ILgron11

Väkivallan uhreina ja - uhan alla elävistä maahanmuuttajanaisista

Maahanmuutto ja monikulttuurisuus voi parhaimmillaan olla rikkaus.  Siitä voivat hyötyä monin eri tavoin sekä suomalaiset että muuttajat itse. Maahan asettuminen ja kotoutuminen on pitkä prosessi ja sen aikana voi esiintyä monenlaisia ongelmia (Monika naiset). Erityinen kohderyhmä ovat naiset. Ilman kielitaitoa ja naisten aseman parantamista ja Suomen lakien ja kulttuurin ymmärtämistä tänne muuttaneilla naisilla on vaikea selvitä ja toimia itsenäisesti, siksi ensiarvoisen tärkeä on suomenkielen taidon hankkiminen.

 Tänne saapuneiden äidinkieli vaihtelee, tukea ja opastusta  olisi pystyttävä antamaan useilla kymmenillä eri kielillä.  On toimijoita, jotka siihen pystyvät, Monika naiset liitto ry, jonka asiakkaat ovat yli 70 maasta.  

Kielitaidoton nainen voi syrjäytyä jopa omassa perheessään, kun lapset oppivat kielen koulussa. Avio- tai avomies  hallitsee kielitaidotonta naista.   Kielitaidottomana naista voidaan käyttää hyväksi. Hän joutuu myös herkemmin ihmiskaupan uhriksi.  Hänen nimissään otetaan lainoja jopa kymmenien tuhansien velkoja ilman, että  nainen tietää tapahtuneesta mitään.  

Miehillä voi olla useita vaimoja. Islamhan sallii moniavioisuuden, eikä tänne muuttaneiden avio- ja avo-liittoja kyetä kontrolloimaan. Miehet luovat useiden avioliittojen ja erojen kautta suurperhettä ja hankkivat jälkeläisiä entisten ja nykyisten vaimojensa kanssa. Mies voi käyttää pelkästään omaksi hyväkseen lapsilisät. Ei ole keinoja estää sitä.

Jopa pienistä "tuloista" lähetetään rahaa tänne muuttaneiden kotimaahan ja ylläpidetään elämää siellä. Kun maahanmuuttajalle on järjestynyt asunto, se voidaan vuokrata eteenpäin. Kelalla ei ole järjestelmää, jolla valvoisi  ja estäisi toimintaa.  Me kustannamme verovaroista tällaista toimintaa.

Niin akateemisesti koulutetut kuin kouluttamattomatkin naiset kokevat väkivaltaa sekä muulta muuttaneiden aviomiestensä että suomalaisen puolisonsa tekemänä. Jopa 40 % suomalaismiehistä syyllistyy perheväkivaltaan.  Väkivaltaiset kokemukset huonontavat naisten terveyttä. Perheväkivallalla on epäsuora, mutta merkittävä yhteys perheen lasten hyvinvointiin, vaikka lasta itseään ei pahoinpideltäisikään.  Vuosina 2009-2011 Monika naiset toteuttivat  maahanmuuttaja  lapsiin ja - nuoriin kohdistuvan väkivallan ehkäisytyön kehittämishankeen ( MALLA).

Monika naiset liitto toimii moniarvoisen ja turvallisen yhteiskunnan puolesta.  Monika naiset perusti alunperin kolme  maahanmuuttajanaista vuonna 1998. Sen palkkalistalla on nyt 40 työntekijää sekä vapaaehtoisia, jotka osallistuvat erilaisten aktiviteettien vetämiseen. Raha-automaattiyhdistys rahoittaa toimintaa, ja rahoitus on nyt varmistunut kahdeksi vuodeksi.  

Monika naiset liiton asiakkaat ovat yli 70 maasta.  Asiakkaita varten  on 10 perhepaikkaa. Turvakoteja on liian vähän ja kaikki ovat täynnä.  Eri paikkakunnilla on 17 tukiasuntoa osoitteissa, jotka ovat vain viranomaisten tiedossa. Maahanmuuttaja naisista  80 % on työelämän ulkopuolella.

Toimintaa esitellään liiton sivuilla. Julkaisu maahanmuuttajanaisten kokemuksista  löytyy   verkosta Naisena maailmalta Suomeen.

Olisitko valmis auttamaan ja tukemaan vapaaehtoisena  toimintaa ja naisten mahdollisuuksia oppia kielemme?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Timo Härtsi

"40 % suomalaismiehistä syyllistyy perheväkivaltaan."

"Usko, toivo, hakkaus" -tutkimuksessa 40 prosenttia naisista oli joutunut väkivallan uhriksi parisuhteessa. Malmi uskoo, että jos vastaavanlainen tutkimus tehtäisiin miehistä samoilla periaatteilla, selväisi, että yhtä moni mies on kokenut parisuhdeväkivaltaa naisen taholta.

Malmin mielestä Sofi Oksanen levittää vanhaa, "Kahdeksan surmanluotia -tyyppistä" Suomi-kuvaa. Malmin mukaan tilanne on kuitenkin muuttunut.

- Sodilla ja sotatraumoilla on ollut merkittävä perheväkivaltaa lisäävä vaikutus Suomessa. Nykyään tämä vaikutus näyttää kuitenkin jo haihtuneen.

Malmin mukaan miehet ilmoittavat kokemastaan parisuhdeväkivallasta viranomaisille huomattavasti naisia harvemmin, koska eivät halua joutua pilkan kohteeksi.

Malmi korostaa, että tuoreet tutkimustulokset antavat hyvin erilaisen kuvan parisuhdeväkivallasta kuin "Usko, toivo, hakkaus" -tutkimus.

- Tärkein näistä julkisuudessa unohdetuista vaihtoehtoisista tilastoista lienee Tasa-arvobarometrin 2008 antama tulos, jonka mukaan 4 prosenttia suomalaisista miehistä ja 2 prosenttia suomalaisista naisista pelkää joutuvansa omassa kodissaan väkivallan uhriksi. Tämä puhdistaa suomalaisen miehen mainetta ja samalla osoittaa, että myös naisilla on oma vastuunsa näissä väkivalta-asioissa, Malmi sanoo.

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/77979-miestutkijal...

Ja asiaa on tutkittu:

"Koko 90-luvun ja 2000-luvun alun ajan Suomessa rummutettiin kovasti tutkimustuloksia, joiden mukaan suomalainen nainen joutuu parisuhdeväkivallan kohteeksi. Miestä taas väkivalta ei parisuhteessa uhannut. Ja miksikö ei?

Siksi, että koko asiaa ei tutkittu. Naisliike oli ominut väkivallan omaksi aseekseen ja koko miehiin kohdistuvan väkivallan tutkiminen kiellettiin. Kun nyt sitten julkaistiin tutkimus, jossa oli selvitetty sekä miesten että naisten kokemaa väkivaltaa päästiin suunnilleen tasa-arvoiseen lukuun.

Molemmat osapuolet siis hakkaavat toisiaan. Ainakin Heunin eli Euroopan kriminaalipolitiikan instituutin tutkimuksen mukaan luvut ovat suunnilleen samat molemmilla sukupuolilla. Mitä ihmettä?"

http://www.yle.fi/radio1/asia/tuomas_enbuske/karsi...

Tuen naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämistä mielellään, mutta samalla haluan tuoda esiin että väkivalta parisuhteissa ja perheissä ei ole sukupuolittunut ilmiö ja meidän pitäisi pyrkiä vähentämään myös miehiin kohdistuvaa väkivaltaa.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

On totta, että miehiin kohdistuu yhtä lailla väkivaltaa, eikä sitä pitäisi sivuuttaa. Heiskanen, M. and E. Ruuskanen, Tuhansien iskujen maa - Miesten kokema väkivalta Suomessa. Report series 66. 2010, Helsinki: Yhdistyneiden kansakuntien yhteydessä toimiva euroopan kriminaalipolitiikan instituutti (HEUNI).

Olen pahoillani, että en lähtenyt katsomaan aihetta laajemmin tai jättänyt mainitsematta ja linkittämättä miesten väkivaltaa koskeviin tietoihin. Tieto jota levitetään, ja johon keskitytään, on usein liian yksipuolista.

Kirjoitukseni pääteema oli kuitenkin maahanmuuttajanaiset, joiden elämä täällä on täynnä louhikkoja ja väkivalta on yksi osa heidän kokemusmaailmaansa.

Timo Härtsi

Aihe on tärkeä ja minulta tulee täystuki tälle arvokkaalle työlle. Tieto jota Suomessa levitetään on todella yksipuolista ja harhaanjohtavaa. Mutta unohdetaan se ja maahanmuuttajanaisia pitää auttaa, olen 100 prosenttisesti samaa mieltä.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Esimerkiksi Helsingissä Itäkeskuksen lukiossa on lukutaito opetusta maahanmuuttajille. Kursseilla on innostuneita naisia ja miehiä. Olen huolissani siitä, että tieto kielen oppimisen mahdollisuuksista ei välttämättä leviä riittävän hyvin ja laajalle.

Kun vielä koulutusta on arki-iltaisin kolme tuntia, ei perheeltä aina liikene sellaiseen ylimääräiseen aikaa. Myös maahanmuuttajamiehet saattavat karsastaa sitä, että kursseilla on kummankin sukupuolen edustajia.

Tänään juttelin neljä vuotta maassamme olleen kurdinaisen kanssa. Hän myi Malmin kauppakeskuksessa itämaisia tuotteita ja puhuu hiukan suomea. Hän ei ole saanut minkäänlaista kielikoulutusta, joten taidot eivät kartu ja lukutaitoa puhuminen ei synnytä. Meillä olisi valtava työnsarka näiden ihmisten auttamisessa.

Timo Härtsi

Enemmän vuorovaikutusta pitäisi mielestäni olla maahanmuuttajien ja suomalaisten kesken. Näin näppituntumalla jos heitän, niin väitän että ihmisillä on liikaa taipumuksia kuppikuntiin.

Minä tunnen maahanmuuttajia jotka ovat oppineet kielen suht nopeasti ja sopeutuneet Suomeen ihan hyvin. Jotkut eivät osaa edes englantia, silloin keskustelu menee jo todella vaikeaksi.

Rohkeasti vain mukaan kaikenlaiseen tekemiseen, sellainen henki ainakin nuorten keskuudessa on, ihmiset otetaan mukaan joukkoon ennakkoluulottomasti.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Totta puhut. Kielikurssilla oli edellisvuonna muutamia naisia, jotka olivat olleet Suomessa yli 10 vuotta, mutta omissa oloissaan. Ei kielitaito siten kartu. Somalitaustainen nainen taas oli kolmessa vuodessa oppinut hyvin Suomea ja hän saikin työpaikan melko pian. Meidänkin pitäisi ryhdistäytyä ja ryhtyä vain juttelemaan heidän kanssaan missä kohtaamme ja missä on sopiva tilaisuus avata keskustelu. Olen sitä välillä tehnyt ja ilokseni juttu on luistanut. Yksi somalinainen kerran sanoi, että maaseudulla ihmiset ovat ystävällisempiä ja ryhtyvät keskustelemaan. Me kaupunkilaiset lienemme sulkeutuneempia, emmehän tunne aina lähinaapureitakaan.

Timo Härtsi

Kaupungeissa tuntuu olevan kauhea kiire ja vouhkaaminen päällä jatkuvasti. Luulisin, että maalla tuo meno on pikkuisen rennompaa.

Tämän blogin suosituimmat

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa