*

ILgron11

Laskutikku

  • Puinen ja muovinen laskutikku
    Puinen ja muovinen laskutikku
  • Puisen laskutikun kääntöpuolella hyödyllistä tietoa.
    Puisen laskutikun kääntöpuolella hyödyllistä tietoa.

Muutama yö sitten heräsin ja mielessäni oli laskutikku. Laskuviivaimeksikin kutsuttu hyödyllinen väline. Olin unissani kaivannut isäni puista laskutikkua, josta olin  herättyänikin vielä voimakkaasti tietoinen. Olin pelännyt sen kadonneen.

Ei se minnekään ollut joutunut. Siellä se kirjahyllyn alaosassa Lundian laatikoston päällä oli.

Oma lukiovuosien muovinen, pienempi tikku vierellään. Laskutikkua käytettiin matematiikan opinnoissa. Logaritmit, sinit ja coisit siitä löytyvät, melkoisen monipuolinen väline. 

 

Kun sitten uni  ja laskutikku olivat mielessä myöhemminkin, niin kaverini kertoi laskutikun olevan yhä heillä pöydällä ja käytössä.

 

Isäni hankki  arvokkaan tikkunsa teollisuuskouluvuosinaan joskus 20-luvulla. Se lienee ollut aikakautensa kouluhankinnoissa verrattavissa nykykoululaisten tietokoneeseen tai ipadiin. Vielä 1900-luvun alussa laskutikut olivat niin kalliita, että vain johtavilla insinööreillä oli varaa hankkia sellainen käyttöönsä. 

 

 Isäni oli käynyt vain kaksivuotisen kansakoulun, sellainen koulutushan oli varsin tavallinen, maalla 1900-luvun alussa syntyneillä. Hän oli kuitenkin päässyt Helsinkiin teollisuuskouluun. Ilmeisesti käytännön työkokemuksilla oli  isokin merkitys. Luokalla oli ylioppilastutkinnon suorittaneita, melkoisen eri tasoisin lähtötiedoin olleita oppilaita. Oppimisen halu vei eteenpäin.  Isäni oli innokas laskutikun käyttäjä ja opettaja minulle. Näin opit vuosikymmenien takaa tulivat minulle tutuiksi.  Niin kuin muukin mitä hän oli oppinut. Tyttärelle tuli näin teknistä tietoa. Olen siitä kiitollinen isälleni. Älkää isät unohtako tyttäriä. Tekniikkataidot ja -tiedot ovat naiseillekin hyödyllisiä. Se kävi ilmi menneenä lauantianakin, kun kuulin, että kevään ylioppilas An Cong oli lähtenyt 29 muun nuoren naisen kera opiskelemaan Aalto yliopiston koneenrakennustekniikan puolelle 130 miesopiskelijan joukkoon. 

 

Isäni työpöydän laatikossa oli myös monenlaisia harppeja ja niillä omat  kotelonsa, mustat kotelot, joissa oli siniset pehmeät ja samettisen sileät sisukset ja jokaisella välineellä oma paikkansa. Kun koulussa harppia tarvitsin lainasin isäni hienoa harppia. Sekin oli  jotenkin hienompi kuin siihen aikaan koululaisille myynnissä olleet harpit.  Olihan se ammattikäyttöön tehty väline.  Sillä isäni oli piirtänyt moottoreiden osia ja muuta. Harppia ei ole juuri kouluvuosien jälkeen tullut käytettyä, ympyrät syntyneet vapaalla kädellä ja laskutikun tilalle tuli aikanaan elektroninen laskin. Omana aikanaan se tuntui modernille. Kun näitä historiallisia välineitä ajattelee, ei laskutikun hohto ole minnekään kadonnut.

 

Laskutikkuja on useita lajeja erilaisine apuasteikkoineen tekniikan eri haarojen tarpeiden mukaan. Isäni laskutikun takana on saksankielistä tietoa vaikkapa kemiallisista aineista.

 

Tiettävästi vanhin säilynyt laskuviivain on Lontoon Science Museumissa oleva vuonna 1654 valmistettu laskuviivain.

 

En voi kuvitella hävittäväni toimivaa välinettä, jolla voi suorittaa kerto, yhteen, jako ja vähennyslaskuja ja vaativampiakin laskutoimituksia. Laskutikku kantaa historiansa lisäksi myös huomiseen. 

Miten koululaiset selviävät laskutehtävistä tänään? Auttaako ipadi siinä missä laskutikku aikanaan? Kannustavatko isät tyttäriä teknisille aloille? 

http://www.etela-tapiola.fi/news/540/227/Yrittaejaen-paeivae-Etiksessae/

Luonnontieteitä ja tekniikka opiskelleille naisille on myös stipendejä tarjolla. Täällä lisää: https://zonta.fi/kansainvalisetstipendit/amelia-earhart-fellowship-tutkimusapuraha/

https://fi.wikipedia.org/wiki/Laskutikku

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Tuo laskutikku sopisi Ilta-Sanomien viikkoliitteen "Minne katosi xxx" -osioon. (Viime lauantaina siellä oli "Minne katosi Simca".)

Elämäni ensimmäisessä konttorikesätyöpaikassa huolintafirmassa laskettiin rahtikustannuksia noin viisi kiloa painavilla "myllynkiveksi" kutsutuilla laskukoneilla, joita veivattiin kammesta ja telan päällä olevat numerot pyörivät aina siitä riippuen minkä "vaihteen" oli vipua painamalla valinnut ennen vääntöä.

Jotkut harvat konttoristit olivat jo saaneet sähkölaskimiakin, mutta monet olivat sitä mieltä, ettei niitä kannata ryhtyä käyttämään, koska sitten helposti unohtaisi taitonsa sen myllynkivilaskurin osalta eikä pystyisi enää kunnolla jatkamaan työtään.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Kiitos Juha vinkistä. Taidan ottaa siitä vaarin. Hauska juttu tuo jättilaskin. Uuden tekniikan vastarintaahan on aina selvästikin ollut ja tulee olemaan. Tuo pelko aiempien taitojen menettämisestäkö lie joskus muunkin yksi vastaavan vastarinnan syistä? Tuo esimerkkisi kuitenkin konkretisoi asian ihan mahtavasti.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Harppia käytän joskus vieläkin, otin töistä kun ei enää tarvittu ja piirrän sillä ympyröitä silloin kun teen pipoihin tupsuja.

Idässä käytettiin helmitauluja, mies kertoi että Kiinassa kaupoissa vielä kauan sen jälkeen kun laskimet olivat tulleet. Todennäköisesti Venäjälläkin, ostin kauan sitten Moskovan lähellä olevalta torilta vanhan suurikokoisen, edessä oli lappu Russian calculator.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Tuo helmitaulu tuli mieleeni jo Juhan komenttia lukiessa. Jotenkin tuntuu, että helmitaulu saattaa jossakin päin Kiinaa oll yhä käytössä. On sellainen aikanaan lapsilleni hankkimassa liitutaulussakin. Itsekin pienenä jo opin laskemaan puisen helmitaulun avulla. Oli eri värisiä puisia "helmiä", joita siirrellä puolelta toiselle.

Hauska tuo venäläinen laskin. Kaikesta voi ilonpilkahduksia saada.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Ne myllynkivet näyttivät suurin piirtein tällaisilta:

https://www.finna.fi/Cover/Show?id=lusto.M011-3735...

Niitä oli kaikkien peruskonttoristien pöydillä ja suurilla pomoilla oli vain "sähkölaskukoneet".

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #5

Hyvä, että laitoit kuvan. Raskaalle näyttää. Toisin kuin nykyiset taskulaskimet. Töissä oli tietysti paperitulosteen antava laskin. Näin jäi dokumentti, joka voitiin tallentaa. Nythän ne dokumentit taitavat mennä pilvipalveluihin. Itseltäni sinne kuvat siirtyivät viime viikolla. Mitähän niille ajan myötä mahtaa tapahtua. Arkistoidaanko vai tuleeko tuulen viemää jossain vaiheessa?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #6

Niin, jos tositetta tarvittiin, niin sitten käytettiin näitä:

http://www.arjenhistoria.fi/fi/viewimage.php?objim...

Mutta ne myllynkivet olivatkin juuri laskutoimituksia varten ennen kuin kirjoitettiin kirjoituskoneella rahtilaskut niitä varten painetuille lomakkeille. Yleensä kirjoitettiin samalla nippu muitakin papareita eri otsakkeilla (saapumisilmoitus, valtakirja j.n.e.) hiilipaperi välissä työmäärän säästämiseksi.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #7

Hiilipaperinkaan poistumisesta käytöstä ei niin kovin pitkää aikaa ole. Joskus kirjoitettiin myös vahamoniste, josta sitten saatiin kopioita. Kirjoitusvirheiden korjaus oli mahdotonta.

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset