*

ILgron11

Islannin herkkä luonto ja maisemat

  • Lunni kalliolla
    Lunni kalliolla
  • Yksinäinen pieni voikukka.
    Yksinäinen pieni voikukka.
  • Tie keskellä erämaata
    Tie keskellä erämaata
  • Gullfoss
    Gullfoss
  • Laavakalliota
    Laavakalliota
  • sulava jäätikkö, kerrosten historia häviää
    sulava jäätikkö, kerrosten historia häviää
  • Kuusama kukkii ja tuoksuu Islannissa
    Kuusama kukkii ja tuoksuu Islannissa
  • Veden puhtauden merkkinä rakkolevää rannoilla
    Veden puhtauden merkkinä rakkolevää rannoilla
  • Atlantin valtameri
    Atlantin valtameri
  • luonnonpuistossa maisema
    luonnonpuistossa maisema
  • Islantilainen ohdake
    Islantilainen ohdake

Islannissa kuvatuista sarjoista ehdottomasti tunnetuin on Game of Thrones. Se mitä tapahtuu muurilla pohjoisessa on tuossa saarivaltiossa kuvattu.

 

Islannissa järjestetään myös Game of Thornes retkiä.  Minulle merkittäviä retkiä olivat Golden circle ja Beautiful South. Retkillä oli asiaa Islannin herkästä luonnosta, näin lunneja ja pääsin kuvaamaan luontoa.  Tutustuin myös islantilaiseen ”hajuveteen”,  rikin katkuun, jota purkautui kuumista lähteistä ja jota esiintyi kosteissa maastoissa.  Maaperä tuottaa lämpöä, joka saa kasvihuoneissa tomaatit, paprikat, mausteet ja banaanit kasvamaan.  Höyry tuhoaa niistä myös haitalliset hyönteiset.  Voisiko sen luonnonmukaisempaa viljelyä olla?

 

Islannin eteläisiä rantoja ja saaria huuhtovat aallot, jotka ovat peräisin etelänavalta ja päiväntasaajalta.

 

Kun ajoimme Reykjavikin  rannassa olevasta Harpasta kohti itää, opas kertoi lähiöistä. Lähiöiden asukkaat ovat läpileikkaus asukkaista, joilla on erilainen sosiaalinen tausta ja asema. Kaikki voivat asua yhdessä samalla alueella. Siinä on näkyvissä yhteiskunnan peili.

 

Islantilaiset ovat ymmärtäneet miten tärkeää on suojella herkkää arktista luontoa. Islannissa maakerros laavan pinnalla on ohut ja helposti vaurioituva. Niinpä sitä ei auta ihmisen vaurioittaa.  Eroosio tekee jo työtään.

 

Reykjavikissä on yksi pienkonekenttä ja toinen hieman kauempana, kansainvälinen lentokenttä. Asukkaita Islannissa on vain noin 350 000 ja silti ylläpidetään kahta kenttää pääkaupungin ympäristössä. Miten meillä ei ole ymmärretty pääkaupungin läheisyydessä olevan lentokentän arvoa?  Malmin lentokentällähän on luontoarvojakin. Ovatko suomalaisten luontoarvot kadonneet ahneuden tai muun vieraan ajattelun myötä?

 

 Islanti on maailman vulkaanisesti aktiivisin saari.  Tulivuorten ympäristössä kuvattiin Game of Thronesiakin. Siitä islantilaiset ovat otettuja.  Kahdella retkellä kuulimme oppaan mainostavan tuon sarjan kuvauksia. Villien hyökkäyksessä, jos ehtii kaikkeen kiinnittää huomiota,  voi havaita islantilaisia maisemia. Eipä samanlaisia  muualla näe. Tapahtuma, jossa Jon Snow rikkoo luolassa lupauksensa Ygritten kanssa, on tehty Islannissa  Grjótagjá luolassa lähellä Mývatn järveä.

 

Game of Thronesissa näyttelee islantilainen miesnäyttelijä Hafþór Júlíus Björnsson, ja kausilla 4 and 5  islantilainen Sigur Rós –bändi soittaa, muun muassa Joffreyn häissä kohtauksessa The Lion and the Rose (Purple wedding). Hafþór Júlíus Björnsson on yksi Islannin kymmenestä seksikkäimmäksi valitusta miehestä.

 

Islannissa Surtrey,  Surtriksi islannin kielellä, nimetty  saari syntyi  vedenalaisen tulivuorenpurkauksen seurauksen 1967.  https://en.wikipedia.org/wiki/Surtsey

Maaperä elää. Mannerlaatat erkanevat toisistaan Islannin kansallispuiston alla.  Vaarallisimmat paikat ovat kuitenkin jäätiköiden alla. Jään  nopeutunut sulaminen on huolen aihe.  Sulava jää kertoo tutkijoille mahdollisista tulivuoren purkauksista. Vaikuttaa sille, että jää on katoamassa kenties jopa 50:ssä alun perin arvioidusta 150 vuodesta. Syynä ilmaston muutos.  Yksi keino ennakoida tulivuoren purkauksia häviää ja saarella pelätään seurauksena olevan  kuivuutta.  Jäät vaikuttavat saaren veden kiertoon.  Jos jäätiköt eivät tuota vettä, on kerättävä sadevettä tai puhdistettava merivettä.

 

Maaseudulla on omia voimalaitoksia, joista saadaan lämpöä ja lämmintä vettä alueen asukkaille.  Voimalaitokset ottavat energian vulkaanisesta maaperästä. Reykjavik saa myös lämmön ja lämpimän veden saaren vulkaanisilta alueilta.

 

Maapallo lämpiää ja siitä lie ollut merkkinä myös viime talvi, jolloin saari pysyi vihreänä.  Lunnien poikasia on ollut vähän. Lunnien verkkopyynti kiellettiin ensimmäisen kerran. Poikaset eivät enää saa oikeanlaista ravintoa. Lunnit ovat siirtymässä viileämpien vesien ja poikasille sopivamman  ravinnon perässä arktisemmille alueille.

 

Meillä lupiini on vieraslaji, joka halutaan häätää. Islannissa on viljelty lupiinia, koska se parantaa maata ja tekee hiekkaisista pelloista viljelykelpoisia.

 

Islanti  purkauksineen vaikuttaa kaikkiin. Kukapa unohtaisi vuoden 2010  Eyjafjallajökullin purkausta, kun ilmaliikenne laavatuhkan vuoksi oli pysähdyksissä. http://globaleconomicanalysis.blogspot.fi/2010/04/iceland-volcano-eruption-forces.html

 

Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa. Auttaako lämpeneminen tai tuoko se jotain huonoa Islannille, jää nähtäväksi?  Islantilaiset ovatkin tottuneet siihen, että mikään ei ikuisesti pysy samana. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän ellelazarov kuva
Elle Marketta Lazarov

Sanoit, että Islannissa on ymmärretty miten tärkeää on suojella herkkää arktista luontoa.

Meidän rikkaus on nuo metsät. Huolettomasti meillä kaadetaan vanhoja metsiköitä, tehdään avohakkuita. Sanotaan, että kyllä Suomessa metsää riittää. Riittääkö?
Kun ajelee pitkin meidän maanteitä näkee enimmäkseen keskenkasvuisia talousmetsiä.

Meille suomalaisille metsä on muutakin kuin tähellinen "hiilinielu".

Ehkä meidän olisi hyvä ottaa oppia islantilaisten luontosuhteesta.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Meidän olisi ainakin syytä ymmärtää islantilaista ajattelua ja sen pohjalta tarkastella omaa herkkää luontoamme. Metsien avohakkuista opin jo vuosia sitten, että ravinteet katoavat kun puut alueelta kaadetaan. Moni istuttaakin uudet taimet kaadettuun metsään. Täällä lähellä ne ovat muutamassa vuodessa kasvaneet ja uusi metsän alku on tilalla. Kenties kaikkialla ei näin hyvin käy. Kaadettu alue ei ole suuri, joten silläkin voi olla oma merkityksensä. Volvometsäksi sitä kaadettua jossain vaiheessa kutsuttiin. Ilmeisesti puun arvon mukaan arvioituna.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Ilmailusta ei minun silmissäni saa ekotekoa vaikka lentokentällä saattaakin asvaltin raoista kasvaa voikukkia. Millainen mahtaa olla vaikkapa yhden pienkoneella lennetyn puolituntisen hiilijalanjälki?

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Ei saa se on totta. Tulivuoret kuitenkin puskevat ilmaan melkoisia kaasuja. Ne ovat osa luontoa ja miten niiden päästelyt arvioidaan. On todella vaikea luoda ekotekojen ja ei ekotekojen pohjalta sitä oikeaa kuvaa.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

"Islanti on maailman vulkaanisesti aktiivisin saari."

- Onko tuo väite islantilaista matkailumarkkinointia vai jotenkin todistettu? Eikö esimerkiksi Havaijin saaristossa laava virtaa koko ajan, ja vetele rantaviivoja uusiksi?

http://www.konatraveler.com/Site/images/1983erupti...

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Matkaoppaan kertoman toistin. Katsotaan saarten koko ja aktiiviset tulivuoret ja muut aktiiviset alueet.
Täällä ovat maailman aktiivisimmat tulivuoret. Ensimmäisenä on Islantilainen tulivuori. https://10mosttoday.com/10-most-active-volcanoes-i...

50-70 tulivuorta koko maailmasta on aktiivisia, siis ei vain saarilla, vaan muuallakin on aktiivisuutta. https://www.volcanodiscovery.com/volcanoes/faq/how...

Pitäisi ehkä tutkia myös Islannin ja Hawajin koko ja sen perusteella voisi ehkä jotain syntyä tähän myös.

Havajin Mauna Loa ja Mauna Kea olivat minulle aiemmasta tuttuja: http://www.extremescience.com/volcanic-islands.htm

Uudessa Seelannissakin on tuliperäistä. Nyt sitten asiaa tieteen näkökulmasta etsiessäni, en löytänyt ainakaan pikaisella tarkastelulla saarten vulkaanisuuden vertailua eli onko Islanti todella se ykkönen. Pitääpä vielä etsiä ja tarkkailla. Liekö oppaan puhe ihan tuulesta temmattu kuitenkaan.

Tutkimusaineistoa Islannista: https://link.springer.com/article/10.1007/BF00373076

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Mauna Kean ja Mauna Loan minäkin muistin ja Wikipediasta:

Mauna Loa on toimiva kilpitulivuori Havaijilla. Sen nimi tarkoittaa havaijin kielellä "pitkää vuorta". Tulivuori on purkautunut ainakin 33 kertaa. Viimeisin purkaus tapahtui maaliskuussa 1984.

Mauna Loa on maailman suurin aktiivinen tulivuori.

Ja samalla sekin selvisi että Havaijin saari koostuu yhteensä viidestä tulivuoresta.

Joka tapauksessa kiitos hienoista kuvista, muraaleistakin. Katselin Aale Tynnin suomentaman Eddan sankarirunot kirjan kuvituksiakin, mutta vastaavaan viittaavaa ei löytynyt.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Tuliperäisyys sinänsä on suomalaismatkailijalle aikamoinen vetovoimatekijä! Meiltä tulivuoret puuttuvat, joten ihmekös tuo. Matkatoimistojen retkitarjonnasta huomaa, että jos kohteessa on vähänkin vulkaanisuuteen viittaavaa nähtävää, se on otettu ohjelmaan. Lanzaroten saarella Timanfayan laavakivimaisema on kammottavuudessaankin kaunis. Maasto näyttää suorastaan tappavalta:

https://www.rural-villas.com/wp-content/uploads/20...

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Lanzarotella olen käynyt ja ihmettelin sitä miten laavan keskellä oli viiniviljelmiä. Sanoivat, että tulee hyvää viiniä. Laava on hedelmällistä kasvualustaa. Sille myös näytti Islannissa, siellä missä oli ollut viimeinen tuhkapurkaus. Maat olivat kauniin vihreät ja siellä viljeltiin myös öljykasveja.
Vulkaanisuus tuntuu myös vaaratekijälle. Toinen islantilaisista oppaista loi turvallisuuden tunnetta kertomalla siitä, että tulivuorten toimintaa seurataan yhtenään eri tavoin, ei vain jäätiköiden sulamisveden avulla. Tiedekin on apuna. Joten tuntui, että silloin oli turvallista liikkua niillä jollakin tavoin aavemaisilla alueilla.
On merkillistä miten olen useamman kerran elämäni aikana ollut tulivuorten äärellä. Ensimmäinen kokemus tuli Italiata. Silloin olimme Vesuviuksen huipulla ja katselimme sinne alas, jossa tuntui pulppuavan jotain. Pompeij oli melkoinen kokemus. Toin laavakiveä matkalaukussa kotiinkin.
Toinen kerta oli Azoreilla, jossa ihmettelimme pulppuavia kuumia maasta purkautuvia suihkuja ja söimme maan uumenissa kypsytettyä lihaa.
Kolmas kerta oli Equadorissa Banos kaupungissa, jossa kylvin aamulla intiaanien kanssa kuumissa altaissa, joihin vesi tuli kuumista lähteissä. Kaupunkia ympäröivät tulivuoret.
Galapagossaaretkin ovat syntyneet tuliperäisen toiminnan tuloksena.
Unkarissakin on Gellértinvuoren juurella sijaitseva kylpylä tullut tutuksi. Kuuma vesi tulee maan uumenista Melkoinen etu, mutta liekö jotain muutakin?

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Ajatus kuumasta laavavirrasta on pelottava, mutta ainakin Sisiliassa asukkaat kuulemma elelevät erittäin aktiivisen Etnan alarinteillä haluamatta muuttaa mihinkään. Vuori sauhuaa omilla ehdoillaan ja purkautuu välillä melko rajustikin, ja silloin on totta vieköön syytä olla valppaana. Tämän talon asukkaat ovat epäilemättä tehneet osoitteenmuutoksen, mutta eivät välttämättä ole jättäneet kotiseutuaan Sisiliassa. Vanhaa huushollia ei voi käyttää edes lomamökkinä:

http://l7.alamy.com/zooms/e8aa6b8d39ef452292e6673a...

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #10

Entinen työtoverini omisti miehensä kanssa lomapaikan Etnan rinteellä. Hän kertoi, että aina sinne mennessä piti luoda tuhkat portailta ja pihalta ihan niin kuin täällä l lumet talvella. Saattoi olla paksukin kerros joskus. Sinne rinteeseen ei myöskään ollut valaistua tietä, joten illalla oli todella pimeää, jos palasi jostakin. Se paikka oli yksi niistä ylimmistä missä taloja oli. Nyt en tiedä onko hänen perheellään yhä tuo paikka. En olisi uskaltanut sinne mennä lomille.

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset