ILgron11

Koruilla on oma tarinansa ja arvonsa

  • Mielenkiintoinen kirja suomalaisista koruista, yrittäjistä ja korusuunnittelijoista ja -muotoilijoista.
    Mielenkiintoinen kirja suomalaisista koruista, yrittäjistä ja korusuunnittelijoista ja -muotoilijoista.
  • Jensenin vanha riipus
    Jensenin vanha riipus
  • Milloin tämä koru on tehty?
    Milloin tämä koru on tehty?
  • Emännyskoulun antamat taidot
    Emännyskoulun antamat taidot

Koruihin voi liittyä monenlaista merkitystä, joko uskonnollista tai  muuta elämän arvoista viestivää. Koruihin sisältyy myös uskomuksia. Kultaisella kaulanauhalla tai sormuksella halutaan torjua reumaa. Jokaisella korulla  on oma tarinansa.

 

Suomalainen korukirjan –esittely innosti ottamaan  lopultakin selvää  korusta, joka  riippui äitini kaulassa vuosi -kausia. Kummi oli antanut sen  kastelahjaksi. Ei se koskaan näyttänyt lapsen riipukselle, vaikka se oli minulle annettu.  Väärin päin olevan sydämen muotoinen, metallista valettu kukka,  liitettynä metalliketjuun.  Sileämmällä puolella lukee Georg Jensen, Copenhagen.

 

Netistä löytyy Georg Jensenin moderneja koruja, ei sellaisia kuin kyseinen koru on. Ei  voi olla saman Georg Jensenin koru. Tanskalaisia koruntekijä Jenseneitä löytyy useita.  He ovat maailmalla hyvin tunnettuja korunvalmistajia. Heidän arvostettuja  erittäin taidokasta sepäntyötä olevia korujaan myydään yhä. 

 

Tämä merkilinen kaulakoru on aina ollut jonkinlainen arvoitus. En ole siitä kovasti edes pitänyt. En  tiedä  tarkalleen miksi. 

 

Kenties tuon korun tekijä oli  juuri tämä, kuuluisuutta paljon saavuttanut hopeaseppä, joka eli 31.8.1866-2.9.1935. Hän perusti erityisesti koruistaan ja kankaistaan tunnetun luksustavarayrityksen Georg Jensen Sølvsmedien. Tai kenties tämän poika, tuskin pojanpoika kuitenkaan.

Korukirjanesittelijä totesii, että vanhoja koruja ei kannata tutkimatta luovuttaa tai jättää sulatettavaksi.  

Suomalaiset korut ovat tekijän mukaan osoittaneet miten köyhä maa Suomi on aikanaan ollut. Toki korukirjaa selaillessa ei  suomalainen köyhyys mielestäni paljastu. Korukirjan tekijät ovat matkustaneet maailmalla ja nähneet ja keränneet hyvin arvokkaita koruaarteita. Ehkä niiden rinnalla suomalaiset korut vaikuttavat köyhille.  Luettaisiinko sellaisiin vaikkapa Elias Lönnrotin emännyyskoulusta aikanaan valmistuneen saama hopeinen riipus, jossa on omistajan taidoista kertovat symbolit: kirja, avain ja sukkula eli syöstävä, kudonnassa käytetty soukka esine.

Kun Georg Jensen kuoli 1935, yrityksen otti hoitoonsa toiseksi vanhin poika Jørgen Adolf Harding Jensen (1895–1966). Hän laajensi hopeatuotteiden valikoimaa ja valikoi tekijöiksi monia merkittäviä muotoilijoita.  Kolme sukupolvea Jenseneitä vastasi korutuotannosta. Heidän korujaan myydään yhä.

Georg Jensenin mukaan on myös nimetty joka toinen vuosi jaettava muotoilupalkinto. Georg Jensen -palkinnon on saanut muun muassa suomalainen muotoilija Markku Salo vuonna 1990.

Suomalainen koru kirja esittelee itsenäisyytemme ajan kauneimpia ja kiehtovimpia koruja sekä suomalaisia koruseppiä ja -muotoilijoita. Heiltä on maailmalle päätynyt monenlaisia uniikkikappaleita.

 

Korukirjan ajallinen ulottuvuus on noin runsas sata vuotta, itsenäisyytemme aika. Kenties Suomesta erilaisten hautalöytöjen, muinaismuistoetsintöjen yhteydessä  löydetyt korut olisi syytä saada myös kirjoihin. 1700-luvulla ja ennen sitä tehnyt löydöt jouduttiin toimittamaan Ruotsiin, sillä lain mukaan löydyt kuuluivat kruunulle. Joku viekas tai ilmoittamisvelvollisuudesta tietämätön taisi pistää korun tai löydetyn esineen myös taskuunsa tekemättä mitään ilmoitusta löydöksestä.  

 

Kaikkia aarteita ei varmasti vieläkään ole löydetty. Mitä mielenkiintoista lie kätköissä jäljellä?

 

https://fi.wikipedia.org/wiki/Georg_Jensen

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Olisi kiva tietää miten ulkomaisia koruja oli saatavissa Suomesta vaikkapa pian sodan jälkeen. Suomessa oli kuitenkin merkittäviä korunvalmistajia. Liekö alalla ollut kilåaiöua.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Hienoa että suomalainen korutaide on saanut arvokkaan historiikkiesityksensä Suomineidon centenniaalia 2017 lähestyttäessä. Kiinnostaisi myös nähdä jotain korun yhteiskunnalliseen ja poliittiseen viestintänäkökulmaan liittyen. Kerrotaanhan että mm. USA:n entinen ulkoministeri Madeleine Albright pukeutui ulkomaanmatkoillaan harkitusti johonkin uniikkirintakoruun, jonka tarkoitus kulloinkin oli itse asiassa kertoa jotain, mitä ei ehkä olisi ollut historiallistapakulttuurisesti sopivaa tai pol.korr.-koodin mukaista tuoda julki suorasanaisemmin. Olen itse luetuimmassa Vapaavuoro-blogissani hieman sivunnut aihetta Suomen diplomatiaympäristön oloissa, ks. http://rescordis.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri...

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Onpa Hyvä kysymys. Ikäänkuin olisin valmistautunut vastaamaankin siihen. En toki kattavasti, mutta sen verran on tietoa, että Alfred Gustafsson valmistautui 1903 vastustamaan muotoilun keinoin venäläistämistä. Kenties löytyy muitakin aktivisteja. Pitääpä tutkia asiaa. Suomalainen koru. Ei ole historiikki mielestäni, vaan mahtava kuvitettu tietoteos. Miten erottuisi toisistaan nämä kaksi teostyyppiä?

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

No, tässä 'yksittäistapauksessa' eli minun ajattelemattoman sanavalintani kyseessä ollen asia korjaantuu, kun totean, että menin vaan käyttämään jotenkin ehkä muodikasta sanaa kun en jaksanut miettiä oikeampaa tilalle eikä tainnut tulla edes mieleen tarvekaan. Kiitos, kun muistutit. Kielikello muistuttelee näin, eli aika kaukana historiikista ollaan senkin perusteella, minkä kuvan olisin kyennyt kirjasta muodostamaan hyvän kirjoituksesi ja kuvituksen perusteella: http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&ai...

Psst! Tuo 'centenniaali' tuolla ensimmäisessä kommentissani on ihan tarkoituksella valittu sana ja vielä c:llä kirjoitettu, vaikkei ole muuten alkuperäisessä latinalaismuodossa kaksine a-kirjaimineen. Vihjaan sillä, että jokos löytyy samaa henkeä kuin USA:ssa Bicentennial-vuonna 1976 ja Britanniassa Diamond Jubilee. (hymiö). - Mielestäni tuo korukirja kuvineen voisi hyvin olla näkyvillä vaikkapa myös tällä Finland centennial and Aalto sivulla http://www.aalto.fi/en/current/suomifinland100/

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Kirjoja ei ole tullut luettua, mutta onhan koruissa venäläistä vaikutusta. Oli aikanaan suvun kivisormus, nyt miniällä, ja kultasepänliilleestä kysyessäni leima oli Viipurista. Ja onhan Tillanderkin Venäjän peruja.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Tillander_(yritys)

Edit: linkki ei näköjään toimi, löytyy haulla Tillander (yritys) wikipedia

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #6

Pietarista ja Tukholmasta tulivat korusuunnittelijat ja yrittäjät meille. Tillanderista oli paljon ko. Kirjassa. On täm puhelimella näpyttely paljon hankalampaa kuin tietokoneella. Kokonaista blogia voisi olös mahdoton kirjpittaa ellei sitten lyhentelisi rajusti. Kiitos Seija kommentista. Venäläinen sukukoru, erikoisuus sekin.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #7

Mitä tulee kommenttiisi #2 niin ei aavistustakaan, sillä siltä sodan jälkeiseltä ajalta koruja ei ole. Isä sitten toi äidille Saksasta tuliaisina, mutta ei enää ole keneltä kysyä minä vuosina. Leimoista kai selviäisi, yksi niistä oli äidin lempikoruja. Mutta vasta 50-luvulta, luulisin.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #8

Läytyneekö vastausta lainkaan. Äitini sai 50-vuotislahjaksi rannerenkaan, siis 50-luvulla. Se on minulla yhä, mutta poikki. Muovisen renkaan päällä näyttää olevan vain lehtikultaa muutamia kerroksia. Ei siis mikään laatukoru.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #9

No Tampereella oli Tillander ja vaikka isältäkin sain niin tämä pyryharakka osti kouluajan kesätienesteillään koruja. Yksi niistä taottu hopeinen ehkä siinä 3-4 cm leveä rannerengas, jota piti levittää ranteeseen. Katkesihan se sitten lopulta, mutta taisi olla Tillanderin omaa tuotantoa.

Tämän blogin suosituimmat

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa