*

ILgron11

Paracelsus edelläkävijä vailla vertaa

Olen viime aikoina pohtinut paljonkin yllättävän taudin ilmaantumista. Mielen pohjalla kaiversi vanha ajatus, että tauti voisi olla seurausta pahuudesta. Virheistä, jotka liittyvät omaan elämään ja suhteeseen muihin ihmisiin.  Sellaisillako rooli taudin synnyssä? Järki sanoo, että näin ei ole, vaikka runsas sukupolvi sitten vielä usein näin uskottiin.

 

Sairastunut haluaisi syyn sairauteensa, ja tuntemalla sen ehkä pystyisi helpommin nurjertamaan  taudin seuraukset.

 

Vaikka syytä tautiin ei pystytä jälkeenpäin saamaan selville,  diagnoosin jälkeen hoidot voidaan käynnistää.  Leukemia ei ole helpoin nujerrettava, joten sain kuukauden aikana antibiootteja ja lääkkeitä enemmän kuin pitkän ikäni aikana yhteensä.

 

Lääkehoito tehosi juuri niin kuin sen oli arvioitu tehoavan.  Lääkehoidon ohella koen, että avoimmuus, sairaudesta puhuminen on auttanut.  Joskus sana syöpä oli kirosana, jota ei voinut lausua.

 

Pian tidossa on toinen kierros sytostaatteja ja antibiootteja. Kemoterapialla on merkittävä osa. Jokainen hoidettava saa oman yksilöllisen hoitonsa.  

 

Aivan sattumalta eteeni tuli vanha aikakauslehti ja artikkeli Paracelsuksesta. Paracelsus oli tehnyt vaikutuksen minuun jo opiskeluaikana. Lainasin opinnäytteeseeni seuraavaa :  Kaikki aineet ovat myrkyllisiä. Myrkyllisyyden ratkaiseen annos.  Niinpä vesikin voi olla myrkyllinen suurena annoksena.

 

Paracelsus ei ollutkaan mikään tavallinen, yllätyksetön ja  suoraviivainen henkilö. Kaikkea muuta. Hän kulki maasta toiseen, ennusti tähdistä, loihti esiin henkiä ja vietti kirjavaa elämää. Matkoillaan hän oppi paljon. Hän tutustui luostareissa hiljaisiin, jotka harrastivat tieteitä. Hän tutustui alkemisteihin, jotka etsivät viisasten kiviä, rikkauden ja ikuisen terveyden antajia.

 

Paracelsuksella oli suuret ajatukset itsestään ja tiedostaan. Hänellä oli hyvä huumori ja terävä kieli. Hän oli uusien aatteiden esitaistelija.  Hänen aikanaan vallitsi sokea auktoriteettiusko, mutta  Paracelsusta uskalsi ja arvosteli ajan aatteita ja ihmisten toimia. Hänestä tuli reformaattori, joka toi uutta henkeä seisahtuneeseen ilmapiiriin.

 

Hänelle tarjottiin Baselin luonnontieteen ja lääketieteen professorin virkaa 1526.  Hän poltti ensiluennollaan Avicennan ja Galenin teokset, joita oli arvostanut siihen asti.  Mies vakuutti, että hänen kengänauhoissaan on enemmän viisautta kuin kyseisissä kirjoissa.

 

 

Kun ruumiin elintoiminnat ovat kemiaa, niin kemialla voidaan myös tasoittaa toiminnan  häiriöt, taudit.  Paracelsus asetti näin kemian lääketieteen palvelukseen.  ”Kemian tehtävä ei ole etsiä viisasten kiveä, vaan sen tehtävä on valmistaa lääkeainetta”.  Siihen saakka lääkeaineet oli otettu pelkästään kasvikunnasta. Paracelsus opetti lääkärit käyttämään antimoni-, arsenikki-, elohopea- ja lyijyvalmisteita. Rautayhdisteidenkin vaikutuksen hän tunsi. Hän käytti rohkeasti koviakin myrkkyjä hyvällä menestyksellä.

 

Ajan lääkäreille tuli välttämättömäksi laajentaa tietojaan kemiassa.

 

Ilman näitä tietoja, ilman kemian tuntemusta ja lääkeaineiden voimakasta kehittämistä ei tämän ajan kovia tautejakaan pystyttäisi parantamaan. Toki paljon on vielä tehtävää, mutta paljon on myös edistytty.

 

Jotenkin heräsi kiitollisuus siitä, että on ollut edelläkävijöitä ja heitä yhtä löytyy.  Olisikohan Paracelsus saanut omana aikanaan Nobelin, jos sellaisia olisi jaettu jo silloin?  Hän oli uranuurtaja farmakokemian alalla. Paracelsus edisti kemian kehittymistä omaksi tieteeksi.

 

Sanotaan, että farmasia saa kiittää Paracelsusta kaikesta, mitä se on.

 

Hän loi myös käsitteen ammattitauti kirjoittaessaan ensimmäisen aihetta käsittelevän kirjan. Ammattitaudeista hän kuvasi arseenimyrkytyksen ja silikoosin, jotka olivat yleisiä vuori- ja kaivostyöntekijöiden keskuudessa.

 

Paracelsus  menetti myös työpaikkansa ja vietti rajua mustalaiselämää ja kirjoitti parhaimmat kirjansa tuona aikana.  1528 hän palasi Sveitsiin, sieltä Böömiin ja Vieniin ja saavutti merkittävän aseman parantaessaan ihmisiä.

 

Hän päätti päivänsä Salzburgissa 1541 kurjissa oloissa.

 

 

01.01.1910 MDS no 9

https://fi.wikipedia.org/wiki/Paracelsus

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän hilkkalaronia kuva
Hilkka Laronia

Kuuntelin muuten viimisen Ylepuhheen Sarasvuon Areenasta, oli hyvä, no en tiä miten liitty aihheesseen, tuli vain miehleen!

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

Paracelsus eli Theophrastus Philippus Aureolus Bombastus von Hohenheim (Celsusta parempi, Jumalan valtuuttama, kullan ystävä ja pommi v. H.). Hänen käyttämänsä nimi viittaa jo siihen, ettei hän kätkenyt kynttiläänsä vakan alle julistaessaan panteistista lääketiedettä eli kaikki ovat yhteydessä toisiinsa ja lääkärin tehtävä on päästä tästä yhteydestä perille. Alkemian tehtävänä ei ollut pelkästään kullan teko, vaan ’arcanumin’ piti olla yleislääke kaikkia tauteja vastaan.

Paracelsuksen kohtalona oli tulla heitetyksi ikkunasta ulos ja taustalla olivat oppiarvoiset virkaveljet. Jälkimaailmalle hän on jäänyt muistiin tyypillisenä puoskarina, halveksittavana markkinaolentona, marttyyrinä ja ihmiskunnan hyväntekijänä.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Jostain merkillisestä syystä Paracelsus on ollut minulle opiskeluvuosista alkaen merkittävä kaikkine kummallisuuksineen. Hän etsi tietoa ja taitoa omia menetelmiään käyttäen aikana, jolloin auktoriteetit olivat vallassa, ihailtavaa.Uteliaisuus ja outouskin ovat olleet uuden ajattelun synnyttäjinä. Olisi ollut kiva tutustua paremmin.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

"Paracelsus eli Theophrastus Philippus Aureolus Bombastus von Hohenheim" on rimpsu, jonka peruskouluikäisenä olisin kyennyt painamaan mieleeni, mutta nykyään enää en.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Varsin komea nimi varhaisen modernin Euroopan lääketieteen edelläkävijälle. Rakkaalla lapsellako monta nimeä? Ajan tapa nimetäkö lapsia? Mies oli omituisella tavallaan vaatimaton ja halusi mieluummin kutsuttavan vain Paracelsukseksi.
http://www.sciencemuseum.org.uk/broughttolife/peop...

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset