ILgron11

Kätköjen vanhat kuvat

  • Nokian kartano lukee kuvan takana. Sonnin vetämissä rattaissa istuu isoisäni veli Oskari Keskitalo.
    Nokian kartano lukee kuvan takana. Sonnin vetämissä rattaissa istuu isoisäni veli Oskari Keskitalo.
  • Nokia kartanon karjaa. Oskari Keskitalo ja muuta työvoimaa.
    Nokia kartanon karjaa. Oskari Keskitalo ja muuta työvoimaa.

Hauskan kuvan takana luki Nokian kartano. Tuo kartanon nimi ei erityisemmin ole pistänyt silmään kuvaa aiemmin katsellessani.  Kuinka ollakaan tiedon tarve sen osalta kasvoi ja yllätti monella tavalla.

 

Tarina kertoo, että Nokian kartano olisi ollut jo muinaissuomalaisten kuninkaiden residenssinä, ja  Maunu Ladonlukon aikana se olisi kuulunut pirkkalalaisten johtajalle Matti Kurjelle.

 

Nokian kantatilana ollut rälssisäteri oli muodostettu Iso- ja Pikku-Nokian rälssitiloista. Kartanon nimi juontuu Nokianvirran rantamilla eläneistä soopeleista eli nokinäädistä.

 

Eversti Blåfieldin aikana Nokian kartanon mailta multakummulta, puutarhan alueelta löytyi hauta ja muinaismuistoesineitä.  Kummulla oli kivi, josta oli otettu kuvia. Hopearahoja ja kultainen risti löytyivät kiven päältä, mutta kiven alusta jäi tarkistamatta. Hautakummun arveltiin olleen kristinuskon alkuajoilta, ruotsalaisen hauta. Tämän on katsottu olevan  yhtenä todisteena kartanon pitkästä historiasta.

 

Nokian kartanon puutarha oli aikanaan muutoinkin  merkittävä paikka. Siellä oli runsaita kukkaistutuksia ja hedelmätarha, jossa oli runsaasti omenapuita. Missä lienevät vanhat omenapuut nyt? Apuväkeä tarvittiin runsaasti, sillä ympäristö pidettiin siistinä.  Puutarhassa oli myös isot lavaistutukset.  Puutarhatöitä pidettiin helppoina, vaikka ne todellisuudessa olivat yhtä raskaita kuin maataloustyöt.  Nokian kartanossa viljeltiin myös mehiläisiä ja pidettiin suurille joukoille mehiläiskursseja.  Silloin kursseja myös pilkattiin: ”Aljetaan kärpäsiä hoitamaan.” Mehiläishoidon kannattavuutta myös epäiltiin. Nokian kartanon navettaan ja puutarhoihin tehtiin opintoretkiä. 

 

Kuvani lienevät 1900-1920-luvulta. Onkohan näin komea navetta enää jäljelläkään? Oletan, että kuva navetan sisältä on samaisesta kartanosta.

 

Nokia-yhtiö osti kartanon 1860-luvulla, jolloin vuori-insinööri Fredrik Idestam perusti puuhiomon Nokianvirran kosken äärelle. Paikalle alkoi kasvaa teollisuusyhdyskunta. Idestamin rakennuttama huvilatyyppinen kartanon päärakennus purettiin vuonna 1960 ja sen sijaintipaikalle kohosi kurssikeskus 1962.

 

Nokian kartanoa ovat sen komean historian aikana isännöineet niin Turun piispa kuin Nokian toimitusjohtajatkin, ja se on näytellyt merkittävää osaa Oy Nokia Ab:n syntyhistoriassa.

 

https://fi.wikipedia.org/wiki/Nokian_kartano

 

01.03.1915 Otava no 3 sivu 23

01.12.1909 Puutarha no 12

15.05.1917 Mehiläinen : Suomen mehiläishoitajain äänenkannattaja no 5 sivu 11

01.07.1920 Nuorison ystävä no 7 sivu 16

01.12.1909 Puutarha no 12 sivu

01.06.1870 Kirjallinen Kuukauslehti no 6 sivu 16

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Jostain syytä jouduin taas laittamaan kuvat uudellen, kun eivät kerralla siirtyneet.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Vanhojen muistiinpanojen mukaan Jaakko Ilkan johtamat nuijamiehet saatiin motitetuiksi Klaus Flemingin joukkojen toimesta nimenomaan Nokian Kartanon mailla vuonna 1596. Niin Nokialla paikkakuntana kuin myös kartanolla on siis korkeaprofiilinen maine Suomen historiassa.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Todellakin monella tavalla näin on. Tampereen suunnallahan ne pahimmat kansalaissodan taistelutkin käytiin. Tamperelaiset voisivat röyhistää rintaansa.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Nokia oli jo silloin Suomen Nokia.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Niin näytti olevan, tiennäyttäjä. Nimikin ihan jännästä alusta peräisin. Nois nimi olisikin aiemmin viitannut majavaan eikä ehkä soopeleita täällä ole asunutkaan. Kuka senkään lopulta voi varmasti sanoa. Ahmakin on jo muuttamassa etelään.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Soopeli

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Uskon kyllä, että nokinäätä oli nimenomaan soopeli. Vesistön solmukohtana Nokia oli turkiskaupan keskus, ei niiden eläinten tarvinnut välttämättä juuri siinä kosken rannalla asua.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #10

Soopeli oli Siperian rikkaus, jo 1910 sen katoamista pelättiin ja hinnat nousivat valtavasti. Liekö kuollut sukupuuttoon. Voi olla, että niitä löytyi Suomestakin. Pitää tehdä etsintöjä.
01.12.1910 Vaatturi : pukuteollisuuden harjoittajain äänenkannattaja no 12 s. 5

Perman kuvernementissa kasvatettiin soopeleita. Soopelit elivät vapaasti asunnoissa kissojen ja koirien kera ja karkasivat. Minne lie menivät. Ehkä niitä oli kotieläiminä täälläkin.
01.06.1911 Suomen nahkurilehti : nahka- ja kenkäteollisuuden harjoittajain äänenkannattaja no 6-7 s. 9

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Härkävetoiset kärrit - ohhoh! Vastaavia kuvia en muista kaakkoisesta Suomesta nähneeni. Miten mahtoi ajomiehen työ poiketa hevosen ohjastamisesta?

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Liekö pilanpäiten valjastettu. Hauska kuva kuitenkin. Aikamoisia lehmiä navetassa. Olivatkohan suomenkarjaa?

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Onhan härkä vahva juhta, ja (muistaakseni) Loimaalla kotiseutumuseossa sikäläinen opas tarjosi aiheesta "härät maatalouden vetovoimana" aikamoisen tietopaketin. Luulen että tässä näkyy läntisen ja itäisen Suomen kulttuuriero. Hämeen härkätie on olemassa, mutta tuskin Savon tai Karjalan?

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #8

Suomen varhaishistorian merkittävin tie ei tullut tuosta härästä mieleeni. Olisihan siinä pitänyt kellojen soida. Hämeen Härkätie on historiallinen maantie ja matkailutie, joka kulkee Turusta Hämeenlinnaan. Jo viikinkien aikoinako lie käytetty?

Tuu tuu tupakkarulla https://www.youtube.com/watch?v=JgWTod-fdHU

Liekö se tupakkakin sinne ensimmäisenä sinne tiensä löytänyt?

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Tässä suhteellisen uudessa kuvassa tallella oleva navetta näkyy hyvin. Kuvan alareunasta alkavassa metsikössä on Jaakko Ilkan muistomerkki.

http://yle.fi/uutiset/3-8127469

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Kiitos. Minulle oli hiukan vaikea hahmottaa kuvasta kyseistä rakennusta. Ehkä google maps pääsisi lähemmäksi. Muuten ihan hyvä juttu.

Tämän blogin suosituimmat

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset