*

ILgron11

Vallisaaren kierros

  • Kierroksen kaikki kohteet
    Kierroksen kaikki kohteet
  • Näkymä Suomenlinnalle
    Näkymä Suomenlinnalle
  • Mitä nämä ovat
    Mitä nämä ovat
  • Aleksanterin patterilla
    Aleksanterin patterilla
  • Saari Vallisaaren rinnalla
    Saari Vallisaaren rinnalla
  • Vanha lehmus
    Vanha lehmus
  • Vallisaaren  kierros
  • Saari näkymiä, jotka on hyvä itse kokea ja katsastaa
    Saari näkymiä, jotka on hyvä itse kokea ja katsastaa
  • Paluu Kauppatorille ja Havis Amandan luokse
    Paluu Kauppatorille ja Havis Amandan luokse

Vasta-avattu Vallisaari kiinnostaa, mutta mitä  saa irti ilman opasta? Vallisaaressa on toki  monessa paikassa opasteita kulkijoille. Esineistöä jäi näin myös nimeämättä, vaikka pääsikin kuviin. Minkälainen historia saarella oikein on, minkälaista asutusta on ollut ja luontokin on omanlaisensa.

 

Vallisaari on sopivasti Suomenlinnan tuntumassa. Saarella on ollut linnoitteita melkein Helsingin perustamisesta  lähes 1550 alkaen. Merenkulkijat ovat tunteneet saaren keskiajalla Lampisaari-nimellä. He saivat saaren monista lammista puhdasta vettä.  Nyt vesi on kelvotonta. Saarella olevaan isoon lampeen sanotaan hukutetun romua.  Nimetönkin se tuntuu olevan ja uimakelvoton.

 

Helsingin luotsit siirtyivät Santahaminasta Vallisaareen 1700-luvulla. Luotsit asuivat alkuun vaatimattomissa puurakennuksissa ympäri saarta, mutta sillä tavoin taisivat asua monet Helsingissä asuvatkin, vaatimattomasti. Luotseille rakennettiin vuonna 1878 saarelle kerrostalo.  

 

Vallisaari on  lähes 77 hehtaarin kokoinen ja Helsingin lahjoitusmaita. 1700-luvulla se oli yleisessä käytössä, kun Viaporia linnoitettiin. Kaupungille tuli menetyksiä  405 hopeataaleria Vallisaaren ottamisesta linnoitustarkoituksiin, Kaupunki saikin valtiolta tuon summan suuruisen korvauksen.

 

Vallisaaressa tai osassa siitä on  hautapaikkoja.  1700-luvun alkuvuosikymmenien merisodissa saareen haudattiin venäläisiä sotilaita. Ruotsalaiset hautasivat 1789 ja 1790 Ruotsinsalmen meritaistelun vainajiaan suuret määrät. 1800-luvun puolivälissä saarelle siirrettiin Viaporissa koleraan sairastuneet. Melkoisen synkälle tuntuu.

 

Vuonna 1937 saarella tapahtui tuhoisa räjähdys. Kaksitoista varikon työntekijää menehtyi. Saari autioitui silloin hetkeksi.

 

Viaporin karja laidunnettiin 1700-luvulla Vallisaaressa ja  metsät kaadettiin linnoituksen polttopuiksi. Se muutti rajusti karun ja kallioisen saaren ilmettä. Saari oli lähes puuton 1800-luvun alussa.  Retkeläinen voi nähdä tänään saarella vanhoja lehmuksia, ikää ehkä useampi vuosisata. Luonto näyttää rikkaalle ja runsaalle. Kasvityypit vaihtelevat paikkojen mukaan. On niittyjä, metsiä  ja kallioita.

 

”Sveanlinna ja Kustaanmiekka ovat kauniita nimiä, sanottiin joskus, mutta kehnoja linnoituksia, ahtaita ja pieniä.  Vallisaari hallitsi niitä niin, että sieltä voitiin ampua rikki meidän ruotsalaisten  herrojemme kenkien hohtokivisoljet”.  Sinne saattoi rakentaa tuliaseman 20 jalkaa korkeammalle kuin Kustaanmiekalle.

 

Asukkaita Vallisaaressa sanotaan olleen parhaimmillaan jopa 1500. 1950-luvulla saarella oli vakituista asutusta, lähinnä valtion palveluksessa olevia siviilejä.  1960-luvulla  asukasluku oli yli 200. Saarella oli silloin muun muassa koulu ja kauppa. 1990-luvulla saari tyhjeni. Puolustusvoimat luopui saaren hallinnasta 2008.  Kun osa saarta toukokuussa avattiin yleisölle, on siitä tullut valtavan kiinnostuksen kohde.  En yhtään  ihmettele sitä. Lastenlasten kanssakin siellä oli kiva liikkua. Hyvät polut, opasteita, vaihtelevaa maastoa ja sopivan mittainen  reitti saa varmasti useammankin kerran vierailemaan.  Saari  kuuluu myös valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön ja Suomenlinnan Unescon maailmanperintökohteeseen.

 

 

01.01.1995 Lakimies no VII – VIII

http://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/498579

01.01.1950 Historiallinen Aikakauskirja no 1

http://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/499382

http://www.aarresaaret.fi/?page_id=979

http://www.nationalparks.fi/vallisaari/history

https://www.youtube.com/watch?v=7VZFYOaclps&nohtml5=False

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Helsingissä on muitakin hyviä kohteita. Loistava lomakohde monella tavalla: http://nyt.fi/a1465436539319

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

Varmasti kiva paikka, ei ole tullut käytyä. Sen sijaan Kuivasaaressa ja Harmajalla kyllä.

Vielä 60- luvulla Vallisaaren rannalla oli isot taulut joissa luki "Maihinnousu ampumisen uhalla kielletty."
Kului muutama vuosi ja sanat "ampumisen uhalla" peitettiin mustalla maalilla. Edelleen muutama vuosi ja katosivat koko taulut. Veneillessä tuli niitä kiikaroitua.

Vallisaaren puolella Kustaanmiekan salmessa, vesirajassa oli pari kolme komeaa hiidenkirnua. Joskus 70- luvulla salmea levennettiin ja näin räjäytettiin hiidenkirnut pois, vai olisiko yksi jäänyt. Ihmetytti että luonnonsuojelijat eivät älähtäneet.
Salmen levennys tehtiin muistaakseni Finnjettiä varten. No, intialaiset ovat sittemmin romuttaneet Finnjetin.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Kiitos Jorma Moli, sinulla on hauskaa historiatietoa aiheeseen liittyen. Olisin lukenut sitä enemmänkin. Kansalliskirjaston digiaineistotkaan eivät tuoreemmalta osalta ole käytettävissä tai kenties ovat, mutta maksua vastaan. Joskus olisi kiva päästä tutkimaan niitäkin tai sitten pitää mennä Kansalliskirjastoon, jossa ne ehkä saakin käyttöön ihan ilman maksua.

Valtionarkistosta näyttää löytyvän myös materiaalia: http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?new=1&haku=Va...

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Jo vuosi sitten Tuomo Grenillä oli kirjoitus Vallisaaresta ja hyvät kuvat. http://tuomogren.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri...

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset