ILgron11

Luonto voittaa aina

  • Hyvin pärjännyt luonnonkasvi
    Hyvin pärjännyt luonnonkasvi
  • Annansilmät kestää. Viimeksäinen lavendeli teki lehtiä, mutta ei ole juurikaan kasvanut. Villiintynyt ympäristö. Luumuntaimia kaikkialla.
    Annansilmät kestää. Viimeksäinen lavendeli teki lehtiä, mutta ei ole juurikaan kasvanut. Villiintynyt ympäristö. Luumuntaimia kaikkialla.
  • Sadekaan ei kastellut tätä, mutta kukoistaa
    Sadekaan ei kastellut tätä, mutta kukoistaa
  • Horsma aloittanut kukinnan. Aiemmin. kun kukinta oli ohi, oli jo hiukan syksyistä. MIten mahtaa olla tänä vuonna.
    Horsma aloittanut kukinnan. Aiemmin. kun kukinta oli ohi, oli jo hiukan syksyistä. MIten mahtaa olla tänä vuonna.
  • Piilokuva, löydätkö nelilehtisen apilan kuvasta?
    Piilokuva, löydätkö nelilehtisen apilan kuvasta?
  • Tuoksuvat päivänliljat ovat kestäneet paremmin kuin moni muu perenna.
    Tuoksuvat päivänliljat ovat kestäneet paremmin kuin moni muu perenna.
  • Unikon kukka pienempi kuin aiempina kesinä
    Unikon kukka pienempi kuin aiempina kesinä

 

Toukokuun alusta kuivaa vain yksi pieni sade kartutti vettä tynnyriin ja kasteli viljelykset. Sipulit eivät juuri ole kasvaneet, mutta herneet itivät. Porkkanoista ei näy jälkeäkään. Kolme viikkoa kasvihuone automaattikastelulla. Aurinkopaneeli toimii siinä hommassa hyvin, mutta iso musta vesitynnyri olisi alun pitäen olla vielä isompi näin pitkää täyttöaikaa varten.

 

Tomaattiperuna säilyi hengissä kasvihuoneessa, mutta sen juurella eivät pavut itäneet. Yksi kurkun taimi on hengissä ja kahdessa kasvupussissa kaksi perunaa kummassakin kasvattaneet melkoiset varret.  Juurella kasvaa retiisejä, jotka ovat automaattikastelulla tuottaneet hyvää syötävää. Ravinteita on viimevuotisessa kasvupussissa selvästi runsaasti jäljellä.

 

Viinirypäle selvisi ilman kastelua. Se kukkii. 

 

Pihanurmi oli muuttunut luumun taimien tarhaksi. Äkkiä ne valloittivat nurmen, mutta hentoina vihreävartisina on helppo leikata pois. Omenapuissa on vielä runsaasti  raakileita jäljellä. 

 

Mansikan kasvustot kuivuivat. Ei tule satoa, ei  makeita eikä kitkeriä., vaikka kukkia oli runsaasti eikä hallaa ollut mailla halmeilla.   

 

Luonnon kasvit ovat selvinneet kuivuudessa paremmin kuin puutarhakasvit.  Moni kasvi on kasvattanut aiempia kesiä pienemmät kukat ja jäänyt lyhyemmäksi. Kaikki perinteiset puutarhaperennat eivät jaksa kukkia ollenkaan. Kasvit ovat joutuneet sopeutumaan, mutta ihmeellisen hyvin ovat  selvinneet.

 

Aavistin jo keväästä pitkiä hoitokatkoja, joten kukat jotka ruukkuihin valitsin ovat paksulehtisiä. On pelargonioita, jotka kukkivat upeasti, on pegonia ja annasilmiä. Kaikilla paremmat mahdollisuudet selvitä kuin ohutlehtisillä ja paljon vettä vaativilla. Ulkotoiletin ikkunalla katon alla on myös selviytyjä. 

 

Raparperiä keräsin piirakkaa varten. Oli puisen tuntuisia,  siksi keitin  niistä soseen. Olen pilkkonut raparperin normaalisti tuoreeltaan  piirakkaan. Ihana maku keitoksesta tuli.  Hillosokerin, veden, kanelin, chilin maustamana. Raparperin lisäksi viimevuotisia mansikoita, vadelmia ja mustikkaa piirakkaan väriä antamaan.  Hyvää tuli 175 grammaa Juustoportin kirnuvoita ja sokeria desi. Yksi muna ja kolmatta desiä vehnäjauhoja ja runsas desi luomukauraryynejä ja teelusikallinen leivinjauhetta. Siinä taikinan aineet. Valmis taikina vuokaan ja uuniin noin viideksi minuutiksi . Sitten raparperihillo pohjan päälle. Ja uudelleen uuniin. Pelkäsin, että tulee kuiva paistos ja siksi paistamisaikaa tuon alun lisäksi vain noin runsas 15 minuuttia. Uuni kiertoilmalla ja 180 asteessa. Taikinan alkupaistamisessa hiukan korkeampi lämpötila. Valmistui tarjoilukelpoinen piirakka. 

Luonto muuttuu, vaikka ihminen ei mitään sille tee. Luonto ottaa vallan. Taistelu jatkuu. Aina näkyy myös puutarhoja, jotka on jätetty luonnon voimille alttiiksi. Luonto on viisaampi kuin me taistelijat ikinä. Näkyyhän se luonnonkasvien selviytymisenä. Viljellyt ravintokasvit kärsivät pahemmin kuivuudesta kuin luomuy..

Aloitin norjalaisen Maria Lunden Mehiläisten historia kirjan. Alkukappale oli dystopiasta, jossa ihmiset tekivät päivätöitä hedelmäpuiden oksilla pölyttäjinä, kun pölyttäjiä ei enää ollut.Kuuntelin luontoa villiksi kasvaneessa puutarhassa ja kuului hyönteisten surina kuin lapsuudessa ikään. Olivat löytäneet kukkivat kukat. Ihana ääni, joka ei ainakaan vielä tuota dystopiaa tue. Linnutkin vielä konsertoivat. 

 

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/lukijalta/luonto-voittaa-aina-1.27236

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Kuivuutta on torjuttu kastelemalla, mutta nyt alkaa jo kovasti kaivata sadetta.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Luvattu on. Toivottavasti ennuste pitää.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Luonnossa kasvit ovat just oikeilla paikoillaan. Meitsin tontti on osin kallioista ja maksaruohot kukkivat paremmin kuin koskaan, kun kuivuus tappoi kilpalijat viereltä. Samoin keto- ja pelto -orvokit.

Ihmisen istuttamat ovat väärässä paikassa eivätkä pärjää ilman ihmisen hoivaa. Nurmikkokin palaa päivässä jos sen leikkaa.

Oma puutarhanhoito rajoittui tänä vuonna kolmeen tomaatintaimeen jotka voivat mainiosti kun valuttaa vettä tarpeeksi. Ja ämpärperunoihin.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Olet ymmärtänyt asian ytimen. Miksi turhaan tehdä hedelmätöntä työtä ja yrittää taistella luonnonvoimia vastaan. Hullu paljon töitä tekee. Viisas pääsee vähemmällä. Sen oivalsin, kun ympäristöä tarkkailin.

Käyttäjän PasiSalmi kuva
Pasi Salmi

Ensi kesänä saattaa olla kuivilla niityillä loistava värinäytelmä. Nyt kun monet kasvit ovat viikkoja etuajassa, kukkineet ja alkavat muodostaa siementä ja päälle päätteeksi lisääntyy sateisuus niin kukkaloistoa se pukkaa ensi vuodeksi. Heinäisillä niityillä kuivan kedon lajit ovat pärjänneet heiniä kustannuksella.

Viljelykasvien itävyys ei yksin ole kiinni kosteudesta. Kun lämpötila nousee yli tietyn rajan siemenet menevät lepotilaan. Toiset lajit ovat herkempiä, kuten porkkana ja palsternakka, jotka eivät sitten millään idä, kun lämpötila nousee yli 23-asteen. Oikeastaan tekee vain hallaa, jos kuumina päivinä kastelee, sillä ravinteet vain huuhtoutuvat pois. Paras tapa on laittaa paksu katekerros kasvipenkeille. Ei pelkästään kosteuden takia vaan maan liian lämpiämisen. Sitä voi mielenkiinnolla seurata tekemällä maansta lämpötilamittauksia.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Odotan ilolla värinäytelmää. Minulla rinteessä olevat kivikkokasvit ovat silmin nähden lepotilassa. Tänään katselin mille näyttävät lepäävät maksaruohot. Ovat muuttuneet keltaisiksi ja jääneet pieniksi, mutta odotan, että kun vettä tulee alkavat kukoistaa.

Kiitos tiedoista. Lämpötilalla on selvästi olellinen merkitys. Olisi pitänyt laittaa porkkanapenkki aiemmin kuntoon, ehkä olisivat itäneet. Tänä kesänä on onnistumisia ja epäonnistumisia. Sellaistahan elämä on.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Kosteusongelma:
Googlaa => Hügelkultur

Parin vuoden kuluttua Sinun ei tarvitse kastella lainkaan - luonto hoitaa. (Aiheesta löytyy paljon videoita). Ja käytä olkikatetta.

Täällä minun tekemiä erilaisia kokeiluja Kreikassa, jossa kuuteen viikkoon ei satanut ja lämpö varjossa 30 - 38 astetta - joka päivä:
https://innoperma.weebly.com/articles.html
(vain ensimmäinen artikkeli on englanniksi).
____________________________

Nyttemmin olen muuttanut Bulgariaan ja teen täällä ensi kevättä varten metrin syvää Hügelkultur-kohopenkkiä. Tänä vuonna kaikki aika menee remonttiin ja rakentamiseen joten kuva-artikkelit ilmestyvät vasta ensi talvella.

Henry

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Ehkä nämä videot kuvaavat parhaiten mitä teen, joskin kaivan huimattavasti syvemmät altaat:
https://www.youtube.com/watch?v=RR7wMao-PxI

En niinkään välitä pyramiidimuodosta vaan enemmänkin normaalista kohopenkistä, joskin esim. olkipaaleilla reunustetuilla, jotta voin istua työtä tehdessäni. Polvet ovat nimittäin aika 'loppu':
https://www.youtube.com/watch?v=J14CWid0n6Y

Henry

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Olkipaaleja ei ole ihan helppo saada. Tilasin parina vuotena viljelijältä ja levitin kasvimaalle. Ovat tietysti jo aika päivää sitten maatuneet ja vaikutus kadonnut.

Viljelmäni eivät ole kovin suuret, joten tuo idea olkien laajemmasta hyväksikäytöstä ei välttämättä ole täällä tarpeen. Tänä vuonna aiempaa mitättömämpi määrä viljelyssä, onneksi. Jos maata mörin on oltava suoja kasvoilla, sillä maasta voi tulla infektion siemenet.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Porkkanat ja muut viljeltävät, joilla hyvin pienet siemenet:

Tee talvella näin:
- Ota vessapaperia ja tee siitä yks'-kerrospaperia, jos on kaks'-kerrospaperia. Vaikka metrin pätkä.
- Ota jauhoja ja sekoita veteen, niin että siitä tulee tahmeaa tahnaa.
- Topsy-puikolla laitat porkkanasiemeniä kahteen riviin vaikka 3 cm välein käyttäen jauhomassaa "liimana". Anna kuivua.
- Kun on kuiva, kääri rullalle.
- Keväällä tasoitat maan rullan levyisenä, (auton "silestone"-renkaalla?) kastele maa hyvin ja rullaat vessapaperin auki.
- Sen verran multaa päälle, että vessapaperi peittyy.
Etu on siinä, ettei porkkanoita tarvitse harventaa ja tämän "WC-paperi-istustushomman" voi tehdä vaikka tammikuussa kun katselee telkkaria - tai koska vain kun on huono ilma - ja/tai lasten kanssa.

Ja muista - kauhukakarat syövät mitä vain, mitä ovat itse tehneet/viljelleet jne.
__________________________________

Rivien väliin kannattaa laittaa läpimärkää olkea => vaikka näin:
- lasten vesisoikko täynnä vettä, oljet sinne ja painona vaikka vesivati täynnä vettä. Anna seistä ½ tuntia tai kauemmin. Sen jälkeen oljet ovat "muovailtavia".
Etu: Aurinko ei pääse kuivattammaan/haihduttamaan rivien välejä. Rikkaruohonalut eivät saa aurinkoa, madot ja mikroobit tekevät katteesta lannoitetta, jne.

Jos Sinulla on oksasilppuri, voit myös käyttää lehtipuusta tai vanhoista ylivuotisista havupuuoksista saatua silppua. Kata myös käytävät, jos materiaalia riittää. Ja tietenkin niiden päälle voi laittaa kaikenlaista 'vihreää' kuten kitkettyjä rikkaruohoja.

Kerää syksyisin mahdollisimman paljon puiden lehtiä, koska puiden juuret tuovat syvältä maasta hivenaineita yms. sellaista, mihin kasvien juuret eivät yllä.
Ja keväällä istuttaessasi taimia, teet vain katteeseen pienen reiän, mihin laitat taimen. Mitään kuokkimista ei tarvita, jos olet aina pitänyt katetta penkissä. Madot ja niiden kaverit, nuo pikku puutarhurit, kuokkivat puolestasi ja vieläpä lannoittavat penkkiäsi.

Summa Summarum: Ensimmäisenä vuona on paljon työtä tiedossa jos rakennat hyvät penkit.
Seuraavina vuosina ei tarvitse kuin istuttaa ja tarkkailla (työntää sormi multaan ja näin tarkistaa kosteus - kastella ehkä kerran viikossa, jos kesä on kovin kuuma ja aurinkoinen).

Henry

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Kiitos hyvistä vinkeistä. Useampi vuosi sitten täällä tehtiin lautoja. Silloin korjasin talteen sahajauhoa ja käytin sitä viljelmillä. Maa on ollut aina luomuviljelyksessä. Keinolannotteita ei ole ollut käytössä.

Käyttäjän PasiSalmi kuva
Pasi Salmi

Me olemme käyttäneet viime vuosina hamppufarmin murskattua hamppurouhetta katteena. On hyvä ja vaalea, sis heijastaa osan valosta ja viilentää maata. Myös maan rakenne paranee parissa vuodessa.

Etelä-Ruotissa voi oikein sijoitetulla syväpenkillä ja katteilla kasvattaa mm. mangoa. Tällöin kasvupenkit kaivetaan vähintään 50 cm syvyydelle ja pengeretään, kuten Kiinassa riisiviljelyssä. Pohjalle laitateen risuja ym salaojaksi ja hyvää kasvumultaa päälle. Sitten lopuksi katetta runsaasti. Kun syväpenkin sijoittaa rinteelle ja etelä-lounaissuuntaan niin voi hyvin kasvattaa vaatelijaita lajeja. Katetta vaan lisätään vuosittain.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Taisi olla Puutarhalehdessä hampusta juttua. Kiinnostuin. Kiitos rinneviljelyn vinkeistä. Maasto on loivaa rinnettä ja penkit juuri etelä-pohjoissuunnassa. Pitäisi kaataa muutama puu, että valoa olisi enemmän. Valon puutekin vaikuttaa kasvuun oleellisesti.

Tämän blogin suosituimmat

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa