ILgron11

Suomen tulevaisuus - parhaimmat ennustukset

  • Helmikuun täysikuu
    Helmikuun täysikuu
  • Lämpö sulattaa lumia
    Lämpö sulattaa lumia

Tammisaaressa rakennettiin 1500-luvulla linnaa, mäelle, keskelle kaupunkia. Jäljellä on Linnankatu ja linnan mäki, mutta linna ei koskaan valmistunut.

 

Sigrid Aronus Forsius (1550 Helsinki -1624 Tammisaari), suomalainen, mutta ruotsalaisiakin kovasti kiinnostanut henkilö, tukija ja aikansa tarunhohtoisin henkilö asui yksinkertaisessa asunnossaan juuri tuolla Linnanmäellä viimeiset elinvuotensa.  Asunto oli lähellä keskenjäänyttä linnaa.

 

Tarina kertoo, että tiettyihin aikoihin vuodesta, jopa talvella, hänellä oli tapana maata yöt läpeensä ulkona suuri kirja rintansa päällä ja tutkiskella tähtien liikkeitä.

 

Yksi Topeliuksen kauneimmista runoista on ”Finlands öde”. Siinä  ikääntynyt astrologi katselee Linnanmäellä tähtiä. Hän yrittää nähdä niistä Suomen tulevaisuuden. Taisi tämä matemaatikko ja  astrologi Sigrid Aronius Forsius jotain merkittävää nähdäkin.

 

Hän  julkaisi  1608 aloittamiaan almanakkoja vielä 1620-luvulla. Almanakoissa oli  mukana myös tähdistä ennustaminen ”prognosticum astrologicum” : kokoelman ennustuksia, jotka pohjautuivat tähdistä tehtyihin havaintoihin ja kaikenlaisiin luonnonilmiöihin. Tällaiset kirjoitukset sisälsivät paitsi astrologisia ennustuksia, myös tieteisiin ja uskomuksiin liittyviä ajatuksia, jotka suuntautuivat laajalle yleisölle samalla kun ne toimivat tieteellisinä julkaisukanavina.

  

Sigfrid Aronus Forsius oli suomalainen  ”uomo univarsale”,  tietäjä ja tieteen yleismies, joka julkaisi Suomen ensimmäiset almanakat sekä  runoja ja virsiä. Forsiuksella oli halu luoda kokonaiskuva olemisesta – ontologia, joka käsitteli kaikkea Jumalasta alkuaineeseen.

 

 Hänen elämäänsä ja runsasta tuotantoaan on tutkittu paljon niin Ruotsissa kuin Suomessakin. Ruotsi sai mainetta Forsiuksen töiden kautta.

 

Forsiuksen Physica -teoksessa julkaisemat varhaiset väriympyrät ovat herättäneet suurta mielenkiintoa väriteorioiden tutkijoiden keskuudessa.

 

Tiedeyhteisö on kunnioittanut Sigfrid Aronus Forsiuksen muistoa myös tähtitieteilijänä ja luonnontieteilijänä, antamalla hänen mukaansa Marsin ja Jupiterin välisessä tilassa avaruudessa kiertävälle, n. 20 km:n läpimittaiselle pikkuplaneetalle n:o 3223 nimen "Forsius".

 

Forsius matkusti 1605 Pohjois-Saksaan, missä hän sai painettua suuren ennustuskirjansa 1606. Joten ennustajana hänet myös tunnettiin, eikä ole ihme, että Topelius kirjoitti runon Forsiuksesta muutama vuosisata myöhemmin.

 

Runossa kuvataan Forsiuksen elämäntyöhön liittyen allegorisesti Suomen kansan ja kulttuurin taistelua sekä nuorison merkitystä sen nousun aikaansaamisessa. Seuraavassa ovat esimerkkinä runon ensimmäinen ja viimeinen säkeistö (C 283):

 

Sigfrid Aronus var en man,                Mies Vaasain aikaan ammoiseen

Vid Wandas bölja föddes han             vierellä syntyi Vantaan veen,

I forna Wasatider.                               Sigfrid Aronus. Nosta,

Student på ljusets höga ban,               laps aamun, valkolakkias:

Lyft hatten för den grå titan               on harmaa tiedon valtias,

För vetenskapens veteran,                  on valpas, vanha sotilas

I ledet där du strider!                          hän valon vartiosta.

Förklarad nu min gåta står:               Nyt arvoitus on selvinnyt:

Den gamle siarn tröstad går               näkijä vanha sulkee nyt

Till ro ibland de döde.                         levossa silmäluomen.

Mitt land! I dina söners vakt,             Maa armas! Avuun nuorisos,

I dina unga hjärtans makt,                 vakuuteen sulhovartios

Har Herren all din framtid lagt,         asetti Herra kohtalos,

Och där står Finlands öde.                 loi ennustähdet Suomen.”

                                                              (Otto Mannisen suomennos)

 

Forsius oli erikoinen, ristiriitainenkin kulttuurihenkilö, josta voimme olla ylpeitä. Viimeiset vuotensa hän eli Tammisaaressa, joka tuolloin oli osa Raaseporin kreivikuntaa.

 

Presidenttikisaan ilmoittautunut Pekka Haavisto haastaa tekemään ja keskustelemaan tulevaisuudesta, joka ulottuu 100-vuotta eteenpäin.  Syntyisikö ennusteita runojen kautta. Löytyisikö ennusteita tähtiä tutkimalla ja tiedettä laajasti seuraamalla?  Mihin olemme menossa 100-vuotiskauden aikana?

 

https://www.kroma.fi/productions/borgarslott/

 

http://www.saunalahti.fi/arnoldus/safmuist.htm

 

Topeliuksen runot

http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/PoemList.aspx?AuthorID=2d7f6d3e-c931-4774-9914-fa6801edad7d

 

01.01.1904 Valvoja no 4

01.01.1918 Arena no 1

05.10.1889 Wiborgsbladet no 232

http://filosofia.fi/suomalainen_filosofia/galleria/4968

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Mun lempirunoni lapsena oli Vintergatan. Vieläkin se tuntuu sykähdyttävältä.
Hienot kuvat. Täälläkin näkyi tuollainen halo-kuu.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Tenholassa syntyneen tätini Ingrid Jolandan perintönä sain puolet hänen Topelius-kokoelmistaan. Yksi enoni vei toisen puolen.. Kirjat ovat ruotsinkielisiä ja niitä tänään kastelin. Pitäisi lukea kaikki. Historiaa. Paljon Topelius kirjoitti. Tuntuu joskus, että hiukan naiviakin tekstiä.

Ihana rakkaustarina tuo Vintergatan eli linnunrata. Siellä Salami ja Zulamith toisensa löysivät, maan päällä ei yhteistä taivalta. http://runeberg.org/topesang/vinterga.html

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

He rakensivat sillan äärettömyyden yli, tulivat toisiaan vastaan.
Linnunrata syntyi yhteistyönä rakkauden voimalla.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

En kastellut kirjoja vaan katselin. Hulluja nuo painovirheet.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #5

En edes huomannut. Minä taas olin johonkin näitä kenraali Andersonnin virittämistä hyökkäystrategiajutuista laittanut: pojat leikkivät sottaleikkejä..
Nyt huomasin lyöntivirheen, jätin sinunkin huviksi.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Yleisneroiksi mainittujen maailmalla tunnettujen joukossa myös suomalainen Forsius. https://fi.wikipedia.org/wiki/Yleisnero

Tämän blogin suosituimmat

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset