ILgron11

Naamiot, Halloween, pyhäinpäivä ja kekri

  • Kurpistsanaamiot, mutta muuttuuko Halloween
    Kurpistsanaamiot, mutta muuttuuko Halloween
  • Suomen historiaa
    Suomen historiaa

Suomeen rantautui klovni-ilmiö. Lapsia ja aikuisia ovat säikäytelleet naamioituneet ihmiset. Tämän ilmiön pelätään voimistuvan Halloweenin lähestyessä.  Mistä kaikessa on kyse?

 

Klovneilla on ollut pelotteluun sopivaa rekvisiittaa jopa moottorisaha ja pesäpallomaila. Normaalien ihmisten tekosilta järeiden välineiden käyttö ei vaikuta. Toki tähän vuodenaikaan on pakana-ajoista saakka liittynyt magiaa. Lähes samanaikaisesti on   kolme juhlaa, mutta onko naamioasuisten esiintymisen takana jotain muutakin?

 

Pohjolassa elettiin vielä pakanuuden aikaa, kun paavi vuonna 835 asetti  pyhäinpäiväksi marraskuun 1. päiväksi. Päivä on kristillinen pyhimysten, marttyyrien ja vainajien muistopäivä, nimeltään myös pyhäinmiestenpäivä. Sitä vietetään nyt loka-marraskuun taitteessa 31.10-6.11. .

 

Halloweenia vietetään anglosaksisissa maissa pyhäinpäivän aattona lokakuun viimeisenä päivänä, mutta voidaan sitä viettää täällä kuten pyhäinpäivääkin. Samaan aikaa asettuvat myös kekri, juhlat. Lienevät jäämässä menneisyyteen. 

 

Kekriä on juhlittu ainakin 1500-luvun puolivälistä lähtien kertoo Kustaa Vilkunan Vuotuinen ajantieto, mutta juhlan ajoituksen osalta tuo tieto näyttää väärälle. Kekrin uskotaan olevan perua  pakana-ajoilta, ja Kekrinimisen olleen karjan suojelusjumala.

 

Kekrin nimi vaihteli paikkakunnittain Köyri, Keuri, Körri. Muitakin nimi löytyy.

 

Kelttien uskomusten mukaan tämän maailman ja yliluonnollisen maailman väliset rajat katosivat luonnon kuihtuessa ja kuollessa, silloin henget saattoivat yrittää houkutella ihmisiä tuonpuoleiseen. Sen vuoksi juhlan aikana poltettiin kokkotulia asutusten ympäristössä. Tulien uskottiin antavan suojaa henkien hyökkäyksiä vastaan. Näitä  nykypellejä ei kyllä kokoilla torjuta.

 

Haltijoita liitettiin aikanaan Kekriin. Kekrinä Karjalassa uskottiin, että  valloillaan joitakin vuorokausia olleet kuolleet henget menivät lopulta takaisin hautoihinsa lepäämään. Eikä ollut ihan helppoa lapsilla, joita peloteltiin metsänhengillä.

 

Ajan myötä Kekrin luonne muuttui. Siitä tuli maatalouden työntekijöiden ja palvelijoiden muuttopäivän juhla. Se myös sulautui yhteen pyhäinmiesten päivän kanssa. Kekristä olivat rengit ja piiat viikon vapaalla ja monen työsopimukset ja työnantaja vaihtuivat.

 

Isoisänikin vaihtoi useamman kerran kartanoa kekrin aikoihin. Vaihdokset ajoittuivat syyskuun lopulta, marraskuun alkuun, ehkä riippuen siitä minkälainen satovuosi oli ollut. 

 

Suomessa vietettävä Halloween ei ole alkuperäisen kelttien juhlan kaltainen, vaan amerikkalaistunut, materialisoitunut ja tullut   kepposten ja pimeydessä valaisevien kurpitsanaamioiden juhlaksi Halloween herkkuineen. Halloweenina lapset voivat kiertää talosta taloon luurankoasuihin pukeutuneina. Onko uusi vaarallisemman oloinen ilmiö tullut Amerikasta.

 

Monella kaupunkilaisella ei ole enää kiinnekohtaa maalle ja satokauteen. Maataloustuotteita voi ostaa ympäri vuoden. Lapsiperheissä ja kouluissa vietetään Halloweenia,  jossa kaupallisuudella on merkittävä osa. Jokunen harva viettää  kekriä, mutta pyhäinpäivä on tämän ajan juhlista voittaja, hartain, haudoilla vierailujen aikaa.  Ehkä se sopii mielentilaamme ja vuodenaikaan kahta muuta paremmin. Tähän aikaan muistamme niitä, joita ei enää ole. Sytytämme kynttilöitä lisääntyvää pimeyttä valaisemaan. Tarvitseeko ihminen pimeyteen myös  hiukan taianomaisuutta ja pelon tunteita. Silti koen lasten pelottelun äärettömän  törkeäksi.

 

http://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/889966?page=9&term=Kekri&term=Kekrin&term=kekri&term=kekriä&term=Kekriä

 

http://www.karjalainen.fi/mielipiteet/mielipiteet/kolumnit/item/119917-kehitys-on-pilannut-kekrin-vieton

 

http://www.taivaannaula.org/tapahtumakalenteri/taivaannaulan-kekri-2016-varsinais-suomi-pirkanmaa/

 

http://www.suomalaisuudenliitto.fi/blogi/2016/09/09/kekri-nykypaivan-juhla/

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän ellelazarov kuva
Elle Marketta Lazarov

Eikö Suomessa ole tuollainen naamioituneena esiintyminen julkisella paikalla rangaistava teko.

Pikku kummitukset ymmärtää, mutta olisi kauhistuttavaa kohdata tuollainen pelle pesäpallomailan kanssa lenkkipolulla.
Kysymys on ihan vakavasta ilmiöstä.

Kiitos taas, hyvää historian tietoa.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Iltalehti kertoi eilen pelleistä, aikuisiksi heidät luettiin. 12-vuotias lapsenlapseni oli saanut pelleuhkauksen ja hän on hyvin peloissaan. Asuu paikassa, jossa naapurit ovat etäällä. Matkaa päätielle, jossa kulkee bussi on noin 300 metriä. Nyt alkaa olla jo pimeys, eikä tie ole valaistu. Ei ole päätiekään, jossa bussi kulkee. Tällaista on vielä pääkaupunkiseudullakin. Tällainen pelleily on lapsille erittäin ahdistavaa.

Murobb-sivuilla oli video pelleistä ja heidän kimppuunsa käyneistä ihmisistä. Tällaiselle pitää saada katko.

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

→ 2/IR: ".. lapsenlapseni oli saanut pelleuhkauksen.."

Eräs moottoripyöräilyä harrastava ystäväni, uhkasi panna näitä pellejä turpaan, jos sattuvat kohdalle. Uskon, että tarkoitti vain kuvaannollisesti. Mutta kuten arvostamani esimieheni minulle aikoinaan totesi: ’sotilaskoulutusta on aina annettava, kun siihen tulee tilaisuus’.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #3

Poliisi otti Espoossa pari pelleasuihin pukeutunutta kiinni. Uutisen mukaan olivat 15-vuotiaita. Siinä iässä nuoret miehet ovat jo aikuisen mittaisia. Olisiko niin, että muutkin olivat nuorisoa?
Pellestä tulee pelottelijana pelottava, joten hasuska, surullinen sirkushahmo menettää luonteensa tällaisten tempausten vuoksi. Toki enemmän kuvissa esiintyneet hahmot näyttivat luurankohahmoille kuin sirkuspelleille.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #4

Olivatko pellejä vaiko pellejä, siinä vasta suomen kielinen pulma. Pelle kun tarkoittaa maskiin sonnustautunutta ilveilijää eli klovnia mutta samaten sillö voidaan tarkoittaa aivottomasti käyttäytyvää hölmöilevää ihmistä.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #6

Eivätköhän nämä pelleily ja aivottomuus yhdistyneet näiden klovnien käytöksessä. Ehkä nuorta ajattelemattomuutta ja massan perässä toimintaa.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Kekri eli Köyri on 30.10.-1.11. vietettävä muinaissuomalainen sadonkorjuun ja uudenvuoden juhla. Kekri on ihan itämerensuomalaisten viettämä pakanajuhla vaikka kovasti koitetaan väittää muuta, mutta sitä ei voida kiustää että supisuomalainen kekei on sukua kelttiläiselle Shammai juhlalle. Ja jos ollaan tarkkoja niin kaikissa maanviljelyä harjoittaneissa kulttuureissa vietettiin syksyllä sadonkorjuujuhlaa joka oli universaali ilmiö. On höpö höpöä että juhla on lainautunut paikasta a paikkaan b jossa sitä ennen ei ole juhlittu mitään. Koska Kekrinä tämänpuoleisen ja tuonpuoleisen raja lisäksi hämärtyi, se on myös vainajien kunnioittamisen juhla. Niimpä ennenmuinoin juhlittiin kerralla kolmea eri asiaa. Kekriin tuli myös jossainvaiheessa Ruotsin kautta kekri- eli niin kutsuttu nuuttipukki perinne, jossa nuoret ja nuoret aikuiset kiertivät talosta taloon pelottelemassa ja keppostelemassa saadakseen palkkioksi kekriaterian tähteitä. Perinteen mukaan kun tultiin ovelle sanottiin "kekri tai kepponen" ja jollei muonitusta tullut uhattiin keppostella esimerkiksi kaatamalla uuni, viemällä lapset talosta tai soittettava lehmänkelloa inkkunan alla. Sana kekri onkin perua suomen kielen sanalle kekkerit. Itse aidon viettää kekriä sadonkorjuu juhlan merkeissä nauttien satokauden herkuista, mutta keppostelun jätän sikseen sillä harvassa talossa on nykyään sellaista uunia jonka voisi kepposena kaataa. Toisin sanoen poimin rusinat pullasta ja rajoitan juhlan syöminkeihin. Hauskat Kekrit ja makoisat kekkerit kullekkin.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Tulipa sadosta mieleen viljat ja niiden siemenet. Raamatussa taisi olla tämän suuntaisesti: Jos vehnänjyvä ei putoa maahan ja kuole, se jää vain yhdeksi jyväksi, mutta jos se kuolee, se tuottaa runsaan sadon.” Kuolema siis liittyi myös satoon ja uuteen satokauteen, johon samalla kenties myös valmistauduttiin.

Olen iloinen, että poliisi puuttuu kaikkiin klovniasuja käyttäviin ja pelotteleviin hahmoihin. Rikollista toimintaa. Näin kertoi tämän päivän Iltalehti.

Pienten pelottelulla voi olla pitkät ja pahat jäljet: Pellenä pelottelu on psykiatrian professori Hasse Karlssonin mukaan täysin edesvastuuton ilmiö. Varsinkin lasten pelottelulla voidaan saada aikaan pitkälle tulevaisuuteen kestävä pelkokierre. http://yle.fi/uutiset/3-9245213

Kiitos Daniel täydentävistä kekritiedoista.

Tämän blogin suosituimmat

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset