ILgron11

Fiksu opettaja ja oppilaidensa äidinkielet

  • Joulutarina
    Joulutarina

Suomessa puhutaan noin 500:ttä kieltä. Tämä käy ilmi professori Riitta Pyykön julkaisemasta raportista.  Valtava kielivaranto. Pystytäänkö siitä hyötymään?  Olisivatko Euroopassa puhutut kielet sittenkin suomalaisille niitä tärkeimpiä?

 

Sain luettavaksi joulutarinan Laajasalon koulun toisen luokan oppilaalta. Se oli kirjoitettu yhdellätoista eri kielellä. Jokaisen oppilaan omalla äidinkielellä. Pääosin kielet olivat tuttuja Euroopassa puhuttuja kieliä, mukana yksi kieli, jota en tunnistanut.

 

Nämä toisluokkalaiset puhuvat keskenään suomea. He ovat aloittaneet englanninkielen jo toisen luokan alussa. Näin yhden oppilaan äidinkieli on tullut suomenkielen lisäksi opetuskieleksi.

 

Tuo joulutarina on hyvä osoitus siitä, miten opettaja kykeni  tuomaan esille luokalla olevaa monikielistä osaamista ja muuttamaan sen kaikkien oppilaiden rikkaudeksi.  Nämä lapset elävä nyt ja tulevat elämään myöhemminkin monikielisessä ja –kulttuurisessa ympäristössä  toisin kuin me vanhemmat ikäluokat. Ehkä kielikiistoja ei enää tarvita, kun jo lapsena tottuu monikielisyyteen. Pienikin vieraan kielen osaaminen  on hyvä asia ja se voi olla jopa erittäin merkittävä  yksittäisen ihmisen kielivarannon kannalta.

 

 Koulun tehtävänä on kehittää ja tukea oppilaiden kielellistä identiteettiä siten, että oppilas tiedostaa ja arvostaa kielellisiä resurssejaan ja osaa käyttää niitä hyödyksi eri tilanteissa. Minusta  yhteisen joulutarinan tuottamisessa tuo päämäärä toteutui ja uskon, että oppilaat ovat näin saaneet oman kielensä yhtä tärkeälle paikalle kuin suomenkielelläkin on.

 

Tuleville yliopisto-opiskelijoille tulee lisää taitovaatimuksia: ” muutettaisiin asetusta yliopistojen tutkinnoista niin, että opiskelijalta edellytetään vähintään kahden vieraan kielen taidon osoittamista. Osaamisen hankkimiseen ja osoittamiseen kehitettäisiin joustavia malleja yliopistojen, lukioiden ja vapaan sivistystyön yhteistyönä. ”  Mitä taitojen osoittaminen sitten merkinneekään? Yliopistossa piti suorittaa  aikanaan pro exercitio - tutkinto  kahdessa vieraassa kielessä. Se oli pelkkä ymmärtämisen koe. Tutkinto poistettiin, mutta palautunee uudessa muodossa.   Se helpottanee hyvinkin niitä nuoria, joilla on poikkeava kotikieli, ei suomi tai ruotsi, vaan jokin muu.

 

http://edu.fi/perusopetus/aidinkieli/suomi_toisena_kielena/koulun_monikielisyydesta

http://minedu.fi/artikkeli/-/asset_publisher/selvitys-suomen-kielivarannon-tilasta-ja-kehittamistarpeista-julkaistu

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi

Hmmm ... kuinka se opettaja "hyödynsi" tämän Baabelin ihanuuden?

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

No virhehän minulle tuli. Tässä kaksi sanaa, lähellä toisiaan. Teonsana hyödyntää tarkoittaa hyödyksi käyttämistä, hyödyttää -sanan merkitys on ’tuottaa hyötyä, olla hyödyksi’. Yrittäkää pitää nämä erillään.
Eihän omaksi hyväkseen sitä hyödyntänyt vaan oppilaiden hyödyksi. Kiitos huomautuksestasi.

Korjaan tekstiä.

http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&ai...

Alkuperäisessä otsikossa oli Fiksu opettaja hyödynsi oppilaidensa äidinkielet.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Lapsilla on halu oppia kieliä. Yksi esimerkki siitä on 4-vuotias Turo, joka opettelee päiväkodissa itse siansaksaa, kun muutakaan kieltenopetusta ei ole tarjolla. Sitä minäkin aikanaan puhuin saksalaiselle ikäiselleni, tytölle joka vastasi saksaksi ja ymmärsimme hyvin toisiamme ;D. Tyttö oli kotoisin entisestä natsisaksasta ja perhe oli hänen ottanut määräajaksi huollettavakseen. Siinä oli ensimmäinen kosketus uutteen kieleen, jota sitten myöhemmin opiskelin niin lukiossa kuin hiukan yliopistossakin. Kiinnostus lähtee pienestä alusta.

Tämä vaan on oikein hauskaa katsottavaa ja kuultavaa.

https://yle.fi/uutiset/3-9834225

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Olen vahvasti sitä mieltä, että oppiminen vahvimmillaan lähtee jo äidinmaidosta tai vähintään päiväkodeista. Olen tainnut kertoa, että lapsenlapseni Saksassa, 10v ja 7v puhuvat sujuvaa suomea, saksaa ja espanjaa. 3-vuotias saksaa ja suomea auttavasti ja espanjaa ymmärtää isänsä suusta. Nuo vanhemmat siskokset aloittavat jo ranskan opiskelun.
Kuulostaa siltä myös, että tv-ohjelmat ovat lisäksi auttaneet ymmärtämään englantia.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Oppimishaluiset oppivat mitä vain ja lapsissa on sitä oppimisenhalua runsaasti. Toki hekin valitsevat, eivätkä ehkä ihan kaikkea halua tietää ja osata.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Olipa kohahduttavaa luettavaa. Sivistymättömyys maan periin. Kamalaa. "Reaaliaineiden valinnaisuutta kokeillaan jo 28 lukiossa. Niissä on mahdollista jättää kokonaan opiskelematta esimerkiksi historiaa, yhteiskuntaoppia ja biologiaa".
Jokaisen tulee tuntea historiaa.

Olen samaa mieltä, että presidenttiehdokkaissa on jo nyt surkeaa ja tietämätöntä ainesta. Luin Petäistön kirjan Macronista. Sivistynyt , korkeasti koulutettu mies. Hänen rinnallaan moni ehdokas kalpenee pelkäksi lattiarätiksi. Hävettää.

Tämän blogin suosituimmat

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset