*

ILgron11

Naurismaan aidatkin nauravat

  • Nauriita nauttimaan
    Nauriita nauttimaan
  • Kiikalan vaakunassa nauris
    Kiikalan vaakunassa nauris
  • Grillistä naurishaudikkaita.
    Grillistä naurishaudikkaita.

Nauris oli suomalasten ravintoa ennen perunan tuloa ruokavalioon ja viljelyyn. Naurista viljeltiin jo esihistoriallisena aikana, mutta väheni 1800 luvulla, sillä perunaa pidettiin ravitsevampana. Niinpä perunan yleistyessä naurista vielä viljeleviä saatettiin pitää vanhanaikaisina.  

Nauriissa on paljon c- ja a-vitamiinia ja a-vitamiinin esiastetta karoteenia sekä hivenaineita ja erilaisia b-vitamiineja. Ei  lainkaan huono nautittavaksi. Nauriissa on myös hyviä rasvahappoja http://www.fineli.fi/food.php?foodid=304. Ovathan nauris ja rypsi samaa sukuakin. Naurista pitäisikin arvostaa  enemmän.  Kasvisteroleja  siinä on myös enemmän kuin perunassa. Kasvisterolien määrää ravinnossa vaikuttaa  kolesterolin imeytymiseen vähentäen sitä suolesta ja pienentäen veren LDL-kolesterolipitoisuutta.

Torilta ostin viimeksi valkeita nauriita.  Kypsennetyn nauriin maku mielessä kokeilin niiden valmistamista  kaasugrillissä kannen alla. Asteita oli pari sataa. Näin kypsentämällä jäljiteltiin nuotiossa kypsytettyjä naurishaudikkaita. Muistan ne  makeiksi ja herkullisiksi, mutta  grillissä kypsentämällä naurishaudikkaista tuli mauttomia. Ohjeita lukiessa kypsennyksen jälkeen kävi ilmi, että nauriita maustetaan voilla ja suolalla valmistuksen yhteydessä.  Ehkä valkoiset  nauriit eivät sovi tähän tarkoitukseen yhtä hyvin kuin keltaiset.

Lila väri lie ollut alkuperäinen nauriin väri. Porkkanatkin olivat alunperin liloja. 

Tätäkin voisi  kokeilla, sillä kantarellit ovat nousseet maasta ja kaipailin niiden valmistamiseen ohjeita:

Kantarellinauriit

5 naurista

½ l tuoreita kantarelleja

3 rkl tuoretta persiljaa silppuna

1 – 2 rkl marsalaviiniä

voita

oliiviöljyä

suolaa maun mukaan

Paista puhdistetut kantarellit voissa. Kun ne ovat ruskistuneet kauniiksi ja neste on haihtunut pannulta, lisää joukkoon tilkkanen marsalaviiniä ja anna kiehahtaa.

Nosta sienet pannulta. Sekoita niiden joukkoon persiljasilppua. 

Kaada pannulle kiehuvaa vettä, että saat sienten ja marsalan maut talteen liemeksi.

Kuori nauriit ja pilko ne ohuiksi lohkoiksi. Laita ne öljyttyyn uunivuokaan ja kierittele nauriita öljyssä ja suolassa. Lisää sienten paistoliemi joukkoon.

Paista kannen alla n. 200 asteessa ½ tuntia. Lisää paistetut kantarellit vuokaan ja paista vielä noin 15 minuuttia.

Sen lisäksi, että nauriista saa hyvää syötävää, se  on päätynyt  erilaisiin sanontoihin.  Nauraa kuin naurismaan aidat.  Naurisviljelijöitä pilkattiin aikanaan. Varsinaissuomalaisista Kiikalan asukkaista on aikoinaan käytetty leikillistä pilkkanimimeä "Kiikalan naurisäijät". Tästä on saatu aihe Kiikalan vaakunaan, jossa on kuvattuna punaisessa kentässä kultainen nauris.  Taskukelloakin on joskus kutsuttu taskunauriiksi, ehkä se silloin oli kultaa.  Uskomuksen mukaan naurismaalla ei saa nauraa, sillä silloin  nauriit  kasvaessaan halkeilevat.

 

1800-luvun puolivälissä  narsku eli ukon nauris oli ohran vihollinen. Se olikin rikkaruoho.  Silloin juureen ei kasvanut sitä pyöreää tai litteää juuresta vaan pitkän huiskea juuri. Näinhän usein käy retiisillekin. Vain osaan tule pyöreä kaunis syötävä.

 

Nauriin villi kantamuoto on peltokaali, joka on laajalle levinnyt, varsinkin peltojen ojissa kasvava rikkakasvi. Samasta luonnonvaraisesta kasvilajista on kehitetty myös rypsi ja kiinankaali.

 

http://www.kaleva.fi/teemat/ruoka/naurishaudikkaita-ja-muita-juureksia/110637/

 

https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/www/Tietopaketit/Kasvigeenivarat/Seminaarit%20ja%20tapahtumat/Ahokas_nettiin_esitys_Jokioinen29-8-2013REDUS.pdf

 

12.06.1868 Ilmarinen no 23

http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/450919?term=nauriit&term=Nauriita&term=nauriita&term=nauriille&term=Nauristen&term=nauristen#?page=1

 

http://www.fineli.fi/food.php?foodid=28955&lang=fi

 

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=skr00067

 

http://signorasalvia.blogspot.fi/2014/08/tuoksujen-torilta-sitruunakana-ja.html

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (19 kommenttia)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Olen nauriin ystävä, mutta nykyisin on jäänyt nauriin syönti vähemmälle. Pitääkin ensi vuonna laittaa naurismaa itselle. Kaskinaurista olen haudikkaana syönyt ja sen valmistaminen maakuopassa on taitolaji, kuten rosvopaistikin, eli kannattaa hiukan ottaa selvää miten homma toimi silloin ja mitä keinoja on nyt käytössä.

Pentuna ollessa laitettiin perunoita tuhkakasaan hautumaan kun perunamaan kuivia varsia ja rikkakasveja poltettiin nuotiolla. Kyllä siellä tuhkan sisässä nauris ja peruna saa aivan mahtavan maun itselleen.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Tuhkasta minäkin olen perunoita nauttinut. Ihan eri asia kuin grillissä tai uunissa.

Ajattelin minäkin itse kasvattaa ensi vuonna. Enää ei taida ehtiä ja sitten pitäisi saada sellaiset luomusiemenet. Haluaisin kokeilla niitä violettejakin, mutta taitaa siemeniä olla jossakin kaupan.

Nyt pitää tyytyä siihen mitä toiset ovat kasvattaneet.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Irja, mietin ihan samaa että vieläkö ehtisi. Kotimaisenkin maatiaiskannan siemeniä löytyy, tässä kaskinauriissa sanotaan että sato n. 2 kk:n kuluttua kylvöstä.

http://www.pihakauppa.fi/kaskinauris-svedjerova-ma...

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #6

Voisi ehkä ehtiä, jos hyvä loppukesä. Minun pitää tutkia huomenna siemeniä, jospa niitä löytyisi Tammisaaresta.

minnam ahonen

Kansatieteellinen elokuva Kaskinauriista vuodelta 1938. Tässä näytetään mm. naurisuunin teko ja herkutellaan loppusyksystä kaskihalmeella ihan vastanyyhdetyillä nauriilla - raakana, haudikkaina ja paistikkaina. Paljon vanhaa sanastoa.
https://www.youtube.com/watch?v=BfYslMpmyck

Kaskiviljelyn kadotessa hiipui myös nauriin viljelykulttuuri, ihan yksin peruna ei liene syyllinen. Onpa tämä allekirjoittaneen sukunimikin savo-ugrilaiseen kaskikulttuuriin liittyvä jäänne.

Ps. Aloin muuten epäillä josko tuo elokuvassakin mainittu vanhan kansan arvoitus "Musta lintu, hautoo punaisia munia" olisikin tullut siitä että padassa on ollut hautumassa punakuorisia nauriita (yleensä vastattu että "munat" ovat hehkuvia hiiliä)...

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Liekö nauriit siellä hehkuvien hiilten alla. Päällähän ne olisivat liian kuumassa.

Toki 200 asteessa tuli tumma kuori ja sisällä oli pehmeä kypsynyt nauriin liha.

Pitää katsoa ajan kanssa tuon linkin takainen elokuva. Kiinnostaa.

AIV rehukin saattoi syntyä siitä ideasta, että lehmille säilöttiin kuopassa nauriin naatteja ja ne taisivat käydäkin.

minnam ahonen Vastaus kommenttiin #11

Hoksaat kun katsot. Mainio pätkä. Ja kannattaa katsoa vaikkei puuhaan itse ryhtyisi.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Olipa hieno elokuva. Äitinikin raaputti narista minulle lapsena. Pohjois-Karjalassa kaskeaminen oli yksi viljelmien perusta. Melko myöhään tuossa ne nauriit kylvettiin tai syljettiin. Oli kesäkuun loppu, joten ehkä vieläkin onnistuisi viljely. Ehkä kesät ovat pidentyneet?

Kiitos Minna kovasti näistä kansatieteellisistä ... Minsta pata on musta lintu ja nauriit tietysti munia. Patahan on musta ja siinähän nuo nauriit hautuvat.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Pienenä sain kesälomilla viljeltäväksi muutaman neliön suuruisen kasvimaan ja nauris oli yksi viljelemistäni lajeista. (Muut olivat porkkana ja persilja.) Silloin vielä nauris oli jollain tavoin yleisempi ja tunnetumpi kuin tänä päivänä.

Keskiajalla Suomessa (eli Ruotsissa) ei vielä ollut varsinaista kirjoitettua lainsäädäntöä käräjatuomioiden päätösten pohjaksi, mutta niiden kohdalla käytettiin mm. vakiintuneita sananlaskuja lakien asemesta. Yksi sellaisista kuului: "Ei naurisvarasta hirtetä." (Mitenkähän olisi ollut sitten perunavarkaan kanssa ...).

Olen joskus ajatellut tuota "peruna" -sanan etymologiaa. Perunanhan sanotaan tulleen Etelä-Amerikasta, joten voisikohan se olla "perun nauris"?

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Wikipediasta:

Perunan nimitys suomen kielessä tulee ruotsin sanasta päron, päärynä, sillä ruotsin kielessä on perunaa aikaisemmin kutsuttu maapäärynäksi, jordpäron. Maapäärynän lisäksi perunaa on pidetty myös maaomenana. Ranskankielinen sana pomme de terre samoin kuin hollannin kielen aardappel tarkoittavat maaomenaa

Jossain Pohjanmaan ruotsin murteissa peruna on vieläkin päro, tai sinne päin, mikä tukisi tuota.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Seija näköjään kerkisit jo ennen minua, mutta en poista tätä.

Hauskasti Juha kehittelit sanan etymologiaa, mutta jonkinlaista kuvausta siitä löytyy netistä. Päron taisi olla ruotsinkielen kantasan. Eli maapäärynä. Agricolakin käytti vielä sanaa "päärynä". Ruotsin kielen päron taas pohjautuu latinan päärynää tarkoittavaan sanaan pirum. Peruna-sana esiintyy ensimmäisen kerran Kristfrid Gananderin sanakirjassa Nytt finskt lexicon v. 1787.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Kuulin perunasta sen päro jossain ruotsinkielisellä Pohjanmaalla ja ensin ihmettelin kun päärynöitä ei näkynyt mailla halmeilla. Ainakaan Närpiössä se ei ollut, siellä kun yövyttiin koiranäyttelymatkalla jossain kansanopistossa niin vahtimestarin puhuessa aulassa puhelimeen siitä ei ymmärtänyt yhtikäs mitään.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Minun nuoruudessani omenavarkaissa käyminen oli vielä aivan tyypillinen käsite, mutta naurisvarkaisiin mentiin yhtä sukupolvea aikaisemmin.

Nyt näpistellään marketeissa - ei ainakaan naurismailla.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Ompputarha ympärilläni lapsuudessa, mutta kuitenkin naapurin omenat olivat aina parempia. Joten kyllä niitä salaakin tuli syötyä. Meillä oli sen verran runsaasti omenaa ja varjeltavaa, että tarhan ympärille viritettiin rautalanka ja kulmiin laitettiin pommit, Jos rautalankaan meni joku pommi pamahti ja silloin tiedettiin lähteä tarhalle katsomaan mistä oli kyse. Nyt huvittaa, silloi oli vain niin. Omenat olivat myyntituotteita ja sato tärkeä.

Kohteet vaihtuvat ja niiden arvot muuttuvat. Ehkä koskaan ei päästä ihan siivoon maailmaan. Ihminen ei niin kovin paljon muutu.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Kotona oli yli kymmenen omenapuuta ja riittävästi kaikissa omakotitaloissa siinä ympärilläkin, mutta omenavarkaissa sitä vaan kakaroina käytiin. Ei siitä tainnut kukaan pahemmin piitatakaan kun lopputulos per talo taisi mennä kutakuinkin tasan.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #14

Jännityksellä siinä oli myös tärkeä osa. Sitä en välttämättä usko markettivarkaista, ehkä on enemmän harkittua ja tavaoitehakuista kuin omppuvarkaudet aikanaan. Kioskien kaljavarkaat on sitten ihan oma lukunsa. Tyttäristäni kaksi oli R-kioskilla töissä aikanaan. Toinen joutui jopa aseellisen ryöstön kohteeksi. Toinen yritti selvitä siitä, kun romaninainen tyrkki kaljapulloja ison hameensa alla oleviin taskullisiin helmoihin.

Pikkujuttuja ennen isompia nyt.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #15

Jännitystäpä hyvinkin, niitä omenia kun tarjottiinkin joka talossa.

R-kioskeissa on nykyään korkeat tiskit eikä taakse taida päästä sivuilta, joten kai ne ovat sitä varten ettei pääse kassalle. Aseellinen ryöstö on tietenkin asia erikseen, eikä mahdollinen hälytysnappikaan auta sillä harvoinhan virkavaltaa on aivan lähettyvillä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Huomasin juuri, että itse asiassa tuo ensimmäinen "nauriita nauttimaan" -kuva on aika eroottisen näköinen, kun tarkemmin ajattelee ...

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Se oli minullakin mielessäni jo kuvaa ottaessa.

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset