ILgron11

Muovien talteenotto ja kierrätys alkuun

  • Muovia hyötykäytössä jo useamman vuoden ajan
    Muovia hyötykäytössä jo useamman vuoden ajan

Erottelin tänään ensimmäistä kertaa  muovit omaan jätepussiin. Toiseen jätepussiin ei sitten paljon jäänytkään. 

 

Ruokien pakkaamisessa käytetään yllättävän runsaasti muovia. Lihat ovat usein valmiiksi paloiteltuina muovirasioissa, leikkeleet ja tomaatit samoin,. Kurkut on kiedottu muoviin ja irtohedelmiä ostaessa tulee käytettyä hedelmähyllyn lähellä olevia muovipusseja.  Leipiä on pääasiassa muovipakkauksissa.  Talous- ja wc paperitkin ovat muovin sisällä.  Ostapa hammasharja tai jotain muuta kestävämpää, niin muoviin kaikki on pakattu. Muovia ei voi millään keinoin välttää ostoksia tehdessä.  Apteekistakaan ei selviä ilman muovipakkauksia.

 

Ostin aikanaan kassiini hedelmäpussin, johon voisin punnita erilaisia hedelmiä, mutta pussi on liian pieni ja sitä on tullut harvemmin käytettyä. Muoviset hedelmäpussit käyvät hyvin myös  toiseen tarkoitukseen koiran ulkoiluttajalle jätösten keräämiseen kadulta. 

 

Muovijätettä tulee selvästikin enemmän kuin muuta talousjätettä. Talousjätteeksi muovin koen, koska suuri osa liittyy ruoan pakkaamiseen.

 

Vielä en tiedä onko kotimme lähellä muoveja varten oma jätteenkeruusäiliö. Jos ei ole niin sitten  erottelutoimeni lie turha tai kenties erillisen jätesäiliön saa, jos sellaisen osaa oikeasta paikasta pyytää.

 

Tammisaaressa jätteitä on turha eritellä. Samaan säiliöön menevät niin paperit kuin kaikki muukin jäte. Erillisiä säiliöitä erilaisille jätteille ei lähellämme ole.  Se harmittaa. Helsingissä on ollut tapana eritellä lehdet, kartongit, lasipurkit, pullot, metallit ja muu jäte ja toimittaa  ne tarkoitukseen varattuihin astioihin.

 

Into erotella myös muovit tuli kun kuulin kymppiuutisista muovien talteenotosta ja uusiokäytöstä. Uutinen oli jäänyt aiemmin huomaamatta. Ehkä aiheesta ei ole sen kummemmin edes tiedotettu.  Uutinen kertoi, että muovien talteenotto on laimeaa.

 

Muovin kierrätysinto on yhä laimeaa

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (30 kommenttia)

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Toisen roska on toisen aarre. Tavoite vuoteen 2030 mennessä on, että valtaosa jätteestä päätyy kierrätykseen ja uusiokäyttöön polton ja kaatopaikkojen sijaan. Nyt on viimeistään aika aloittaa.
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/213024-olisi-hull...

Käyttäjän hilkkalaronia kuva
Hilkka Laronia

Niitä keruupaikkoja, mihin sais viä, on liian vähän! Joskus aikasemmin Oulussa oli melkein joka kaupan pihalla.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Jos ja kun on aikomus tehdä Suomesta kierrätyksen esimerkkimaa Euroopassa, niin nopeastipa pitäisi toimia ja toimittaa niitä keruuastioita kauppojen ym. läheisyyteen. Aika kuuliaista kansaa olemme ja toimimme niin kuin odotetaan. No eivät ihan kaikki. Esimerkkejä juuri tuolta Tammisaaren rosk & rollilta on vaikka kuinka paljon. Isot tavarat, huonekalut, koneet jne pitäisi vielä jätteenkäsittelylaitokselle, joka ei edes ole kaukana. Peräkärryllähän ne isot kamat muutoinkin kuljetetaan, mutta hyvin vaikeaa näyttää olevan tuolla suunnalla sääntöjä noudattaa.

Tulisiko Suomesta kiertotalouden mallimaa vielä joskus?
http://www.verkkouutiset.fi/talous/ihalainen_kiert...

Käyttäjän marjattahalkilahtiblogituusisuomifi kuva
Marjatta Halkilahti

Jaa-a.

Jos muovijäte olis kuin kaljapullo, tyhjä sellainen, niin siitä jotain hyvitettäisiinkin. Mutku EI. Muovijätteelle ei noin vaan faniteta!

Siis sinne vaan, huiskis, sekajätteisiin!

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Eihän enää jätepaperistakaan mitään saa, silti uskollisena lehdet vien keräilylaatikkoon. Ennen paperilla sai, kun jaksoi kerätä, hopealusikoita. Niitä muutama on jäljellä noista ajoista. Aikaa siitä on, mutta lapsuudessa jo oppi viemään keräykseen.

Lasipurkeista tai metalliromustakaan ei jäteastiaan tai jätelaitokselle vietynäkään mitään saa. Jätelaitos, jopa velottaa sinne vietävästä kamasta. Ehkä ei aina ja kaikesta, mutta eräitä kertoja olen maksellutkin viemisestä.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Puoskana keräsimme paperia. Ne kannatti hinata punnitukseen aina sadesäällä;)

No rannekello ja polkupyörä olivat silloin sen työn arvoisia.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Meillä on tiskipöydän alla kahdeksan eri astiaa johon lajitellaan, eniten tulee muovia. Kompostiin menee sipulinkuoret ja sellaiset maatuvat asiat. Kartonki ja paperikin erotellaan. Metalli ja lasi, sekä paristot ja lääkeaineet saavat oman astiansa. Pihalla on vastaavat isommat laatikot ja kaksi kompostoria. Osa roskista menee jo meillä uuniin eli sanomalehdillä ja ilmaisjakelulehdillä on hyvä sytyttää uunia tai saunaa.

Oulussa on asiallinen kaatopaikka ja sinne viemme itse sitten ne isojen asitioiden sisällöt. Mutta muovia ei kaatopaikka ota vastaan se pitää "etsiä" kauppojen parkkipaikoilta. Sellainen löytyy tästä läheltä Kiimingistä, mutta se on tosi hankalaksi tehty laittaa sinne konttiin mitään. Iso säkki pitää käsin kaivaa pinenpiin nyytteihin ja survoa sitten kapeasta rakosesta konttiin. Miksi ihmeessä siinä ei ole sellaista pullean jätesäkin kokoista reikää?

Sitten rakennusvaiheessa tuli vielä kaikenlaista purkujätettä joka meni kaatopaikalla rakennusjätteisiin, Myös appiukon pihalta haravoidut lehdet menee kaatopaikalle ja olen hänelle ne kaverina käynyt kärräämässä. Siihen hänelle kaupunki lähettää sellaisia "vapaalippuja" eli ne ei maksa mitään jos vain saksii liput talteen kaupungin infolehdestä.

Olen siis aika tyytyväinen Oulun jätepalveluun, paitsi tuon muovin osalta joka on suurin jäte-eristämme. Kuulumme myös sellaiseen palveluun jossa jäteauto kävisi hakemassa pihasta jätteemme, mutta kun siinä on vain yksi säkki, niin olemme peruuttaneet sen palvelun toistaiseksi.

Näin olemme jo kolme vuotta hoitaneet kaiken jätteen itse niille varattuihin astioihin tai kaatopaikalle ja yksityisyrittäjä on jäänyt silloin ilman toimeksiantoja meiltä.

Moni puhuu ja ovat vuosia puhuneet jätteiden lajittelusta mutta käytännössä se on vielä melkolailla lapsen kengissä.

Käyttäjän marjattahalkilahtiblogituusisuomifi kuva
Marjatta Halkilahti

Kyllä. Lapsen kengissä. Vähän risaisetkin..

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Jätehuollossa mättää aika monta asiaa. Ensiksikin se on ollut eräänlainen kartelli, eikä alalle ole helppoa nousta. Suomeen tarvittaisiin kuitenkin huolellinen jätteidenkäsittely-organisaatio.

Puhutaan paljon bio-energiasta ja sen tarpeellisuudesta, mutta silloinkun meillä on perusteellinen jätteiden lajittelu on meillä myös bio-energiaa. Nämä kaksi asiaa kulkevat käsi kädessä.

Esimerkiksi maalla ei EU säännösten mukaan saa omillekaan pelloille levittää liikaa lantaa ja siksi maajussit kippaavat kuormia suoraan metsään.

Jos maaseudulla olisi tasaisesti verkottuneen pieniä mädättämöjä eli biolaitoksia niin ylimääräinen paska voitaisiin hyödyntää vaikkapa paikallisliikenteessä ja maatalouskoneiden moottoreissa, lämmituksessä ja lopusta tuotteesta tulisi hyvää kompostimultaa.

Suomalainen jätekäyttäytyminen näkyy parhaiten tienvarsien jätepisteissä sinne roudataan kaikkea mahdollista niin, että nyt on jo lopetettu noiden jätepisteiden pitäminen mahdottomana.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #12

Ja meillä ei ole korruptiota kuin omiksi tarpeiksi se loppu on antikorruptio, eli kateus.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Teilläpä on arvokas systeemi keittiössä. Meillä on tällä hetkellä vain kolme erotteluun sopivaa jäteastiaa tiskipöydän alla. Sinne kyllä voisi mahtua vielä pari lisää. Taidan ostaa ideasi ja ottaa pois astianpesuaineet ja patapatat ym. sieltä ja etsiä niille uuden paikan. Muovipussit, joita tarvitsen ovat omassa astiassa, jonka voisi tyhjentää ja varata vaikka ongelmajätteille. Niitä harvoin tulee. Lasitavaraa tulee enemmän. Meillä on ollut kynttilöitä lasipurkeissa. Nehän sopivat myös lasikeräykseen.

Tämähän on kuin Kon Mari toimintaa jo. Siistimistä ja järkeistämistä. http://www.adlibris.com/fi/kirja/konmari-978952279...

Lähitienoolla on monenlaiselle jätteelle omia keruuastioita. Muovista en vieläkään tiedä, mutta kohta on tarvetta ottaa selvää, kun pussi täyttyy.

Uffiin menee vaatteita aina silloin tällöin.

Piti vielä lisätä, että Hesassa oksat käytiin viime keväänä noutamassa Helsingin jätehuollon taholta. Niitähän meillä oli paljon itsellä, kun olin leikannut siperian hernepensasaidan. Tytär toi vielä omia lisäksi. Maksu taisi olla 60 euroa. Siitähän muuten olisi tainnut saada kotitalousvähennyksen tai ehkä ei?

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Juu on tuo Uffi meillekin tuttu.

Tuo meidän idea lähti liikkeelle kun näin Bauhausissa kävellessämme valtavan kasan poitomyynnissä olevia jätesankomekanismeja sankoineen päivineen. Sanoin Tiinalle että tuostahan saisi rakennettua sellaisen toimivan lajittelukeskuksen meille. Hän vain naureskeli, mutta kolmen hyllykäytävän jälkeen sanoi, että mennääpä takaisin, siinähän on järkeä.

Sillä kertaa ei vielä ostettu kuin yksi. Mittasin kotona kuinka monta siihen tilaan mahtuu ja missä muualla tarvitaan ja seuraavalla kerralla ostimme tarvittavan määrän niitä lisää. Sain sopimaan kahdeksan ämpäriä ja sitten niille astianpesuaineille ja muille systeemeille piti tosiaan etsiä joku toinen paikka.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Meillä Hatanpäällä on aivan upea kerrostaloa koskeva keräyssysteemi: paperit, kartongit, sekajätteet, kuivajätteet, biojätteet, lasit ja metallit ja sadan metrin päässä on uffin laatikko.

Muovirasioista tuli kritiikkiä, koska ne pitäisi pestä ja taas siitä aiheutuisi suhteetonta haittaa ja vesikustannuksia kokonaisuuteen nähden.

Eiköhän se pesu pitäisi keskittää keräyslaitokseen.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Oikeassa olet Heikki. Ihmiselle, joka näkee sen vaivan, että toimittaa materiaalit uusiokäyttäjälle ei pitäisi sälytää mitään ylimääräistä tehtävää. Riittää mielestäni se, että säilyttää ja vie aika ajoin muovit säiliöön. Eihän niitä oluttölkkejäkään pestä ja niistä sentään maksetaa palauttajalle.

Liekö tämä jo vanhentunutta tietoa, kun likaisia muoveja nimitetään energiajätteeksi. Onko kierrätys ja energiajätteille reri boxit tai voisiko tätä asiaa nyt tarkemmin jossakin valaista? http://www.helsinki.fi/jarj/symbioosi/kierratys/en...

Olisikohan niin, että tarpeeksi hyviä ohjeita muovin kierrätykseen ei meille kansalaisille vielä edes ole. Netissä näyttää olevan vanhoja ohjeita. Mitkä pätevät, mitkä eivät?

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Esitn Porvoossa asuessani Borealiksen pääkemistille, DI:lle, että ettekö te osaa pilkkoa muovia sen alkuperäisiin raaka-ainesiin, ettei niitä tarvitse polttaa tms. Luulisi olevan yksinkertaista muuten fiksuille kemisteille- ei osannut vastata, vaan pyöritteli päätään "hullulle" kysymykselle.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Heikki, kyllä muutamat muovit voidaan purkaa ja keriä uudestaan, mutta se vaatisi muovien lajittelemista ainakin kymmeneen eri pönttöön vielä.

Suomalaiset käyttävät 86 kg muovia/asukas/vuosi.

Ainakin muovit voitaisiin selkeästi kerätä kolmeen eri kasaan, eli polttokelpoinen energiajäte, uudelleen muoviksi käytettävät muovit ja haitalliset muovit (PVC) ym. ongelmamuovit.

Muoveja kerätään jo kaupallisesti, eli maaseudun pelloilla olevat traktorinmunamuovit otetaan vaihdossa, samoin lannoitesäkit jne.

Muoveja on siis useampi lajitelma, vaikka ne nyt kerätäänkin yhteen muoveina. Samaa mieltä siitä, että pesu olisi tehtävä suuremmissa erissä.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Minusta lajittelukin kuuluisin muovin saajan siis vastaanottajan tehtäviin. Hyötyväthän juuri he siitä muovista.

On muuten paljon styroksia erilaisten laitteiden pakkauksissa. Viime vuonna hankitun TV:n pakkauksessa olleet styrokskt vielä odottavat päätymistä muovikeräykseen. Valtava määrä materiaalia.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Muistatko, mikä materiaali edelsi styroxia (solumuovia) pakkauksien täytteenä?

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #19

En tiedä oliko omena ja muissa hedelmälaatikoissa jo 1970-luvulla styroksia vai oliko se jokin muu valkoinen ohut muovinen tuote? Vaikutti styroksille. Teimme valaisimen neljästä sellaisesta levystä.
Sitä ennen taisi olla lastuvilla. Oliko näin, oletan?

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko Vastaus kommenttiin #22

Ajattelin juuri lastuvillaa. Esine siihen upotettuna oli kuin linnunpesässä!

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #25

Lastuvillasta uudenlainen luomutuote pakkauksiin. Onnistuisikohan sen käyttö nykyisten tuotteiden suojana?

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

PVC:stä ei saa mitää uutta ja kierätettävvä kuin vai polttaa se pois.

http://www.helsinki.fi/jarj/symbioosi/kierratys/en...

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Energiajätteeseen ei saa laittaa

PVC-muovia eikä sellaisia muoveja, jotka on merkitty numerotunnuksella 07 ja alla kirjain O

Kuinka moni kuluttaja tälläistä asiaa miettii tai tutkii?

Kuten sanottua jätteiden lajittelu on Suomessa lapsen kengissä.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

PVC muovia käytetään eniten Suomessa. Sitä on monenlaista. Aiheesta on Mari Poropudaksen tekemä diplomityö Tampereen teknillisessä yliopistossa, Muovi- ja elastomeeritekniikan laboratorioon syksyn 2010 ja kevään 2011 välisenä aikana. Työn tavoitteena oli tutkia pehmitetyn PVC-muovijätteen hyötykäyttömahdollisuuksia Suomessa.Aina vain monimutkaisemmaksi muuttuu aihe. Kyllä PVC:stä saa uutta luotua.
En lukenut tätä kokonaan, mutta linkkaan tänne. http://dspace.cc.tut.fi/dpub/bitstream/handle/1234...

Tämä on tärkeä pointti ja koskee muovin kotipolttoa;D.
Kotona energiajätettä ei pidä polttaa. Kotiuuneissa ja takoissa polttolämpötilat nousevat vain muutamaan sataan asteeseen kun taas voimalassa lämpötilat ovat n. 900-1400 °C. Suurissa lämpötiloissa palaminen tapahtuu täydellisemmin ja lisäksi lämpövoimaloissa on savukaasujen puhdistimet, joita kotiuuneissa ei ole.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Heikki tästä on tulossa kuin saarna ikään. Muovilaadusta riippuen poltossa syntyy erilaisia myrkyllisiä kaasuja:
Hiilimonoksidia (CO) syaanivetyä (HCN), kloorivetyä (HCl), rikkioksideja (SO2) ja furaaneja (C4H4O). Kotona ei saa polttaa ehdottomasti, juuri myrkyllisistä kaasuista johtuen. Parempi, että kierrätetään, kunhan tulee kunnon ohjeet.

Aikanaan tutkin styreenioksidin myrkyllisyyttä. Siitä on ikuisuus aikaa. Mutagenicity of styrene and styrene oxide in Drosophila tests
M Sorsa, I Laamanen, H Vainio - Mutation Research/Environmental …, 1978 - Elsevier
Viittausten määrä 5 Aiheeseen liittyviä artikkeleita Viittaa Tallenna

http://pjhoy.fi/Tietori/jatteiden_poltto

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Kehitin uusiomuovista sadeveden keräysjärjestelmän (kasetit), jotka samalla olisivat olleet kauniita kotipuutarhaan soveltuvia kalusteita. Se meni pitkälle ennekuin tulivat muotin tekokustannukset eteen ja markkinoiden imu.
Harmi, olisi tilausta vieläkin kaikenmaailman pönttöjen sijasta rännien alla.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Totta, rännien alastulot tulevat vain niin kovin matalalle nykyisin. Meillä ei mene rännivesi salaojiin, jota uusissa rakennuksissa tapahtuu.
Hyvä olisi ottaa sadevesi talteen, mutta ei ole mitään astiaa, mikä sopisi alle. Kasetti. Kiinnostava ajatus, jos vaikka sopisi kaikenlaisiin tarkoituksiin sadeveden keräykseen.

Huijarikauppias myi rakennusvaiheessa muovirännit. Olivat surkeita ja vaihdettiin metallisiin myöhemmin. Vahinkoja sattuu. Muovisia rännejä en suosittele.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Samaan projektiin liittyi myös tehokkaampi sadeveden keräysjärjestelmä, johon nyt vasta ollaan heräämässä talojen uudistuotannoissa. Talojen alle rakennetaan iso säiliö, jonne esisuodatettu sadevesi johdetaan. Mutta tavoitteeni oli saada kaksoisvesijärjestelmä toimimaan. Se ei vai lainsäädännön vuoksi onnistu- vielä.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #29

Jos lainsäädännön odottaa tulevan mukaan, niin ikuisuushan siinä menee.

Tämän blogin suosituimmat

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset