ILgron11

Jättiputken ikuiset jäljet

  • Jättiputkikasvustot
    Jättiputkikasvustot
  • Muistot iholla
    Muistot iholla
  • Hunajatorni omenatarhassa
    Hunajatorni omenatarhassa

Kaukasian jättiputki on yleisin Suomessa. Sen lisäksi täällä kasvaa armenianjättiputkea ja persianjättiputkea. Putkia on vaikea erotella. Ne  ovat vieraslajeja ja EU:n kannalta haitallisia.

 

Haitallisuudesta ei vuosikymmeniä sitten ollut tietoa, kun kaivoimme vanhan isäni ja T-lehdistön Erkki Vuorisen kanssa Hyvinkääläisen mehiläistarhan omistajan luvalla muutamia juuria kotiin vietäväksi. Kasvi oli isona kasvustona komea näky, useamman metrin korkuinen. Sitä  mehiläiset joukoin hyödynsivät. Niinpä mielessä oli löytää muutama pieni alkua ja  viedä hyvää kotitarhojen mehiläisille.

 

Putki lähti hyvin kasvamaan ja lisääntyi iloisesti, mutta muuttui jo pian riesaksi, josta oli päästävä. Se olikin paljon vaikeampaa kuin kasvin saaminen kasvamaan.

 

Aurinkoisella säällä ilman hanskoja ja pitkähihaista vaatetta putken kanssa äheltäessä nestettä valui käsivarsille. Nestettä ei silloin heti ollut aikaa poistaa. Aurinko sai yhdessä nesteen kanssa iholla aikaan palovamman kaltaiset tuskalliset jäljet. Iho parani hitaasti ja pigmentti hävisi ikiajoiksi fytofototoksisen reaktion jäljiltä niistä kohdista, jonne nestettä oli valunut. Herkempi olisi voinut saada hengenahdistusta. Melkoinen haju tuossa kasvissa myös on.

 

Naapuri joutui muutamien vuosien kuluttua tekemään saman hävitysurakan. Hän kertoi nähneensä Suomen rajan ylitettyään Venäjän puolella valtavia jättiputkikasvustoja. Sieltä jostakin lie meidänkin pihoillamme kasvaneet putket kotoisin.

 

Puistolassa eilen koiran kanssa lenkkeillessäni silmiini pisti kolme jättiputken mittavaa vartta aidoin suljetulla suojatulla alueella. Syksyllä olisi tulossa komeat siemensadot, jotka voivat hyvin levittäytyä ympäristöön ellei joku pääse aidatun alueen sisälle jättiputkea hävittämään.

 

Euroopan komission rahoittaman DAISIE-tietokannan mukaan kaukasianjättiputki on Euroopan 100 pahimman vieraslajin joukossa.

 

Tontin valloittanut jättiputki voi alentaa kiinteistön ja maan arvoa, ja vanhoissa kulttuurimaisemissa sitä voi pitää myös maisemallisena haittana. Jättiputkien siemenet itävät hyvin ja ne säilyvät itävinä maassa useita vuosia, mistä johtuen uudet kasvustot voivat tulla yllätyksenä. Liekö näilläkin olemassa olevilla kasvustoilla tällainen tausta. Lähellä rinteessä on toistaiseksi asumaton uusi rivitalo, jonne ehkä jo pian ollaan muuttamassa.

 

http://www.vieraslajit.fi/lajit/MX.42910/show

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (31 kommenttia)

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Kuvan jättiputken kukat ovat vasta puhkeamassa, joten kukinto on huomattavan iso täyteen kukkaan päästyään.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Jättiputken aiheuttama palovamma voi olla jopa hengen vaarallinen! Erityisesti jos kasvista erittyvä neste pääsee hengitysteihin. Koskaan ei ole liikaa ja erityisesti kesällä muistuttaa ihmisiä tästäkin vaarasta.

Olen kirjoittanut 18.7.2010 blogin "Jättiputki vaarallinen maahanmuuttaja":

http://viovio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/38506-jatti...

Blogin keskustelussa kommentoija Tapio 0.Neva kirjoitti mm.: "Jokaisen peruskoulun pihalla voisi kasvaa yksi valvottu ukonputki, jotta kansalaiset tietäisivät, millainen se ukonputki on ja osaisivat varoa."

Linkitän tähän muutaman kuvaan:

http://i2.guns.ru/forums/icons/forum_pictures/0075...

http://econet.ru/uploads/pictures/116961/original_...

http://www.21mm.ru/media/userfiles/upload/image/16...

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Kiitos Viola. Muistin sinulla olleen aiheesta kirjoituksen, muta en sitä kaivanut esille. Olisi ehkä parhaiten löytynyt nimelläsi ja Googlettamalla. Kiitoa täydennyksistä.

Jättiputkea hävittäessä on oltava varovainen, jopa korvat suojattava ettei pääse nestettä korviin. Vaatteet on pestävä hävityksen jälkeen, muta eipä noita tietoja tuosta putkesta ollut 1980-luvulla, jolloin putken pihalle toin.

Nyt olen ilmoittanut jättiputkesta Helsingin puisto-osastolle. Sain sähköpostiin vastauksen, että viesti on mennyt perille. Katsotaan miten asia etenee. Voin netin kautta sitä seurata. Sain privaattiosoitteen seuraamiseen.

Ei ole tietoa miten paljon noita jättiputkia vielä on Suomen maaperällä. Lappeenrannan ja itä suomen suunnalla ehkä enemmän kuin muualla.

Suomen ympäristökeskukseenkin niistä voi tehdä ilmoituksen: http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Lajit/Vierasl...

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Omakotitalossa kasvoi aikanaan yksi varjon puolella, eikä tullut minkäänlaisia oireita kun katkaisin kukinnon maljakkoon.

Soita siitä Puistolan kasvustosta kaupungin puisto-osastolle, ainakin täällä tultiin heti seuraavana päivänä kaivamaan pois kun ilmoitin muutamasta. Ja helppohan kaupungin on ottaa selville sen alueen omistajakin.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Seija, sinulla oli onnea. Kun katsoin tuon kasvin torjunnasta annetut ohjeet, niin hämmästelin myrkyn voimaa. Myrkky voi vaikuttaa vielä viikkojen päästäkin.
Ehkä löytämäsi putki olikin joku muu kuin jättiputki. http://www.lappeenranta.fi/loader.aspx?id=193a7c2d...

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Irja, kyllä se oli jättiputki ja sinä sinne taimena tuotukin, komistukseksi takapihalle ison kiven juureen. Kasvoi pohjoispuolella miltei seinän vieressä, joten aurinkoa se ei juuri nimeksikään saanut.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #13

Sori, epäilyni oli turha. Ei jättiputki ilmeisesti ihan kaikille aiheuta vahinkoa.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Jos tähän keskusteluun voisi panna valokuvaliitteitä, voisin laittaa kuvakollaasin Nokian Rounionkadun reunat vallanneesta lupiinista ja palsameista. Kukka näyttää rehottavan erityisesti paikoilla, joissa muut kasvit eivät juuri menesty.

Vaikka kukka ehkä jonkun mielestä on kaunis, niin kyllä silminkantamaton sini-violetti lupiinimeri tuo mieleen scifi-elokuvan "Maailmojen sota" jossa maa peittyi punaisella jäkälärihmastolla, joka ilmeisesti nautti ravinnokseen ihmisten verta.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Lupiinia on teiden varsilla niin paljon, että sitä on todennäköisesi joskus kylvettykin. Pahimmillaan sitä on paikoissa, joilta on levinnyt takana oleville luonnonniityille ja vallannut ne.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Samoin Vaasan/Porintien varren penkereillä oli viime kesänä valtavia lupiinisaarekkeita. Tänä vuonna kenties entistä isompina.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Jukka, lupiinitkin vieraslajela samoin kuin balsamitkin. Balsamitkin aikanaan levisivät mehiläiskukkina pihallamme. Balsamilla on kummallinen siemenkota. Se heittelee siemeniä pitkälle ympäristöön eli tehokas tapa levittäytyä. Kaikki tuollaiset ovat nyt hävitysuhan alla, mutta ehtivätkö kaupunkien ym. työntekijät tuhoamaan niitä, kun on paljon muutakin tehtävää? Kerran kesässä voisi tietysti palkata vaikka koululaisia tai muita, työtä vailla olevia pelkästää tällaiseen tehtävään. Ehkä näin vieraslajeista päästäisiin.

Seija, lupiineillakin on tehokas lisääntyminen, joten en usko lupiineja kylvetyn. Ovat kylväytyneet itsestään ja ehkä eläintekin avustuksella. Tienvarsiahan myös niitetään, joten niittokin sopivaan aikaan voi merkitä lupiinin leviämistä.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Jonkin koneen myötä leviäminen minullekin tuli sittemmin mieleen, lana tai juurikin niittokone voisi kuljettaa lupiinin siemeniä.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #14

Pakkohan tämän Helsingiltä saamani viesti on laittaa tänne. "Jättiputkista tuli sitten kaupungilta tällainen viesti, kun ilmoitin ne puisto-osastolle: Kartalla osoittamanne kohta ei ole kaupungin omistamalla tontilla. Tontti on yksityisessä omistuksessa ja sen omista on tietojemme mukaan Asunto Oy Helsingin Sepeteuksentie 27.

Ilmeisesti nyt on niin, että mitää ei tehdä. Vähän kummastuttaa. Haitallinen, mutta antaa olla meininki ei mielestäni sovi. Mitä tällaisesta olisi syytä ajatella?

Vieraslajit kasvakoot niistä viis. Tällehän tämä tuntuu nytten kuitenkin.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #17

Onhan se tietysti niinkin että omalla tontillaan saa kasvattaa mitä haluaa. Täälläkin jättiputki kasvoi aikanaan jonkun taloyhtiön tontilla, josta hävitettiin. Oli kuitenkin ehtinyt levitä sitä ennen ja niitä levinneitä kaupungin puisto-osastolta sitten käytiin poistamassa.

Tavallaan kaupungin vastaus kuitenkin tuntuu siltä että kuinka vaan vaikeammaksi käy, kaiketi siitä olisi voinut asumattoman tontin kyseessä ollen ottaa omistajaan yhteyttäkin ja huomauttaa - todennäköisesti eivät tiedä mitä siellä kasvaa.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Kiitos, olipa hurjat kuvat ja hyvä oli tekstikin. Stalinin käskystä kasvi siis levisi ja leviää edelleen joutomailla kasvaessaan. Venäjällä kasvia ei ole pistetty vieraskasvien luetteloon ja kukapa sitä siellä hävittäisii. Kun raja ylitettään on pitkät matkat vain metsittyneitä peltoja. Eivät entiset suomalaisten maat muuta siellä kasva, eikä kukaan niitä viljele tai harva ehkä vain.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Tässä hieman lisätietoa kyseisestä kasvista (josta Stalinin NL:ssa tehtiin siis jopa säilörehua....).

Kirjoitin siitä blogin vuonna 2012, jonka myös Leo on näköjään lukenut; hyvä niin:

http://ilmari.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/12...

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Kiitos kiinnostavasta blogilinkistä. Stalin oli merkillinen neropatti, joka sai enemmän pahaa aikaan kuin hyvää konsanaan. Saiko edes jotain hyvää aikaan koskaan? Miten häntä yhä kunnioitetaan. Tuntuu, että arvostus on vain noussut.

Linkkisi takaa löytyi minulle uutta muun muassa tämä: "Jos neste joutuu silmään näkövauriot voivat olla hyvinkin vakavia." Kun iholle jäi pahat jäljet, niin miten silmä olisikaan vähemmän herkkä furokumariineille? Ainahan on varoitettu myös sitrushedelmistä kuoriessa purskahtavista nesteistä. Liekö kuoressa tai jopa hedelmässä myös furokumariinia. On niitä muissakin syötävissä kasveissa. Luontaisesti niitä esiintyy ruokakasveissa, kuten sellerissä, palsternakassa ja porkkanassa. Furanokumariineja on pienempinä pitoisuuksina myös joissakin sitrushedelmissä. Lieneekö furokumariinilla ja furokumariinilla myrkyllisyyden asteessa eroja?

Kuvissasi on juuri niitä tuskallisia ihoreaktioita, jollaiset minullekin tuli alkuun.

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

Tämä on kiinnostava kirjoitus, koska olen luonnonkukkien ystävä ja valokuvaaja. Jättiputkia ei ole paikkakunnallani kuvattavaksi osunut, mutta toivottavasti kamera on mukana kun niitä näen.

Ihmislaji planeetalla on levinnyt nopeasti. 1900-luvulta lähtien käyrä on ollut lajin leviämisessä melko jyrkästi nouseva.

Kasvikunta ehkä varoittaa ihmistä valloittamasta koko planeettaa liikaa. Muillakin lajeilla on elämisenoikeutuksensa ei pelkästään ihmisellä.

Kuljin tänään plan-esittelijöiden ohi. Jossakin päin maailmaa syntyy lapsia, joista omat vanhemmat eivät huolehdi, vaan muiden maiden asukkaiden pitäisi maksaa näiden elatus. Ymmärrän sen, kuten plan-esittelijä kertoi, että raha menee koulutukseen. Meidän ihmisinä pitäisi hillitä lajin levinneisyyttä, niin että myös luontomaille jää tilaa elää. Tällä on planeetan ekosysteemin kannalta tärkeä merkitys, muun muassa ilmakehän osalta.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Kasvit ovat osoittautuneet monella tavalla myös kommunikointikykyisiksi. Ne auttavat oman lajinsa edustajia, ne elävät symbioosissa, mutta myös rajoittavat kasvua silloin kun siihen on tarvetta. Yhteys on muun meassa kemiallinen. Emme vielä tiedä niistä tarpeeksi edes. Ehkä niillä olisi jokin viesti meillekin, jos vain haluasimme ja kykenisimme sen ottamaan vastaan.

Plan lapsi on zone kerhon kautta. Yhdessä autamme eteenpäin. Aiemmin meillä oli pienemmällä porukalla myös yksi lapsi, jonka koulunkäyntiä ja elämää saattoi seurata. Ihmiset lisääntyvät siellä missä ei juuri muuta ole. Niinpä lapset jäävät paljosta sellaisesta paitsi mitä meillä on koko ikämme ollut. On oikein auttaa niitä, joilla on avun tarvetta. Joskun on ilo saada myös tieto siitä miten tällainen avun saanut on selvinnyt elämässään ja pystyy auttamaa jo toisiakin selvitytymään. Tällaisia avun tarpeessa olevia on ollut ja yhä on Suomessakin.

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

Kyllä kasvikunta kommunikoi ja eläinkuntakin myös ihmisten kanssa. Kasvi kertoo olemuksellaan. Runoilijana tavallaan ymmärrän kasvien kieltä, se on melko paljon runoutta ja kauneutta.

Ihminen on planeetallemme laajalle levinnyt ja ottanut käyttöön elinalueita koko asujaimistonsa ajan. Olen tuonut esille ajatuksen, että ns. horisontaalisen lisääntymisen aika olisi ohi ja olisi ihmisten siirryttävä vertikaaliseen lisääntymiseen, jossa ihmisen elämänlaatu olisi keskeisellä sijalla elämän suunnittelussa ja perhesuunnittelussa. Tätä asiaa pitäisi myös kehitysmaissa tuoda tietoon. Ei ole oikein ihmisenä tuottaa jälkeläistä, jos ei vanhempana siitä pysty huolehtimaan. Tämä on perusperiaate.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #21

Luonto ottaa aina omansa. Olemme sen kanssa todellisuudessa alakynnessä. Kenties et ole siltä kannalta asiaa havainnut. Minä taistelen, jotta edes jonkin verran näyttäisi hoidetulle se ympäristö, jossa aikaa vietän. Viikko poissa niin kyllä luonnon voima näkyy.

Kehittyviin maihin on viety tietoa, ja lisääntymisterveydestä sielläkin puhutaan. Miesvoimat ovat aktiivisempia ja heidän päähänsä ei kyllä mahdu kaikki tieto. Etelä-Afrikassa kerrottiin jopa, että Aids paraneen lapsen seksuaalisen hyväksikäytön avulla. Presidenttiä myöden sellaiseen on syllistytty. Joten ihan muusta on kyse kuin tiedosta, luonnonvoimasta, josta vastaan on vaikea taistella. Boko Haramit ja muut tyttöjen kiinniottamiset kertovat omaa kieltään. Ei ole naisella siellä yhtä helppoa kuin täällä. Minulla olisi vaikka miten paljon tästä asiasta tietoa, mutta eihän se ole tämän blogin aihepiiriin kuuluvaa.

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa Vastaus kommenttiin #23

Meillä on pohjoisessa nyt moni asia hyvin, mutta niiden eteen on tehty paljon työtä. Muutama vuosikymmen sitten ei ollut ollenkaan itsestään selvää, että nainen voisi elättää itsensä työelämässä. Vaihtoehtoina monissa Euroopan maissakin oli joko eläminen perheen piirissä, kotitaloustyöt tai alamaailma, jossa naisen osa ei ole ollut helppo. Nykyistä hyvää koulutusta ja työelämää kannattaa vaalia ja olla siinä osallisena.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #25

Eilen törmäsin YLEn sivuilla siihen, että Suomeen tuli aikanaan UNICEFiltä apua. Lapset saivat sillä avulla muun muassa kenkiä, että pääsivät kouluun. Näin on meillä joskus ollut. UNICEF on oma kuukausittainen lahjoituskohteeni. Pieni summa, mutta pienistä puroista kasvavat isot virratkin ja apua sitä tarvitseville. Näin ehkä jossakin muualla nyt saadaan hyvää niille, joilla ei mitään ole.

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa Vastaus kommenttiin #26

Varmaankin se on joka maassa niin, että kun lapset käyvät koulua, maalla on toivoa paremmasta tulevaisuudesta. Sen lisäksi, kun media ja internet toimii niin laajalla alueella, meillä jokaisella aikuisella on vastuuta myös esimerkkinä käyttäytyä hyvin muita ihmisiä kohtaan. Tarkoitan, että länsimaalaisten ei pitäisi tuputtaa seksiä kehitysmaiden ihmisille, vaan olla hillittyjä ja vastuuntuntoisia aikuisia. Esimerkki saattaa kulkeutua noiden lasten vanhempien nähtäville, vaikka emme tietäisi siitä.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #27

Käytäntö ja hyvä tahto eivät käy aina yksiin.

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa Vastaus kommenttiin #28

Nykyään, kun asiasta tiedetään, voisi olla mukavampaa, ettei tarvitsisi maksaa ulkomaisten lasten koulutusta, vaan nämä hoitaisivat omat lapsensa itse. Suomessa, missä luonnonolosuhteet ovat alun perin jopa vaikeammat kuin Afrikassa, ihmiset ovat alkaneet maksaa veroa ja siten ovat osaltaan rahoittamassa lasten koulutusta.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #29

Afrikkaa ei täällä ymmärretä. Suurella osalla lapsista koulutuksen saaminen on aivan mahdotonta. Toki Afrikka koostuu monista hyvinkin erilaista maista ja asiaa pitäisikin katsoa eri maiden näkökulmasta. Botswana kiinnostaa kovasti. Se on pärjännyt sen jälkeen kun irtosi Britanniasta. Ehkä siellä on lapsilla paremmat mahdollisuudet koulutukseenkin. Botswanaan haluaisin kovasti matkustaa, jotta oppisin maasta enemmän ja ymmärtäisin sikäläisiä paremmin.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Lapsuudenkotini on Puistolassa ei niin kaukana Sepeteuksentieltä. Siellä lähistössä asuu vieläkin veljeni Ilkka. Kerronpa tästä blogista hänelle. Hän on kiinnostunut luonnonkasveista.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Kerro ihmeessä niin voi käydä ihmettelemässä tuota merkillistä kasvia. En jotenkin jaksa uskoa sen hävittämiseen.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Nyt ei sitten enää jättiputkea löydy. Malmin lentokentän henkilöstöstä joku kävi sen hävittämässä. Tehokasta toimintaa oli. Kiitos siitä lentokentän väelle. Jättiputki kasvoi Finavian mailla.

Tämän blogin suosituimmat

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset