ILgron11

Kalevalan päivän hiihtokisat

  • Kolmasluokkalaisia valmiina lähtöön
    Kolmasluokkalaisia valmiina lähtöön
  • Ensimmäisen luokan tyttöjä maaliin tulossa
    Ensimmäisen luokan tyttöjä maaliin tulossa

Ennen Kalevalan päivänä koulussa vietettiin Kalevalan juhlaa. Lausuttiin ruoja, laulettiin ja pidettiin puheita. Tänään oli toisin ainakin yhdessä koulussa, kun tiuha lumipyry säesti Puistolan Koudan koulun 1.-6. luokkien hiihtokisaa. Osa osallistujista oli huomattavan kokeneita menijöitä. Luistelusuksilla urheilukentän kiertäminen onnistui hetkessä. Perinteisemmillä välineillä ja vähemmän treenatuilla taidoilla aika venähti, mutta silti maaliin tuli selvästi onnellisia ja onnistumisen tunteesta nauttivia lapsia.

Kisan järjestelyistä  vastanneille opettajille kokemus  näytti olevan  huomattavasti rankempi, sillä kylmä ja tuisku  verottivat heidän  voimiaan. Kisakin kesti monta tuntia. Heidän kanttinsa kuitenkin kesti, ja kyky kannustaa oppilaita oli ihailtava.   

Olen monesti ollut tuon Koillis-Helsinkiläisen koulun järjestämissä tapahtumissa, enkä  voi kuin ihailla sen opettajakunnan taitoja ja itsensä likoon panemista. Eipä ole ihme, että tätä paikallista koulua pidetään hyvänä, ja siksi lähiseudun oppilaat suosivat sitä.  Ehkä Kalevalakin sai tai saa sijansa  opetusohjelmassa?  

Useimpien oppilaiden  koulumatka on lyhyt,  vanhemmat kuitenkin kuljettavat  heitä.  Näin oli tänäänkin.  Kuljetus ruuhkautti  tien koululle ja löysä lumi haittasi autojen matkaa.  Havainto herätti, sillä aiemmin  lapset pääsivät omatoimisesti koululle.  Miksi eivät enää? Anoppini kertoi päivittäin kävelleensä koulumatkansa, joka oli  10 kilometriä suuntaansa.  Siinäkö yksi pitkän iän ja kunnon salaisuus?  Ovatko vanhemmat liian huolehtivaisia vai onko lapsilla yliote heihin? Kiirekö syynä vai mistä moinen kuljetusvimma oikein  johtuu?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Tämän blogin suosituimmat

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa