*

ILgron11

Myrskyn hedelmä - itsenäinen Suomi

  • Kaupungintalon liepeillä Helsingissä Suomen värejä
    Kaupungintalon liepeillä Helsingissä Suomen värejä
  • Joulumarkkinat
    Joulumarkkinat
  • Valaistu Kappeli
    Valaistu Kappeli
  • Aleksanterinkatu
    Aleksanterinkatu
  • Aamulla 6.12.2017
    Aamulla 6.12.2017

Myrsky  katkoi Suomen vapaata eteenpäinmenoa ehkäisseet kahleet.  Suomen itsenäisyys on myrskyn hedelmä (01.05.1918 kirjoituksesta Pyrkijässä : nuorison rientojen kannattaja no 5-6).

 

Jo itsenäistymisestä vastanneet ymmärsivät, että oli yhteiskunnallisia epäkohtia  kuten taloudellinen puute ja epäkohtien olemassaolon tajuamisesta seurasi katkeramielisyyttä ja kahtiajakoa. Yhdeksi isoksi tekijäksi koettiin myös kansanvalistuksen puute. Nämä kaikki olivat niin merkittäviä asioita, että alkutaipaleella olevan tasavallan tuhoutumista pelättiin. 

 

Toivo paremmasta siirrettiin Suomen tasavallan ensimmäiselle nuorten sukupolvelle. Jonka tulisi rohkeilla ihmisten keskinäiseen tasa-arvoon tähtäävillä toimilla ja syntyperään ja kukkaroon perustuvia etuoikeuksia rajoittamalla sekä yhteiskunnallisia uudistuksia tekemällä ja kansanvalistusta lisäämällä tuoda muutosta. 

 

Urheilu on ollut eri kansankerroksia yhdistävä tekijä. 1920 pidettyihin Antwerpenin kesäolympialaisiin osallistui 66.en suomalaisen joukkue ensimmäistä kertaa itsenäisenä valtiona Suomen siniristilipun alla.

 

Suomi  halusi olla sivistysvaltio muiden sivistysvaltioiden joukossa, ja seurasi sitä, mitä muut sivistysvaltiot tekivät.  Yksi tällainen  edistysaskel oli kansainvälisen aikajärjestelmän käyttöönotto.  Suomessa noudatettu aika oli vielä 1917  ”rautatien aika”. Se perustui ”Helsingin meridiaaniin”.  Jo 1888 ja 1897 valtiosäädyt anoivat, että ryhdyttäisiin määrittelemään Suomen aika kansainvälistä  järjestelmää käyttäen. Professori Donner olikin ehdottanut, että se olisi Greenwichin aika + 2 tuntia.  Vasta itsenäinen Suomi kykeni päättämään  kansainvälisen ajan hyväksymisestä viralliseksi ajaksi. Toki keskustelu kesä ja talviajasta jatkuu yhä. Oli se jo tuolloin esillä. 

 

Suomi on edennyt harkitusti  ja määrätietoisesti itsenäistymisen jälkeen. Tänä vuonna itsenäisyyden ajan varrelta  on nostettu esille virstanpylväitä ja saavutuksia sadan vuoden ajalta, mutta onko jotain tärkeää unohtunut?

 

The Guardian nostaa esille Suomen ensimmäisenä maana, joka antoi naisille äänioikeuden.

 

Google onnittelee satavuotiasta. Tavallisen Google-logon tilalle on vaihdettu erityinen Suomi-versio, joka kuvaa eläinten kokoontumista talviyönä. Suomen luonnossa esiintyvien eläinten lisäksi logossa ovat Suomen lippu sekä itsenäisyyspäivän kunniaksi palava kynttilä. 

 

Dagens Nyheter on tänään ilmestynyt nimellä Päivän uutiset. Suomi saa tänä vuonna ihan toisella tavalla huomiota  ja tukeakin kuin itsenäisyytemme alkuaikoina.  Alkuaikojen ristiriitaisesta, värittömästä, hiljaisesta ja syrjäisestä on ainakin päiväksi tullut näkyvämpi kuin koskaan itsenäisyytemme aikana.

 

Meillä on syytä iloita siitä, mitä hyvää  vuosisadan kuluessa on tapahtunut, ja miten Suomi on selvinnyt vaikeista vuosista ja koettelemuksista hyvinvointivaltioksi, jota  sata vuotta sitten itsenäistymisen jälkeen  heti alettiin suunnitella ja rakentaa.  Sadassa vuodessa saavutettua hyvää ei ole mitään syytä turmella. Tuntuu, että alkuaikojen merkittävät päämäärät on yhä syytä pitää mielessä. Eriarvoisuutta ei saa kasvattaa. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset