta vuodelta 2013. Mikä lie tilanne juuri nyt?

Kalankasvatus on norjalaisille iso bisnes. Norjalaiset haluavat nostaa endosulfaani-pitoisuuden raja-arvon kymmenkertaiseksi. Endosulfaani on torjunta-aine, jonka käyttö on kielletty tai ollaan kieltämässä kaikkiaan 60 maassa. Endosulfaanin käyttö on yhä sallittu tietyissä erityistapauksissa. Norjalaiset syöttävät kaloilleen rehua, joka on peräisin Etelä-Amerikasta, jossa endosulfaania vielä käytetään.
Norge vil tillate mer gift i laksefôr, Aftonposten, 11.jun. 2013

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #37

Luin tuon saman ja tästä löytyisi varmaan lisää englanniksi, mutta lieneekö julkaistu mitään tieteellistä tutkimusta, tai 2013 jälkeen jotain uutta.

Norjassa heräsi huoli lohensyönnin vaikutuksista sikiölle

http://www.hs.fi/ulkomaat/a1371864688859

Pressure grows on farmed salmon

http://www.newsinenglish.no/2013/06/11/pressure-gr...

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #38

Kiitos linkeistä. Aihe kiinnostaa. Moni ei siedä lohen rasvaa. Onko siinä muutoksia. Toki noissa linkeissä näyttää olevan kasvatettu kala puhtaamaan ympäristömyrkyistä, mutta onko siinä jotain kuuta vikaa?

Löysin tutkimuksen, jossa vertailtiin eri kalojen rasvahappoja ja kalojen terveellisyyttä. Lopussa oli tällainen tutkimukseen liittyvä tieto:

In this study, we assessed only some types of fish and only one preparation method. It is possible that the preparation method may influence the chemical composition of cholesterol and fatty acids of fishes. In addition, there may be variations in the composition of fats in fishes of the same species or in those captured from different locations along the Brazilian coast due to the variation in the phytoplankton

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4375659/

Kalan valmistustavoilla voi olla vaikutusta myös. Paistetulla, grillatulla ja keitetyllä tai uunissa kypsennetyllä on eroa, mutta mikä metodi tuottaa tervellisimmän lopputuloksen. Ei välttämättä ainakaan grillattu. Tähänkin löytyy varmasti faktoja.

Kummallisin kala-ateria, jonka olen syönyt oli Azoreilla. Lautasen kokoinen kypsennetty mustekala. Hyvää se oli. Ajattele niitä lonkeroitakin lautasella.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #39

Tässä on taulukko viljellyn ja luonnosta pyydetyn lohen ravintoeroista - näistä linkeistä vaan ei tiedä miten luotettavia ovat, tästä löytyy esittely klikkaamalla about:

http://authoritynutrition.com/wild-vs-farmed-salmon/

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #40

Ruuan valmistustapa synnytää eroja kalan rasvahappohin. Mielenkiintoista: http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3543232/

Tämä näyttää olevan tuon sinun linkkisikin mukaan tärkeää: Even though farmed salmon contains Omega-6, the O6:O3 ratio is still excellent (at 1:3-4), it’s just less excellent than that in wild salmon, which is at 1:10 (9). Ruoan valmistus vaikuttaa, joten nämä suhteet voivat kääntyä vielä terveydelle epäsopivampaan suuntaan valmistusprosessin myötä. Sen osoittaa tuo edellinen linkkini.

Internetistä löytyy kaikenlaista, mutta olen tottunut luottamaan enemmänkin National Library of Medicinen lähteisiin ja tutkimuksiin. Jenkkien rahoilla koko maailman käyttöön tarkoitettua tietoa. Uskomaton lähde. Kerran vierailin Washingtonissa ja näin NLM työtiloja, eivät hääppöisiä olleet, mutta merkittävää työtä.

Käyttäjän HannuValjakka kuva
Hannu Valjakka Vastaus kommenttiin #26
Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #30

Luettuani noita tieteellisä artikkeleita päädynkin seuraavaan johtopäätökseen: Kalan syömiseen kuten muuhunkin pätee monipuolisuus. Ei pidä syödä vain yhtä kalaa vain erilaisia kaloja. Näin saa tervellisempää ruokaa.

Onko Norjanlohi innostus vienyt kalaruoat liian yksipuoliseen suuntaan?

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Uudellamaalla kuha on ollut heikolla syönnillä koko kesän. Suomenlahdella ja Tuusulanjärvellä valtaosa kaloista on alamittoja kovan pyyntipaineen ja liian pienten alamittojen vuoksi. Käväisin eilen illalla parin tunnin lenkin Helsigin vesillä Granön lahdella. Vaikka laitoin vain neljä vapaa vetoon, niin ei uistelu nyt onnistunut. Vedessä oli kellumassa niin tolkuttomasti kuollutta vesikasvillisuutta, että vehkeitä pitäisi putsata koko ajan.

Saimaalta on onneksi saatu uistimella muutama sopivan kokoinen. Lietvedellä kuhien keskipaino on ollut 1,5 kiloa, eikä alamittoja ole osunut vielä yhtään.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Kuhaa nousee Lohjanjärvestä. Kalaa siellä tuntuu olevan hyvin. Suuri yli 4 kg kuha tuli kalastuskilpailussakin heinäkuussa. http://www.lohjanjarvicup.com/?category_name=kilpa...

Olin lastenlasteni kanssa keväällä Sipoonkorvessa kalassa. Pojat kalastivat, mutta mitään ei tullut. Kalastus on maksullista, vaikka mitään ei tulisikaan. Kiersimme koko järven, eikä muutkana kalastajat tuntuneet onnistuvan. Sateenkaarirautua siellä kuitenkin lienee.

http://www.stortrask.com

Käyttäjän HannuValjakka kuva
Hannu Valjakka

Muuten onks me nyt kokonaan sivuutettu tuolla ylhäällä esittämäsi kysymys..meneekö kalaonni,jos saaliinsa paljastaa ?? ..hmmmm..
löytyykö tämän ajatuksen kautta jonniinmoinen selitys kalavaleille..esitetäänkö kalavale siksi,ettei tosiasiallinen saalis paljastuisi ja kalaonni menisi.. :))...mistähän tässä on nyt kysymys..minulle on kyllä sanottu,että kaikenlaisia juttuja ei pitäis aina pohtia..:)

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Hannu, kaivot esille tärkeän asia. Kateus vie kalatkin vesistä. Jotenkin tämäkin ajatus linkkautuu tuohon mitä kirjoitat. Kaikenlaisia ajatuksia voi hyvinkin pohtia. Sehän on ihan hauskaa ja yhdessähän ne ajatukset jalostuvat, vaikka kuka sanoisi, että joukossa tyhmyys tiivistyy. Ehkä sekin on silkkaa kateutta, kun ei saa olla mukana.