ILgron11

Politiikka hylkäsi tutkimustiedon – tuhosi tutkijat ja määräsi suunnan

  • Politiikka hylkäsi tutkimustiedon – tuhosi tutkijat ja määräsi suunnan

100- vuotta perinnöllisyystiedettä Suomessa osoittaa, että Suomi kuuluu kansainvälisiin tiedeverkostoihin.  Lauri Kristian Relander oli  ensimmäinen perinnöllisyystieteen väitöskirjan tekijä 1911.  Aikana, jolloin Suomi oli osa Tsaarin Venäjää. Vallankumous eristi Neuvostoliiton perinnöllisyystutkimuksen  omaksi saarekkeekseen.  

 

Ivan Pavlov, alkuun tsaarinajan tutkija ja myöhemmin kommunistisen Neuvostoliiton tutkija, sai Nobelin lääketieteen palkinnon ruoansulatusjärjestelmän tutkimisesta.  Tunnetuimpia maallikoille ovat Pavlovin koirakokeet. Vallankumouksen jälkeen Pavlov arvosteli kommunistista hallitusta, mutta silloin vielä häntä kohdeltiin hyvin.  Yhtä hyvin ei käynyt useille muille  aikakauden tutkijoille.

 

Nikolai Vavilov tutki kasvinjalostusta. Hän oli vierailevana tukijana Englannissa ennen ensimmäistä maailmansotaa. Vallankumouksen jälkeen lupaava kehitys perinnöllisyystutkimuksessa päätyi väkivaltaisesti. Tilalle nousi poliitikkojen pönkittämänä lamarckismi, joka merkitsi uskoa siihen, että hankitut ominaisuudet periytyvät. Lamarckismi sopi hyvin sosialistiseen edistysuskoon kohtalokkain seurauksin. Neuvostoliiton maatalous kurjistui ja  kymmenet johtavat geneetikot menettivät henkensä. 

 

Kuuluisin lamarckismin edustaja oli Trofim Denisovits Lysenko. Hän oli itseoppinut kasvinjalostaja ja kuului syntyperältään proletariaattiin.  Geneetikot taas edustivat Venäjän vanhaa älymystöä, ja useimmat olivat juutalaisia.  He jalostivat kasveja kolhooseille kilpailijana heillä oli  Lysenko, joka lupasi muutamassa vuodessa kaksinkertaistavansa sadot.

 

Lysenko syrjäytti ensin Vavilovin maatalousakatemian puheenjohtajan paikalta 1938. Sitten otettiin hengiltä johtavat geneetikot. Vavilov kuoli 1943 vankilassa. Neuvostoliiton  biologia eristäytyi  Lysenkon aikana kansainvälisestä tiedeyhteisöstä. Tässä ei tunnu olevan mitään uutta, kun vertaa nykyiseen Venäjään. Putin on eristämässä venäläiset internetistä. Hänen tavoitteenaan on Venäjän oma erillinen netti. Toisin ajattelijat tapetaan  kotimaassa tai heidän paettuaan etsimään turvaa ulkomailta.

 

Kansainvälisesti tunnetut ihmisgeneetikot ja lasten sairauksien tutkijat I.I.Agol ja S.G.Levit ammuttiin pettureina. Seurauksena ehkä Neuvostoliitto säästyi rotuhygienian  sterilisaatio-ohjelmilta,  joita Suomessakin oli. Rotuhygienia oli ensimmäinen yritys parantaa perimää.  Neuvostoliitossa Ivan I. Ivanov yritti risteyttää ihmisen ja ihmisapinan.

 

Kommunistinen puolue hyväksyi lamarckismin ainoaksi sallituksi selitykseksi perinnöllisyydestä 1948 maatalousakatemian kokouksessa. Lysenko nousi näin neuvostobiologian diktaattoriksi.  

 

Lysenkon mukaan ”perinnöllisyys on elävän organismin  ominaisuus vaatia tiettyjä olosuhteita elämälleen ja kehitykselleen ja tiettyä suhtautumista näihin oloihin”.   Suomi-Neuvostoliitto-Seura tuki Lysenkoa, Hänen oppinsa  syrjäyttivät Neuvostoliiton satelliittivaltioissa ja Kiinassa läntisten oppien mukaisen perinnöllisyystieteen käsitykset Itä-Saksaa lukuun ottamatta. Kansanedustaja Johannes Virolainenkin piti lysenkolaisen esitelmän SNS-seuran maatalousjaoston kokouksessa. Keskustalla on selvästi ollut aina ja yhä on itäistä naapuria myötäileviä poliitikkoja.

 

Nikita Hrustsov vielä kannatti lysenkolaisuutta ja  pani  oppeja käytäntöön.  Seurauksen oli, että Neuvostoliiton maatalous kärsi ja kriisiytyi.

 

Lännessä genetiikka oli ottanut merkittäviä edistysaskelia  tuona  aikana, kun Neuvostoliitto taantui. Suomi on merkittävä osa kansainvälistä tutkijaverkostoa. Suomessa on tehty edistyksellistä geneettistä tutkimusta  laajalla skaalalla.  Jo 1910 alkoi lääketieteellisen genetiikan ja jalostustieteiden  tutkimus ja opetus.

 

Anssi Sauran Sata vuotta perinnöllisyystiedettä Suomessa kertoo biologian keskeisen tieteen historian maassamme. Julkaisijana  https://www.vanamo.fi

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (22 kommenttia)

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Tutkimustiedon hylkääminen silloin, kun se ei tue omaa poliittista agendaa, ei taida olla mihinkään hävinnyt. Tosin luonnontieteitä poliitikot eivät sentään kehtaa vääristellä ja vaieta, poikkeuksena ehkä KD:t ja Huhtasaaret, siinäkin evoluution osalta. Lääketieteitä ehkä vähän laajemmin, viitaten joidenkin kansanedustajien aktiivisuuteen tuoda puoskareita Eduskunnan päätöksenteon huomioon ja hyväksyntään.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Onhan tiedettä yritetty taloudelle alisteiseksi. Kun se saa vapaasti kehittyä, uskon tulosten olevan parempia ja tutkimisen kiinnostavampaa ja luovempaa.
Ei täällä puoskareita tarvita. Silti olen hieman huolestunut jonkinasteisesta "tiedevihamielisyydestä" ja asiantuntijuudesta vailla todellista tietoa.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

"Tunnetuimpia maallikoille ovat Pavlovin koirakokeet."

- Yllätyin, kun presidentti Niinistö kiitospuheessaan olympiajoukkueelle mainitsi Pavlovin koiran. Krista Pärmäkoski ei ollut hiihtänyt harhaan itävaltalaisen kilpasiskonsa peesissä, mutta Niinistö tunnusti, että hänelle olisi vastaavassa tilanteessa käynyt kuin "Pavlovin koiralle": samaa latua väärään suuntaan.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Olipa Niinistöllä erikoinen assosiaatio. En tuota muista kuulleeni kuitenkaan.

Mitä tulee tuohon suomalaisen ja neuvostoliiton genettisen tutkimuksen eroihin vielä, niin genetiikan laitoksella oli 1970-luvulla Neuvostoliitosta vieraileva tutkija. Nimeä en muista, mutta sen muistan mitä hän kertoi Nature- ja Science -tiedelehdistä. Esilukija luki lehdet ja kriittiset kirjoitukset piilotettiin. Sivuja liimattiin yhteen, ettei tutkijat vain olisi lukeneen länsipropagandaa. Mietin vain, minkälaisille ihmisille tuo esilukijan tehtävä oli annettu, olivatko hekin akateemisesti koulutettuja, mutta kommunismille uskollisiksi havaittuja.
Kuinka pitkään lie tuo käytäntö sitten ollut voimassa?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Käsittääkseni nykytieteen mukaan Lysenkon opeissa kasvien kohdalla hankittujen ominaisuuksien perinnöllisyydestä on osittain totuuttakin. Lysenko itse meni tosin niin pitkälle, että väitti perinnöllisyyden tuottavan hännättömiä koiria, jos tarpeeksi monelta sukupolvelta katkaistaan aina hännät niiden synnyttyä.

Yksi syy Lysenkon suosioon Neuvostoliitossa oli Neuvostoliiton poliittisen dogmin pyrkimys kasvattaa uudenlainen ihmislaji "homo sovjeticus", joka olisi geneettisesti täysin kommunistiseen yhteiskuntaan sopiva.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Just så. Boshevistisen tieteen piti pystyä luonnon muuttamiseen, Heikki Mäki-Kulmalahan teki siitä väitöskirjan.

Lysenko teki intuitiivisia keksintöjä, mm. vernalisaation. Ja ilmeisesti on niin, että epigeneettinen muutos voi todella siirtyä seuraavaan sukupolveen, ts. perinnöllisyys ei ollutkaan niin yksinkertaista, kun on luultu.

Kevennys: NL:ssa vitsailtiin, jotta Lysenko risteytti mittarimadon ja piikkilangan, tuli lanka, joka vetää itsensä.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Nyt korjaan hiukan epigenetiikkaan liittyviä käsitteitä. Nämä pätevät käsittääkseni yhtä lailla kasveihin, ihmisiin kuin eläimiinkin. Geenitoiminnan epigeneettinen säätely muodostaa geneettisen informaation ylemmän tason, jota ei voi havaita DNA –juostetta eli sen emäsjärjestystä tarkastelemalla. Sen vaikutuksesta geenit toimivat erilaisella tehokkuudella eri yksilöissä tai eri solulinjoissa tietyissä kehitysvaiheissa tai erilaisissa ympäristöoloissa.

Koko genomin alueella geenien ilmenemistä sääteleviä epigeneettisiä merkkejä kutsutaan epigenomiksi. Suurin osa geeneistä jää tämän säätelyn ulkopuolelle.

Epigeneettinen säätely ei vaikuta geenien perimmäiseen rakenteeseen eli emäsjärjestykseen.

Epigeeettisellä säätelyllä viitataan tiettyihin solulinjoihin tai kehitysvaiheisiin kohdistuvaan geenien säätelyyn. Säätelyä voi tapahtua läpi yksilön elinkaaren ja/tai se voi periytyä sukupolvelta toiselle. Tällöin ei periydy vain perinteinen DNA-juosteen pätkä, vaan geenin toimintatila. Sukupolvelta toiselle siirtyy siis epigeneettistä tietoa. Se on kuitenkin aivan eri asia kuin aiempi käsitys lamarckistisesta periytymisestä.

Aika hyvin tuohon kommunistiseen yhteiskuntaan sopivia yksilöitä on saatu kehitettyä ilman geeneihin vaikuttamistakin.

Kylmäkäsittely todellakin vaikuttaa siementen itävyyteen ja vaikkapa tulppaanien kukintaan.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kiitos hyvin kiteytetystä koosteesta!

Tuon ensimmäisen lauseen "Nyt korjaan hiukan epigenetiikkaan liittyviä käsitteitä" olisi kyllä periaatteessa voinut kommenttisi sanoman huomioiden kirjoittaa muotoon: "Valaisen hiukan lisää tästä epigenetiikasta". Mielestäni kommentissasi ei kumottu mitään aiemmasta, vaan nimenomaan selvitettiin tarkemmin ja asiantuntevammin perimää (mm. "juosteen" osuutta siinä).

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #15

Kiitos Juha, kun nopeasti kirjoittaa ei ole aina loppuun saakka mietitty miten asian parhaiten ilmaisee. Toivottavasti kuitenkin muutoin selvensi aiheen sisältöä ja ymmärtämistä.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen Vastaus kommenttiin #16

Vulgaarigeneetikko kiittää ja kumartaa asioiden täsmentämisestä. Oliko muuten biokenoosin käsitteessä mitään perää?

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #18

Piti oikein katsoa tieteen termipankista mitä biokenoosilla tarkoitetaan. On minulle uusi käsite. Tässä siitä on
Biokenoosi: eliöyhteisö (Biologia) toiminnallinen kokonaisuus, joka muodostuu samalla alueella elävistä eri lajien populaatioista ja niiden keskinäisistä vuorovaikutussuhteista

Hieman lisää epgenetiikassta, joka jollakin tavalla kyllä lähestyy lamarckismia. Ei kuitenkaa ole sitä vanhakantaisessa mielessä. Paljon on vielä selvittämättä. Lääketieteellisessä tutkimuksessa epigenetiikalla on kasvava osa.

Epigenetiikka puolestaan on sitä, että sekä ympäristö, ravinto, olosuhteet, kaikki geenien ulkopuolella oleva ohjaa geenejä sammuttamalla ja käynnistämällä niitä. Toisin sanoen yksilön elämän aikaiset olosuhteet ovat yksi tärkeä perintötekijä siinä missä geenitkin.

Pitääkin selvittää mitä merkitystä ravinnolla on DNA metylaatioon, jolla on yksi keskeinen tehtävä epigeneettisessä säätelyssä. Voisiko oikealla ravinnolla parantaa itsensä?
Paljon tiedetään, mutta paljon on tutkittavaa yhä.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen Vastaus kommenttiin #20

Lysenkolla oli jotenkin korostunut käsite biokenoosista ja ilmeisesti hän oletti, että voidaan alueen biologinen luonne muuttaa jotenkin kokonaan toiseksi, tietääkseni esim. kunnianhimoiset metsittämisyritykset epäonnistuvat.

Käyttäjän SeijaRannikko-Iltanen kuva
Seija Randell

Ominaisuuksien periytyminen on ilmeisesti paljon vähemmän suoraviivaista kuin äkkipäätään ajatellaan. Luin vuosia sitten populaaritieteellisen kirjan, jossa tätä tuotiin esille. On toki yksittäisiä geenejä, jotka vaikuttavat esim. syövän puhkeamiseen ja niitä suomalaisen tautiperimän geenejä, mutta monet ominaisuutemme syntyvät monen geenin yhteisvaikutuksen tuloksena ja siinä voi ehkä olla totta sekin, että ympäristö jollakin lailla vaikuttaa esim. hormonaaliseen säätelyyn ja sitä kautta ilmiasuun. Esimerkki: eräässä yleisöluennossa tuli esille ruskeasilmäisyys, vallitseva ominaisuus. Kuulemma sitten oli perheitä, joissa tämä ei pitänyt paikkansa. No, löytyi sitten netistä selitys: siinä on kolmaskin geeni vaikuttamassa. Johtopäätös: muitakin ominaisuuksia tämä koskee.
- Nykyisin saa lukea aika paljon kaikenlaista hömppää. Siinä sitä medialukutaitoa ja kriittisyyttä tarvittaisiin, kuten olisi tarvittu usein ennenkin. Mutta ehkä meillä on tarve uskoa johonkin simppeliin.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Juuri näin medialukutaito on tärkeä ja hömppää on paljon. Kyllä vihreä ja harmaasilmäinen voi saada ruskeasilmäisen lapsen. Väri tulee monien tekijöiden yhteisvaikutuksena. Toki ruskeasilmäisyyden sanotaan olevan vallitseva ominaisuus. Siis jos toisella on ruskeat silmät niin todennäköisesti ruskeat silmät on lapsellakin. Kenties lopputulos riippuu silmän ruskean värin asteesta, geeneistä, jotka väriin vaikuttavat, siis miten vahvoja tekijät ovat.

Käyttäjän PasiSalmi kuva
Pasi Salmi

Hankittujen ominaisuuksien periytyminen Lamarckin oppien mukaan ei voi tapahtua. Kyse on ns. epigeneettisestä periytymisestä, missä tavallaan geeninluentatila periytyy. Mutta ominaisuus sinänsä on periytyvää eli ne geenit jota luetaan. Lukutila voi esim. olla päällä tai poissa. Ne periytyvät Mendelismin perussääntöjen mukaan.

Kun saksalainen Weismann teki hiirellä hännän leikkauskokeita ja totesi, että jälkeläisillä oli aina häntä niin voitiin todistaa, että hankitut ominaisuudet eivät periydy.

Darwinilla oli aikoinaan ongelma, miten yksilön ominaisuudet periytyvät. Hän, kun ei ollut pershtynyt Mendelin papukokeisiin, jossa ominaisuudet olivat partikulaarisia eivätkä sekoittuvia nesteitä. Darwinille sekoittumisteoria oli ainoa, jonka hän tunsi. Mutta ajan saatossa sekoittumisen jatkuessa ominaisuudet tavallaan väljähtyvät ja tämän Herra Darwin ymmärsi.

Moderni biologia syntyi II maailman sodan jälkeen ns. synteettisen evoluutioteorian muotoutumisella. Yhtä keskeinen mitä geenit ovat oli myös valinnan yksikkö eli mihin valinta kohdistuu. Aluksi ja aika pitään valinnan yksikkö oli yksilö mutta vähitellen myös ryhmävalinta (sosiaaliset hyönteiset) ja geeni valinnan yksikönä sai kannatusta ja lopulta 2000-luvulla alkoi näyttää siltä, että valinta kohdistuu yksilöön mutta voi toimia kaikilla tasoilla.

Kun periytymislait uudelleen löydettiin niin ongelma oli mikä geeni oikein on?
Aluksi ajateltiin että yksi geeni yksi proteiini, kunnes asiat kääntyivat päälaelleen. Yksi geeni voi voi vaikuttaa useaan proteiiniin tai useat eri geenit yhteen proteiniin. Lopulta kai voi sanoa, että geeni on samaan aikaa abstarktio mutta myös fyysinen partikkelinen elementti tai ryhmä. Ja päälle päätteksi vielä epigenetiikka. Geeni on vähän kuin valo ja valon ominaisuus eli sillä on aalto- ja hiukkasluonne mutta kun niitä yrittää erottaa niin syntyy ikuinen ongelma.

Käyttäjän PasiSalmi kuva
Pasi Salmi

Evoluution perusedellytyksiä ovat tietenkin valinta ja se, että on materiaalia, johon valinta voi vaikuttaa. Tärkeää on, että ominaisuudet ovat myös periytyviä. Valinnan ominaisuus voi olla joko supistava tai laajentava. Valinta sinäsnsä ei tuota uusia omaisuuksia vaan valitsee olemassa olevasta. Tämän lisäksi onsatunnaisajautuminen, joka ohjaa sattumien kautta millaisia ominaisuuksia on tapahtuman jälkeen jäljellä. Sattumukset kaventavat aina periytyvien ominaisuuksien kirjoa. Uusia periytyviä ominaisuuksia tuottaa vain mutaatiot.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Menneellä viikolla sain lääkäriltäni mutaatioistani listan. Niitä on jokaisella ja kun ikään tulee niiden määrä lisääntyy vuosittain. Jotkut mutaatiot ovat haitallisia ja jonkin sairauden aiheuttajia. Sellainen on minulla muun muassa luuytimen leukosyyttien trisomia kromosomissa 21 eli syntyy leukosyyttejä, joiden kypsyminen jää vajaaksi eli leukemia. Lääkkein leukemia voidaan saada i remissioon eli virheellisten solujen tuotanto "pois päältä".

Genetiikka ja lääketiede yhdessä tuottavat jo vasteita sairauksiin. Täsmäosumia on toki yhä vaikea löytää, kun geenitkin ovat eri ihmisillä eri tavoin vaurioituneita. Kaiken aikaa tutkimus kuitenkin tuo uusia ratkaisuja.

Suomi on ajan hermolla. Tutkimusta on syytä rahoittaa, niin hoidot paranevat.

Käyttäjän JuhaniVehmaskangas kuva
Juhani Vehmaskangas

Katselitteko tänään kakkoselta tuon ohjelman? Nimeä en muista mutta sen perusteella voisi väittää: ihminen tulee tulevaisuudessa saavuttamaan 250-300 vuoden iän.

Tuossa mielessä on vain hyvä, että lapsia syntyy yksi per pariskunta.
Huonoa se, että enemmän niitä syntyy "neekereille" [kielletty sana/KKO].

Tulevaisuuden maailmassa tuskin on lainkaan sinisilmäisiä valkolaisia. Hyvä!(?).

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

En katsonut ohjelmaa. Ei hätää. Ei kovin nopeasti ehkä päästä noihin ikiin. Säälittävää on se, että jo havaitsin rotuhygieniaa taas harrastettavan Afrikassa, jossa lapsille on annettu steriliaatiorokotetta. Menee tämä maailma kummalliseksi.
Toki meitä on liikkaa tällä maapallolla ja ehkä siksi elämme kuin viimeistä päivää. Periaatteessa enemmänkin mahtuisi, mutta ihmisten olot käyvät väen lisääntyessä yhä vaikeammiksi.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Genetiikkaan ja DNA:han mennäkseni,avaruudessa,astronautin dna on muuttunut oleellisesti.

https://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/nasa...

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Geenit pysyvät tai ehkä joku muteeraa. Säteilyhän avaruudessa on. Epigenetiikkaan avaruus vaikuttaa varmasti. Luen tuon linkkisi takaisen materiaalin, kun vain ennätän.

Genomi on ikään kuin kovalevy, tietokone, ja epigenomi on software siinä päällä. Epigeneettinen taso, softa, päättää, mitkä geenit avataan ja mitkä suljetaan, tutkijatohtori Keijo Viiri sanoo. Avaruus on poikkeava ympäristö. Maanpäällisen ympäristön poikkeavuudet vaikkapa ravinnon puute vaikuttavat. Esimerkiksi nälkävuoden vaikuttivat ja kenties vaikuttavat suomalaisiin yhä.
Avaruudessa ravintokaan ei ole samanlaista kuin maapallolla.

Tämän blogin suosituimmat

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset