ILgron11

Kekkosen näköinen

  • Venetsiassa naamioita
    Venetsiassa naamioita
  • Kanaalien kaupunki
    Kanaalien kaupunki

Kun ensimmäinen rankka sytostaattikuuri oli ohi, alkoivat hiukset lähteä. Lopulta oli suostuttava siihen, että pää ajetaan paljaaksi.

 

Kun pään paljastaminen alkoi, hoitaja kysyi haluanko ottaa selfieitä leikkauksen eri vaiheista. En halunnut.  Jollekin sellainen oli ollut tärkeää.

 

Tummat suortuvat putosivat lattialle. Naisellisuuteni katosi kertyvään tummaan kasaan samalla nöyryytyksen tunne kasvoi.  Kun käsittely oli ohi, peilistä paljastui  hahmo, joka oli  kuin keskitysliriltä.  Kuvassa silmieni edessä konkretisoituivat alastomien, kidutettujen juutalaisten kohtalot. Tunnelmaa vahvisti juuri luettavana ollut Tess Gerritsenin trilleri ´Joka tulella leikkii`.

 

Kirjan hyytävään tarinaa liittyvät Venetsian juutalaisten  kohtalot. Vaikka italialaiset suojelivat juutalaisia, natsit veivät Venetsiasta lähes 250 ihmistä keskitysleirille.  Juutalaiset olivat kotiutuneet hyvin Italiaan eikä heitä olemukseltaan, hiusten ja silmien väriltään ollut eroteltavissa muusta kansasta. He olivat kotoutuneet hyvin,  silti löytyi sieltä niitäkin, jotka halusivat heistä päästä ja miellyttää vieraan vallan maahan tunkeutuneita edustajia.

 

Natsit perustivat Triesten laitamille Risiera di San Sabbaan läpikulkuleirin. Se oli ainut tuhoamisleiri Italiassa. Sinne tuon trillerin yksi keskeisistä henkilöistä valikoitui soittimen ja soittajan taitojen vuoksi. Leirille oli kerätty myös muista kuljetuksista soittajia. Soittajien tehtävä oli musisoida niin kovaäänisesti kuin kykenivät ylittääkseen polttouunista kuuluvien valitushuudot. Soittajat eivät ikään kuin nähneet mitä leirillä tapahtui.  Ehkä he eivät olisi jaksaneet ja kyenneet, jos eivät olisi sulkeneet tietoisuudesta pois kaikkea mitä ikinä voivat. Niin mekin taidamme tehdä näinä päivinä kestääksemme. Tämä oli yksi kirjan traagisimpia kuvauksia ja ilmeisesti vanhoihin aineistoihin  perustuvalta pohjalta kuvattua.

 

Tess Gerritsen on kiinalaisamerikkalainen jännityskirjailija, jonka kirjoja on käännetty yli kolmellekymmenelle kielelle. ´Joka Tulella leikkii` on hyytävää luettavaa. Kirjalla oli lukemisen hetkillä monta yhtymäkohtaa tämän ajan tapahtumiin niin omiin tunnekokemuksiini kuin yhteiskunnassa tapahtuviin ilmiöihin.

 

Kun lopulta kehtasin paljastaa pääni muillekin. Mieheni totesi minut Kekkosen näköiseksi. Seitsemänvuotias lapsenlapseni totesi face time -puhelun näytöltä kuvani nähtyään, että näyttää hyvälle.

 

Kaljua en koe  naiselliseksi, mutta onneksi hiusten menetys ei ole lopullinen. Aikaa kasvuun menee, mutta palautuu. Tekeehän pitkä tukka miehestä usein melkoisen naisellisen näköisen. 

 

Olisiko hiukseton pää yksi tasa-arvoistava tekijä? Siksikö joillakin naisilla nykyisin näkyy yhä enemmän myös osittain tai kokonaankin paljaaksi ajeltuja päitä?

 

Venetsiassa on juutalaiskaupunginosa, johon en osannut kiinnittää huomiota vieraillessani siellä joitakin vuosia sitten. Voisi olla kiinnostava kaupunginosa, johon tutustua vielä joskus. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

No, ei hiukset kaikkea sentään edusta naisellisuudessakaan. Tulevaisuudessa sinulle kasvaa tuuheampi tukka tilalle. Voimia ja kärsivällisyyttä ja hiukan on meillä kaikilla ollut jo ikävä.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Kiitos Ari. Yksi osa naisellisuutta ne hiukset kuitenkin on ainakin minulle. Kiva kun on kaivattu. Ehkä uudistuvat voimat taas auttavat kirjoittamaan. Kommentteja olen välillä jaksanut joihinkin kirjoituksiin tehdä. Voimia sellainenkin on vaatinut.
Kekkosen näköiseksi enemmänkin taitavat tehdä silmälasit kuin pelkkä paljas pää.

Käyttäjän hilkkalaronia kuva
Pikku-Hilkka Laronia

Sie teet hyvvää työtä, kö laitat näitä juttuja ja kuulumisiasti julki, minun mielestä. Se antaa meile muille oppimistilhaisuuksia(?), mitä elämä oikeasti on, mitä tapahtuu ja ihan historiaaki tuli nyt ja siis ihmiskunnan todellisuus näkkyy.

No en osanu sanoa, tsemppiä rakas Irja ja tiistaihallaus!

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Kiitos Hilkka. Jotenkin tuo aihe oli niin vahvana mielessä. Sain sen näin hiukan taka-alalle. Silti hiukset askarruttavat yhä. On niissä paljonkin sellaista mistä voisi puhua.

Käyttäjän hilkkalaronia kuva
Pikku-Hilkka Laronia

Minun pikkusiskolla on ussein pälvikaljua ja son sille surusaa ja sillä on pahoja allergioita, niin en oiken sitä kaljusurua niin tajuakko sivusta tuntuu, että pienempi terveysmurhe. Mie ruukaan itte leikkauttaa niin lyhyen tukanko kampaaja suostuu leikkaan ja nytki totta puhuen, olen itte rapsinu.

Mutta josse tukka lähtis kokohnaan, sois aivan erilainen maailma! Voin siis tosi huonosti aavistaa, mitä se sulle Irja tarkottaa ja merkittee!

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #5

Minulle tuli joskus vuosia sitten sellaisia pälviä eli reikiä eri puolille päänahkaa, myös ihokarvoitukseen tuli pälviä ja partaan. Minulla oli tukka sitä ennen ollut täysin kunnossa. No leikkautin sen kerralla pois, eikä edes omat tytär minua heti tunnistanut ja monet ihmiset tulivat esittelemään minulle itsensä mm. valtuuston puheenjohtaja valtuuston kokouksessa. Minua ei ole harmittanut päivääkään, tämä kaljuus. Jos ihmisellä pitää joku sairaus olla on tämä minun kaikista helpoin kantaa. Parturi vielä sanoi, että kas kun olet hyvän näköinen sinun olisi pitöänyt aiemin leikkauttaa pääsi paljaaksi.

No se oli silloin Joensuussa pahinta skini-aikaa ja kun menin kahville johonkin niin kansa poistui ovista kiireellä, luulivat kai joksikin skini-päälliköksi.

No yksi riesa siitä on, eli minulle kasvaa vieläkin hiukset noin kolmasosaan päätä, kuvio on sellainen karttamainen, ei kuten kalu yleensä sellainen kuutamo. Hiukset pitää leikata pari kertaa viikossa tai päästä tulee karttapallo. Nyt kun sauna ja kylppäri ovat olleet remontissa on hiukset päässyt venähtämään jo sentin pituisiksi. Ajattelin värjätä ne vihreäksi, olisi siinä naapureilla ihmettelemistä.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #6

Peruuukkejakin on saatavissa ja niillähän voi myös yllättää ja saada hauskaa aikaan.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Irja

Oikein paljon voimia taistelussasi, jonka voitat ! Hiuksista viis.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Lupasivat, että kasvavat kaksin verroin paremmiksi. Kiitos tsempistä Heikki.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

"Kekkosen näköinen" on erinomainen todiste kahdesta asiasta:
Ensinnäkin keski-ikäiset ja sitä vanhemmat suomalaiset muistavat UKK:n erinomaisesti. Ja toisaalta piirre, joka Urkkia vahvimmin leimasi, oli hiuksettomuus. Kaljuja on ollut muitakin, mutta Kekkosessa ominaisuus henkilöityy.

"Näyttää hyvälle" on kasvuikäisen lapsen mielipiteenä varmasti arvokas!

Venetsia oli aiheena Ylen uutisissa pari päivää sitten. Unesco on huolestunut kaupungin kunnosta valtaisien turistimäärien paineessa. Esimerkkeinä mainittiin kaduille virtsaaminen ja kanaaleissa harrasteltu känniuinti. Piknikillä istuskelu Pyhän Markuksen torilla on ilmeisesti myös ärsyttänyt. Kaikkea ne ihmiset keksivätkin!

Lueskelen ihosairauksien potilasjärjestön lehteä säännöllisesti. Pintavikoja on monenlaisia, atopiasta ja alopeciasta psoriasikseen ynnä muuhun. Kaljuuden kanssa pärjää, mutta parasta toki olisi että sairaus sen takana saataisiin kuriin.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Venetsian tärkein turistiongelma ovat valtavat risteilyalukset päästöineen ja vedenpinnanheilutteluineen. Sana "ghetto" tulee juuri niistä Venetsian kortteleista, joissa ei tosin nykyään ole kummempaa nähtävää.

Täytyypä tutustua Gerritsenin uuteen kirjaan. Hänhän on myös Rizzoli & Isles -sarjan takana.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Venetsiauutiset panin merkille ja tuli oikein paha olo turistien vuoksi. Tuntuu, että menee vain pahemmaksi ihmisten käytöshäiriöt. Ovatko käytöstavat huononemassa vai onko liikkeellä niitä, joilla jo perustaltaan puuttuvat hyvät tavat? Ainahan sellaisiakin on ollut, mutta ehkä eivät ole turismia harrastaneet tai ehkä ei ole ollut siihen varaa.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Kiitos Ellen. Kotona olen nyt hoitojen välissä. Ihana nukkua omassa sängyssä. Kuukausi sairaalassa meni näin jälki käteen ajatellen nopeasti. Aika on merkillinen ilmiö.

Tämän blogin suosituimmat

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa