ILgron11

Kevät ja pääsiäinen

  • Citykani poistui puutarhalta ja loikki tien yli puskan alle piiloon. Pääsiäisen symboliikkaa siinäkin.
    Citykani poistui puutarhalta ja loikki tien yli puskan alle piiloon. Pääsiäisen symboliikkaa siinäkin.
  • Sinivuokot kukkivat
    Sinivuokot kukkivat
  • Kettu pötki kuvaajaa pakoon pellolle.
    Kettu pötki kuvaajaa pakoon pellolle.
  • Ihailin koirani kanssa metsäkaurisurosta pellolla.
    Ihailin koirani kanssa metsäkaurisurosta pellolla.
  • Pääsiäisen symboliikkaa narsisseissakin.
    Pääsiäisen symboliikkaa narsisseissakin.
  • Hyvää Pääsiäistä kaikille!
    Hyvää Pääsiäistä kaikille!

Ihmiset ovat  ikiaikoja juhlineet kevään tuloa.  Juhlan merkitys ja idea on ollut eri kulttuureissa ja eri aikoina erilainen. Ennen kristinuskon tuloa  juhlaan sisältyi hedelmällisyysriitti. Myöhemmin, kristinuskon leviämisen myötä, juhlasta tuli Kristuksen ylösnousemuksen juhla.

 

Viikingeille tärkeimpiä ajankohtia olivat talvi- ja kesäpäivänseisaukset. Kevätpäiväntasauksen aikaan huhtikuussa uhrattiin Odinille. Kristinuskon levitessä vanhat uskomukset vähitellen sekoittuivat kristinuskoon. Näin lähetyssaarnaajat yrittivät edistää uutta uskontoa ja käyttivät hyväksi yhtäläisyyksiä entisen ja uuden uskonnon välillä. 

 

Kristinuskoon kääntyminen alkoi Suomessa jopa parisataa vuotta aiemmin kuin tähän asti on ajateltu. Tämä on saatu selville tutkimalla hautaukseen liittyviä tietoja.  Viikinkiajan suomalaiset suuntasivat hautoja kohti ”pääsiäisaamun” auringonnousua jo vuosina 850–950. Kun ensimmäiset suomalaiset alkoivat kääntyä kristinuskoon, ensimmäinen  merkki oli se, että vainaja asetettiin hautaan toiseen suuntaan kuin viikinkiaikaan. Muinaisuskonnolle auringonnousu oli merkityksellinen, mutta kristinuskon myötä jalat asetettiin kohti auringonnousua, päälaki kohti länttä ja jalkapohjat kohti itää. Näin kasvot olisivat auringon nousun suuntaan. Kirkon perinteessä puhutaan "liturgisesta idästä". Itä  katsotaan auringonnousun, ylösnousemuksen ja Kristuksen toisen tulemisen suuntana. 

 

Pääsiäisen viettämisellä on  ainakin ajallista yhteyttä juutalaisten vanhantestamentin mukaiseen pääsiäisen viettoon. Juutalaista pääsiäistä vietetään nisán-kuun 15. päivästä alkaen. Pääsiäisen ajankohdan yhtenäistäminen vei kristikunnassa satoja vuosia. Silti vähitellen, Nikean (Nikaian) päätösten pohjalta, pääsiäispäiväksi   vakiintui kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai, joka on aikaisintaan 22. maaliskuuta ja viimeistään 25. huhtikuuta.

 

Israelilaiset juhlivat pääsiäisen aikaan Egyptin orjuudesta vapautumista. Kristityt yhteisöt yhdistävät pääsiäisen  ylösnousemuksen symboliikkaan.

 

Unkarissa elää yhä seuraava pääsiäisriitti: Pääsiäismaanantain vanha hedelmällisyysriitti, tyttöjen ja naisten kasteluperinne elää edelleen vahvana. Aiemmin kylän miehet ja pojat kastelivat tytöt kaivosta ämpärillä nostetulla vedellä, nykyään kevyemmin hajuvesisuihkauksella. Palkkioksi hedelmällisyyden vuodeksi eteenpäin turvaavasta kastelusta ja runosta pojille annetaan maalattuja munia, isommille usein myös viinaryyppy.

Pitkänperjantain perinteisiin kuuluvat lähinnä katolisilla paasto ja passioesitykset kirkoissa. Paasto päättyy pääsiäislauantaina katolisen kirkon messuun ja ristisaattoon.  Ristisaatto on levinnyt luterilaiseen seurakuntaankin. Pääsiäisen pääjumalanpalvelus on sekä katolisilla että protestanteilla pääsiäissunnuntaina.

Olen kerran ollut Uspenskin katedraalissa ortodoksisessa pääsiäisyön messussa. Jossa myös kierrettiin kirkko. Tuntien seisominen ja kynttilöiden palo ja suuri määrä ihmisiä sisälsi ikimuistoisen kokemuksen. Jota en sen koommin ole kuitenkaan kaivannut.

Matteus-passio on ollut pääsiäisen perinne jo vuodesta 1921. Tähän mennessä en sitä ole kokonaan kuullut, mutta ehkä senkin aika vielä on.

Pääsiäiseen kuuluu monenlaisia perinteitä  niin kuin jouluunkin.

Lasten perinteisiin kuuluvat pääsiäispuput ja –munat. Meillä ne piilotellaan pihalle. Lapsille on tehty jo vuosia kartta, jonka avulla suunnistavat ja etsivät pääsiäismunia ja muita herkkuja.

Tärkein ehkä monille,  ehkä heillekin, jotka eivät muulla tavoin pääsiäistä vietä, on pääsiäisateria. Meillä se alkaa niin kutsutuilla puolalaisilla munilla. Munat on keitetty punasipulinkuorilla värjätyssä vedessä. Ennen syömistä kuori poistetaan. Muna halkaistaan keskeltä kahteen osaan. Keltuainen kaivetaan pois ja kuoppaan laitetaan sinappia, hiukan etikkaa, suolaa ja valkopippuria ja keltuainen takaisin. Herkku on valmis nautittavaksi. Useampi muna menee helposti ihmistä kohden.  Pääruokana on paistettua lammasta, hyvä kastike ja keitetyt perunat ja salaatti. Jälkiruokana mämmiä ja mämmin jälkeen kahvit. Kahvin kera taitaa tänä vuonna olla mangojuustokakku.  Kunpa vain hyviä  mangoja löytyisi lähikaupasta.  

Pääsiäinen on ilon juhla. Synkistelyyn ei ole aihetta. Luontokin on jo herännyt. 

 

Iloista  Pääsiäistä!

 

http://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/kristinusko-levisi-suomeen-luultua-aiemmin

https://fi.wikipedia.org/wiki/Nikean_ensimmäinen_kirkolliskokous

http://www.merikarvianlukio.fi/projekti/unkari_2009/unkarilaisestakulttu...

https://www.ort.fi/tapahtumat/paeaesiaeisen-jumalanpalvelukset

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Jos nyt vain viimeiseen kappaleeseen menisi niin meillä on yhteistä ainakin lihaliemi jouluaattona ja keitetyt kananmunat pääsiäisen alkuruokana. Sinä teet sen lihaliemen viimeisen päälle, minä pipertelen kananmunia erilaisilla täytteillä:)

Oikein hyvää pääsiäistä!

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Koristeletko pöydän pääsiäisaihein? Pitkä pöytä, jonka ääreen tänä vuonna istuu 15 ihmistä. Perhejuhla tämäkin.
Meillä jokainen maustaa munansa itse. Sehän ei ole lainkaan monimutkaista, mutta siinä riittää hiukan tekemistä.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Kuinka sen nyt kukin ottaa, pöytäliinalla keltainen kaitaliina ja vanhat keltaiset servietit. Ja juu, pääsiäiseen sopivaa tai varta vasten vuosien varrella hankittua kaapeista muutakin.

ja jossain pitäisi olla tipu, joka on aina ollut keittiössä pääsiäisruohovadissa, sitä olen haeskellut:) Jotta vanhoilla mennään.

PS. Juolahti mieleen millä hyllyllä se tipu voisi olla ja löytyi, nyt on kaikki hyvin :))

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #3

Servetit on uusia ja pääsiäinen aiheena. Vihreää kuin ruohoa on Marimekon pöytäliinassa. Itse tein, kun tarvitaan useamman metrin mittainen. Hiukan pääsiäiskoristeita pöytään. Siitä se alkutunnelma syntyy.
Otin pari viikkoa sitten omenapuiden oksia maljakkoon puiden leikkausten jäljiltä. Ovat nupulla. Lisään joukkoon narsissit. Siitä tulee kevään värejä.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #4

Ai ai, tulee varmaan kaunista. Jokusen pikkutipun minäkin sirottelen pöytäliinalle. Ja omenapuun oksat ovat sitten ensi vuonna ohjelmassa, kiitos vinkistä. Koivunoksia tuli aivan liikaa, vien loput huomenna hiirenkorvalla talon roskuhuoneeseen biojäteastian päälle jos vaikka joku haluaisi.

Leikkokakuksi tulee Hannun punssikakku, vaihdan vaan punaiset kirsikat vihreisiin:

150 g kivettömiä pilkottuja luumuja
3/4 dl punssia
200 g voita
2 dl sokeria
3 munaa
1 rasia punaisia coctailkirsikoita
2,5 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta

Luumut punssiin likoamaan 20 min.
voi ja sokeri vaahdoksi + munat vispataan yksitellen
kuivat aineet + kirsikat + luumut ja punssi viimeiseksi

175° siinä tunnin verran

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #5

Hyvä kakkuohje, mutta punssi puuttuu eikä ole kirsikoita, mutta ne saisi vielä kaupasta. Alkot on kiinni tiistaihin. Nyt sitten laki uusiksi. Eihän tästä tule mitään. Kaikki muut kaupat auki. Tätä se monopoli tarkoittaa.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #6

No meillä tykätään siitä, ajattelin punaisilla kirsikoilla jouluksi:) Leivinjauhetta saa olla vähän enemmän, jotta tulee kuohkeampaa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Äitini teki lapsuudessani aina pashaa pääsiäiseksi. Muistan miltei parhaiten pashaan käytettyjen kananmunien ylijäämäksi jääneistä valkuaisista paistetut marengit. Pashaanhan käytetään vain keltuaiset.

Meillä oli ortodoksisen ristisymbolin tuottava pashamuotti ja ylempänä mainitsemastani huolimatta muistan, että äitini pasha maistui paremmalta kuin yksikään nykyinen kaupan pasha, jota siihen aikaan ei juuri saanutkaan kaupoista.

Muutenkin tuntui siltä, että meille lapsille pääsiäinen oli tietyssä mielessä suurempi juhla kuin joulu. Ainakin suurempi kuin tavalliselle suomalaiselle kadunmiehelle. Muistan joskus ihmetelleeni, etteivät kaverini viettäneet pääsiäistä juuri lainkaan.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Kiitos että jaoit pääsiäismuistosi. Meillä ei pashaa laitettu pääsiäiseksi. En muista syötiinkö edes lampaanlihaa. Munia varmasti, kun lapsuudessani meillä oli omia kanoja ja kukkokin aina. Pääsiäiskoristeita taisi olla, jotain pahvisia tipuja pitkänä rimpsuna. Tuliko pääsiäiskortteja, siitäkään ei ole jäänyt mielikuvaa. Jännää miten vähän sitä jostakin asiasta on jäänyt mieleen, siksi koenkin, että juuri tuo muistosi oli minullekin merkittävä.

Ortodoksinen ristisymboli, sillä oli varmasti enemmänkin merkitystä. Pashasta ei koskaan ole tullut tärkeä pääsiäisen herkku. Tänään valmistelin kortteja lapsenlapsille sunnuntaita varten. Kortit johdattavat lapset kätköille, joista löytyy pääsiäimunia ja muuta hyvää. Ajattelin, että samalla oppivat jotain luonnosta. Ehkä jää mieleen. Puita on kaikkien hyvä tuntea, lehtikuusi ja hevoskastanjakin, vaikka vielä ei olekaan niitä tärkeimpiä piirteitä näkyvissä niissä.

Tämän blogin suosituimmat

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa