ILgron11

Talkoot - ennen ja nykyisin

  • Ennen rakennettiin talkoilla
    Ennen rakennettiin talkoilla
  • Sadonkorjuuta talkoilla
    Sadonkorjuuta talkoilla

Ennen  tehtiin talkoilla töitä. The Guardian nosti hyvänä asiana esille suomalaiset talkoot, siksi kirjoitin.  Mitä meille nykyisin talkoot merkitsevät?

 

Talkoot muistan lapsuudestani ja niistä muistuttavat muutamat vanhat kuvat.  Joskus tehtiin pärekattoja maalaistalon talousrakennuksiin talkoilla. Ehkä kirkkoja on rakennettu vielä ainakin osin talkoilla, mutta miten talkoot  ovat muuttuneet ajan myötä?

 

Joskus nuoria miehiä määrättiin kotoa talkootöihin, kun haluttiin osoittaa, että kykyä toimia löytyy yhtä lailla kuin naapurinkin nuorilta. Ehkä nuoret nykyisin määrätään armeijan toimesta talkoisiin. 

 

Kirjailija Sirpa Kähkönen kuvasi englantilaiselle toimittajalle talkoot seuraavasti:  ” kyseessä on yhdessä työskentely, kollektiivisesti, jonkin spesifisen hyvän eteen kuten sadonkorjuun, puunkorjuun, rahankeruun.  Kaikki toimivat siinä yhdessä,  tasavertaisesti.

 

Kenties taloyhtiöiden pihasiivous on esimerkki nykyajan talkoista, mutta minkälaisia muita esimerkkejä löytyy? Salliiko verottaja kaikenlaisen talkootyön?

 

Kenties  talkoot ovat yhteiskunnallisten ilmiöiden myötä, uudistuneet.  Tuonkaltaisena muutoksena näen  avustamisen leipäjonoissa tai  työn etsinnässä tai maahanmuuttajien suomenkielen tai muussa opetuksessa. Siinä lie talkoiden nykypäivää. Ehkä hyväntekeväisyyskirpputorit tai myyjäiset, jonkin yhteisen päämäärän hyväksi ovat myös sopivia esimerkkejä.  

 

Olisiko kirkon kolehtiin lahjoittaminenkin luettava talkoisiin?  Onhan kyseessä jokin yhteinen hyvä jollekin kohteelle? Samanveroinen lie yhteisvastuukeräykseen osallistuminenkin. 

Lie monille nykyisin helpompaa antaa rahaa kuin lähteä tosi toimiin, jota talkoot ennen merkitsivät. 

 

Vanhukset sinnittelevät omakotitaloissa yksin lumitöissä. Onko talon kunnossapitoon tai maalaamiseenkaan enää saatavissa talkoovoimia muutoin kuin maksua vastaan. Maksuahan ei talkootyöstä saa.  Liekö  kotitalousvähennys  vähentänyt talkootyötä?

 

Talkoot ovat muuttuneet. Ovatko ne myös vähenevä tai jopa katoava voimavara?

 

https://www.theguardian.com/world/2018/feb/12/safe-happy-and-free-does-finland-have-all-the-answers

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Onko hyväntekeväisyydellä ja talkoilla yhteistä vai ovatko ne yksi ja sama asia?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Onhan niillä tietysti jotain yhteistä, mutta eri asioita ne kuitenkin ovat.

Hyväntekeväisyyttä harjoitetaan lähinnä tutemattomille ihmisille, joiden tiedetään olevan vähäosaisia. Hyväntekeväisyys on jonkinlainen uhraus omastaan, jota pitää jäädä kuitenkin itselleen tarpeeksi myös. Hyväntekeväisyydellä ei ole alkua eikä loppua.

Talkoot ovat aina spesifioidun urakan suorittamista. Joku tarvitsee apua johonkin, jolla on alku ja loppu. Ja kavereita tulee jeesaamaan pitkälti siksi, että he tietävät itsekin joskus tarvirsevansa vastaavaa apua omissa projekteissaan. Pidetään muuttotalkoita, puutarhatalkoita, perunannostotalkoita j.n.e.

Sanojen merkitys muuttuu hiukan kyllä joskus siksi, että niitä aletaan viljellä tarkoituksellisesti hiukan toisenlaisessa yhteydessä. Suomessakin matalauhdanteen aikoihin on tullut tavaksi puhua "taloustalkoista", millä viitataan siihen, että jokainen joutuu nyt hiukan uhrautumaan. Itse asiassa Suomen selviäminen 90-luvun alun rytinästä oli pitkälti tällaisten taloustalkoiden tulosta.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Kiitos Juha täsmennyksestä ja oikeasta tiedosta.

Taloustalkoot onkin sitten jo ihan eri maailmasta kuin nuo entisaikojen talkoot. Pankkien asiakkailleen suomat lyhennysvapaat on nähty taloustalkoina. https://danskebank.fi/fi-fi/Henkiloasiakkaat/laina...

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Muistan kakarana, kun meidän omakotitaloa rakennettiin Tampereen kupeessa. Siellä oli äijiä kuin vilkkilässä kissoja aina ensin pohjan kaivamisesta ja laudoituksesta aina valuhommiin. Eli oli useita talkoita.

Betonimyllyä pyöritettiin käsin, tahti oli kovaa saada kuraa rivakoille talkoolaisille. Kottikärryt olivat teräspyöräisiä ja niitä kuran kassa ei kovin pienillä hauksilla kuljetettu.

Yksi porukka toi kiviä perusbetonin joukkoon, yksi junttasi jne.. Koko päivä siinä meni kun päälle tasoitettu laattakin oli sliipattu.

Äiti ja mummu keittivät valuporukalle isot kattilalliset lihasoppaa ja juotavaksi oli tietenkin täysmaitoa ja lopuksi sahtia.

Jos tuo tehtäisiin tänään palkkatyönä, se maksaisi maltaita.

PS. tuossa kuvassaa on menossa laudoituksen tekeminen ja raudoitus perustuksille.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Kiitos Heikki talkookuvauksesta. Moni talo ja lisärakennus syntyi talkoilla lapsuudessani. Kuvassa todellakin tehtiin perustuksia isäni autotalliin. Se rakennettiin sähkölaitokselta saadusta kuonasta, joka oli jätettä.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Talkoita kaiketi järjestetään nykyään enimmäkseen seuratoiminnassa: metsästysseuran uusi lahtivaja rakennettiin talkoilla, koirakerhon siivous- ja kunnostustyöt samoin ja varmaan lasten sekä nuorten urheilutoiminnassakin talkoot ovat vielä voimissaan.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Kiitos Seija nykytalkoista. Heti toit mieleeni viimekesäiset viikonlopun kestäneet lasten jalkapallokisat, jossa isät ja äidit hankkivat seuroille varoja myymällä pullia ja kahvia ja muutakin suuhunpantavaa.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Talkoot 1960-luvulla esimerkiksi:

Perunankylvö aamupäivällä talossa A. Isäntä ja kyntöhevonen sekä kymmenkunta kyläläistä. Muutamassa tunnissa pottu oli maassa, ja talkooväki pääsi syömään, samaisen talon ruokapöytään totta kai.

Pienen lepohetken jälkeen mentiin samalla porukalla samaan työhön taloon B, jossa ei ollut omaa hevosta, mutta kylvöalakin oli pienempi. Tunti tai pari, ja sekin homma oli hoidettu. Kahvit nautittiin B-talon piikkiin. Kyllä kävi kätevästi!

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Kiitos Tuomo. Talkoot olivat voimissan ja tuntuvat olevan uudessa muodossa ja merkityksessä sitä yhä.

Käyttäjän PasiSalmi kuva
Pasi Salmi

Oma kokemukseni on, että talkoot ovat selvästi hiipuneet. Olen sitä jonkin verran miettinyt miksi näin? Syy lienee samalla luonnollinen ja yhteiskunnallinen.

Ennen, siis kauan sitten, jokaisen ryhmän yksilön panos oli välttämätön ryhmän ja yksilön kannalta. Tällöin syntyi tilanne, jossa vastavuoroisuus oli yksilön kelpoisuuden välttämätön ehto. Tavallaan luonnonvalinnan yksikkö oli sosiaalinen yksilö mutta saattoi valinta suosia myös ryhmää (ryhmävalinta ei ole enää nykyisin kerettiläinen idea vaan valinnan ajatellaan toimivan kaikilla tasoilla yksittäisestä geenistä ryhmiin ja jopa ekosysteemeihin). Kun yhteiskunta siirtyi keräilytaloudesta alkeelliseen maatalouteen valinta suosi yhä sosiaalista yksilöä, sillä tuotos-panos mm. energian per yksilö kasvoi merkittävästi. Jotta energian maksimointi onnistuisi se oli tehtävä yhä yhteistyössä (teknologiaa ei ollut). Maatalous kuitenkin alisti yksilöt tilanteeseen, että paikallaan pysyminen altisti ryhmän ja yksilön arvaamattomille tekijöille. Niinpä yhteistyötä tuli syventää (olisiko tässä eräs syy uskonnon syntyyn ja maoraaliohjeistukseen?), jotta tilannetta voitaisiin hallita.

Yksilön riippuvaisuus (ns. kelpoisuuden välttämätön ehto) ryhmästä vähenee nykyaikaan tullessa, sillä teknologia, tiede, tiedolliset taidot ym.. eivät nykyään tarvitse yhtä tiiviisti ryhmää vaan yksilö voi sen hankkia muualta. Erityisesti riippumattomuus ja vastavuoroisuus on vähentynyt ainakin meillä Suomessa 1990-luvun jälkeen.

Itse muistan lapsuudesta heinäntekotalkoot, isän työkaveriden omakotitalotalkoot, taloyhtiön siivoustalkoot ja kymmenet muut. Nyt samoissa yhteisöissä siis työyhteisöissä, asuinyhteisöissä ym. niitä vaan ei enää tehdä. Saman ongelman olen kokenut järjestökenttätöissä, joissa olen vaivoin saanut talkooosuudet mm. hankerahoitukissa kasaan, kun on vähän muokannut tilastoa ja lasekntaperiaatteita. Siis talkoot, jotka perustuvat vastavuoroisuuden oletukselle ja yhteisöllisyydelle ovat katoamassa, siis se maailma, jossa 1940-50-luvuilla eläneet tietävät. Mitenkän olisi nuo rintamamiestalot ym. rakennettu, jos ei talkoita ja vastavuoroisuuden oletusta olisi ollut.

Rahalla saa helpommin omantuntonsa puhtaaksi kuin työtä tekemällä.

Käyttäjän PasiSalmi kuva
Pasi Salmi

Riippumattomuus on siis resurssikysymys. Ennen resurssi oli lihasvoimaresurssi nykyään ei niinkään voimia tarvita vaan vaihdonvälinettä eli rahaa. Koska rahaa pääsääntöisesti voi saada vain työtä tekemällä, arpavoitolla tai perintönä, niin pääosa ihmisen ajasta menee tämän välttämättömän resurssin hankintaan, koska ilman sitä ei voi elää, siis syödä, juoda ja asua lämpimässä. Niinpä voi kysyä onko resurssiominaisuuden vaihtuminen myös osasyynä talkoiden vähenemiseen?

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Esitit useita mielenkiintoisia kysymyksiä, joihin ainakaan minulla ei ole vastausta. Olemme kasvaneet ja olemme tietyssä elämänvaiheessa toisistamme riippumattomampia kuin ehkä koskaan aiemmin. Jopa taloyhtiöissä voi huomata, että lumityöt jäävät yhdelle, kun muut lepäävät, vaikka talkoilla nekin hoituisivat paremmin. Ikäänkuin yhteisistä asioista ei enää yhdessä huolehdittaisi. Miten tähän on tultu? Raha voi olla yksi merkittävä tekijä tietysti, mutta onko vastuu yhteisten asioiden hoidosta myös vähentynyt merkittävästi?

Tämän blogin suosituimmat

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset