ILgron11

Taidetta toisin

  • Eino Ilmonin istuva poika herättää monenlaisia ajatuksia
    Eino Ilmonin istuva poika herättää monenlaisia ajatuksia
  • Åke Mattaksen vaimo. Asettuiko  mielihyvin taitelijamiehensä malliksi?
    Åke Mattaksen vaimo. Asettuiko mielihyvin taitelijamiehensä malliksi?
  • Åke Mattaksen kuoleva äiti
    Åke Mattaksen kuoleva äiti
  • Androgyyni
    Androgyyni
  • Yrjö Saarisen istuva nainen.
    Yrjö Saarisen istuva nainen.
  • Kulttuurikodin sisustusta
    Kulttuurikodin sisustusta
  • Muun muassa kulttuurivaikuttaja, kulttuurin tallentaja, Kauneus- ja Terveyslehden pakinoitsija ja reumalääkäri Juhani Kirpilä (1931-1988)
    Muun muassa kulttuurivaikuttaja, kulttuurin tallentaja, Kauneus- ja Terveyslehden pakinoitsija ja reumalääkäri Juhani Kirpilä (1931-1988)
  • Pitäähän tämä herkkä, viettelevä, hiukan peitelty mies Magnus Enckeliltä vielä lisätä.
    Pitäähän tämä herkkä, viettelevä, hiukan peitelty mies Magnus Enckeliltä vielä lisätä.

Isosta taidekokoelmasta löytyy lukuisia tarinoita. Ensimmäinen tutustuminen Kirpilän taidekodin kokoelmaan tuli  Queer-opastuksella. Aihe liittyy pohdintaan kuka minä olen ja miksi olen sellainen kuin olen.

 

Opas nosti tarkasteluun joitakin valittuja tauluja. Tunti ei olisi laajaan tutustumiseen riittänyt  ilman rajausta.

 

Reumalääkäri, taiteen harrastaja ja muutoinkin aktiivinen vaikuttaja Juhani Kirpilä jätti suuren kotinsa ja taidekokoelmansa perintönä Kulttuurirahastolle. Mittava Suomalaisen taiteen kokoelma on hänen perillisensä, kun jälkeläisiä ei hänelle eikä puolisolleen Karl Rosenqvistille tullut. Tauluja mahtuu 340 neliön huoneistoon kerrallaan noin puolet kokoelmasta, joka käsittää Kirpilän hankkimat 534 teosta sekä kolme jälkeenpäin hankittua työtä.

 

Taidekoti Kirpilä on kahdesti viikossa avoinna ja kokoelmiin ja kulttuurikotiin voi silloin tutustua maksutta. Opastettu kierros on maksullinen.  Taulujen lisäksi taidekodissa on muun muassa musiikkitapahtumia sekä kevään aikana ollut ”Kohtauksia pöydällä”-näyttely.

 

Queer tarkoittaa outoa, kummallista, vääristeltyä. Näistä näkökulmista ja myös seksuaalisten vähemmistöjen näkökulmasta tarkasteltiin taidekokoelman tauluja.

 

En pidä ihmisen seksuaalisuutta ja suuntautuneisuutta outona. Jo 1970-luvun alussa opiskelu- ja työyhteisössä, yliopiston perinnöllisyystieteen laitoksella oli pienellä joukolla puhetta siitä miten sukupuolikromosomit vaikuttavat. Syntyy naisia ja miehiä, mutta myös ihmisiä, joita ei selkeästi voi erotella kumpaankaan sukupuoleen kuuluviksi, androgyynejä, ei poikia tai tyttöjä, miehiä tai naisia. Ulkoiset piirteet eivät ole välttämättä selvät. Heillä voi olla kumpaankin sukupuoleen liittyviä ominaisuuksia naisellisia ja maskuliinisia. Tähän liittyy myös sukupuolinen suuntautuneisuus homoseksuaalisuus. Se oli  aikanaan rikollista, tuomittavaa, salattavaa, peiteltävää. Aihe puhuttaa yhä. Ehkä se on nostettu jo jonkinlaiselle jalustalle. Sitä korostetaan hyväksynnän nimissä ehkä tarpeettoman paljon nykyisin erityisesti varsinkin, kun kyse on taiteilijoista ja muista julkisuuden henkilöistä.

 

Aihe ei ole ollut merkityksellinen niinkään naisten kohdalla kuin miesten kohdalla. Naiset saattoivat asua yhdessä ilman, että se synnytti minkäänlaista ihmettelyä tai leimaa, mutta kaksi miestä asumassa yhdessä nähtiin aikanaan sopimattomana.

 

Vanhoissa taruissa esiintyy hahmoja, jotka ovat samalla mies- ja naispuolisia. Joissakin myyteissä selitetään, että maailman luomisen aikaan oli yksi alkuihminen, joka myöhemmin jakaantui kahdeksi, toisiaan täydentäväksi puoliskoksi.  Miehiä on erityisesti kuvattu androgyyneinä, ja androgyynejä on useissa Kirpilän taidetalon taulussa.

 

Queer-opastuksella tauluja ei tarkasteltu erityisen ihanteellisesta näkökulmasta. Kuolevaa ihmistä on harvemmin kuvattu ja haluttu katsottavaksi. Åke Mattas maalasi kuolevan äitinsä hauraana, hentona ja lähes läpikuultavana. Ihanteellisten kuvien vastakohtana nousi esille figuureja, hiukan outoja kuvia vinoja ja vastakarvaan muokattuja. Sellaiselle näyttää kokoelmissa oleva Åke Mattaksen vaimosta tehty maalaus. Katse alaspäin, ikään kuin malli olisi vastentahtoisesti asettunut alastomana kuvaan.

 

Poikkeavan voimakas on Yrjö Saarisen Istuvan alastoman naisvartalo. Väritys on rajua. Nainen kuin burleski esityksestä. Vartalo ei sovi normeihin. Se näyttää aistilliselle ja kesyttömälle. Työ on maalattu taiteilijan kotona.

 

Alastomuus on suurelle osalle suomalaisia luonnollinen asia, mutta onko se sitä uusille suomalaisille?  

 

Uskonto leimaa suomessa yhä ihmisiä, erottelee ja luo kaikesta huolimatta myös kielletyn hedelmän tuntua, syyllisyyttä ja ahdistusta, pahuutta ja julmuutta. Tässä erotumme käsityksinemme voimakkaasti toisistamme. Häpeä on vain yksi monista tunteista, joita alastomuus ja seksuaalisuus voivat herättää.  

 

Alastonkuvissa ei paljasteta kaikkea. Nuori mies metsässä tai puistossa, haaveellisen näköisenä, käsi niskan takana kuin poseerauksessa tai viettelemässä, on saanut jälkeenpäin alaosansa peitoksi kankaan. Näinkö työ on muuttunut myös entistä houkuttelevammaksi tai luvallisemmaksi?  Täydellinen alastomuus voi merkitä myös halutun vaikutuksen ja voiman katoamista työstä.

 

Intohimoinen taiteen harrastaja Juhani Kirpilä valitsi työnsä oman intuitionsa mukaan. Hän tutustui alkuun taiteeseen vanhempiensa kera sekä kotimaassa että ulkomaille suuntautuneilla matkoillaan. Hän valitsi kokoelmiinsa ne työt, joista piti ja loin historiallisen ja merkittävän kokoelman, jossa on töitä 1800-luvulta alkaen aina 1980-luvulle. Kokoelma käsittää muitakin aiheita kuin ihmisistä tehtyjä kuvia, luontoa, rakennuksia ja muuta, myös veistoskokoelman, jonka puitteina on arvokas kulttuurikoti. Paljon jäi kierroksen queer-näkökulman ulkopuolelle.   

 

Tuntuu, että kierroksella raapaistiin vain pintaa, joten uusi käynti tulee jossain vaiheessa ajankohtaiseksi.

 

http://www.taidekotikirpila.fi/tapahtumat/kalenteri/

 

https://www.youtube.com/watch?v=YWELG5jwI9A

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Kiva käynti. Tähän aikaan tuolla Pohjois-Hesperiankadulla (7) kukkivat hevoskastanjat ja Kirpilä tapasi järjestää kastanjajuhlat. Kivoja syitä juhlia. Kukkivat hevoskastanjat ovat kauniita niin kuin oli Kirpilän kokoelmien jotkut miehetkin. Suosittelen käyntiä, kun pistäydyt Helsingissä.

Tämän blogin suosituimmat

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa