ILgron11

Kiffeli kadoksissa

  • Kiffeli kadoksissa

Koira oli palastellut eilen ulkoa kantamansa vanhan puuesineen. Matolla ja lattialla oli puuroskaa. Kysäisin: ”Missä on kiffeli?”  Mieheni ymmärsi mitä kaipasin kihveliä siis, mutta lapseni eivät ehkä olisi näitä sanoja tunnistaneetkaan.

 

Isoäitini käytti monia nykysuomalaiselle outoja sanoja. Jostakin ne pitkän elämän ja matkan varrelta olivat tarttuneet. Kotoa Mouhijärveltä, Pukarasta eivät varmasti kaikki olleet kotoisin.  Eivät kaikki  suomenkielisille kuulostaneet.

 

Puhekieli ja murteet elävät ja muuttuvat  sadassa vuodessa kenties enemmän kuin kirjakieli.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (28 kommenttia)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Kiffeli tai Eiffeli?

Nykysuomea on OMG tai EVVK, mutta nekin ovat jo OUT.

Ennen oli appi, nyt on äppi.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Oli myös fläppi ja kläppi.

Käyttäjän HannuValjakka kuva
Hannu Valjakka

Kläpeistähän se Ämmikin aina puhuu eli siis lapsista..noin muutoinhan on kai yleisemminkin puhuttu klopeista,mutta yleensä se taas on sukupuolisidonnaista,eli puhutaan pojankloppeista,mut onks kukaan koskaan kuullu tytönklopeista..tytön huitukoistahan kyllä puhutaan..onkse vähä sitte sama juttu? Eli nää kaks,klopit ja huitukat on lievästi negatiivisia ilmaisuja..vähätteleviä siis.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #6

Pojanklopit meillä niitä riitti. Broidini ja otto boidini eli serkkuni kavereita. No kersat tuli anopin kautta tutuiksi ja sitä sanaa olenkin sitten viljellyt. Tytökloppeja ei varmasti ole olemassa. Tässäkin sukupuoli erottelua. Mitähän nykyiset tasa-arvoihmiset sanoisivatkaan.

Käyttäjän hilkkalaronia kuva
Hilkka Laronia Vastaus kommenttiin #6

Tiättäkös ja tiäks, mikon knapsu?

Käyttäjän HannuValjakka kuva
Hannu Valjakka

Äpistä tuli mieleen toi äippä,eli siis äiti,minulle tuntematon sana,vielä muutamia vuosia sitten.Kotkalais-Kymiläisittäin ja vähän kai laajemmminkin se on äiskä ja isä on iskä..voihan noi jonkun korvaan särähtää noikin.
Kun naapurin pojat kutsuivat äitiään muariksi..niin se särähti..jos meillä ois äiskää tuolleen kutsuttu,niin siinähän ois pää lähtenny paikaltaan..huomattavaa on se,ettei äitini lyönyt minua kertaakaan,ei edes luunapin vertaakaan..onks muuten joku,joka ei tiedä mikä luunappi on,kun kyse ei ole luusta tehdystä napista..lienee sekin alkujaan ruotsin kielestä noin puoliksi ainakin.
Toi OMG on ärsyttävä,ellei peräti suorastaan raivostuttavan ärsyttävä..kumpaakohan jenkit viljelee enemmän OMG:tä vaiko fuckkia?..no jaa hajatelmia taas..mut haittaaks se?

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Isäni kutusi itseään faijaksi, kun soitti broidilleni. Minulle ei tuolla nimellä itseään nimitelyt. Minkähän ero meillekin puhumiseen piti tehdä. Broidini oli 16 vuotta vanhempi. Yrittikö isäni olla broidiani lähellä sillä tavoin? En tiedä, ei tullut kysyttyä, vaikka paljon puhuttiinkin aina.

OMG? en tiedä siitä mitän?

Luunapit ovat tuttuja ja koivuniemen herratkin. Niitä oli seinällä ja joskus sain tuntea sen sivallukset. Joskus tuntui, että toinen purki omia ärtymyksiään enemmän kuin yritti kurittaa tekojen vuoksi.

Käyttäjän HannuValjakka kuva
Hannu Valjakka Vastaus kommenttiin #7

Et siis tiedä OMG:stä mitiä ? Olethan sä vissiin jenkkilässä käynny..
O my god! Sitähän ne tuppaa joka paikkaan tai O my gosh! Entäs se EVVK
eli ei vois vähempää kiinnostaa..nää lyhenteet on vissiin tätä niinsanottua tietokonekieltä..lyhenteitä ,kuten lol ja mitä kaikkee niitä nyt onkaan..nuorison juttuja ennemminkin.Kyllähän meilläkin tuota voi luoja,voi hyvä jumala tyyliä kuulee,mutta ei sitäkään ilman melko hyvää syytä useinkaan käytetä :)Musta toi on amerikkalaisilla sellainen jenkkiteennäisyyden huippu..no onhan se nyt tietysti parempi ja siistimpi ,kuin what a f... :)

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #11

No tuttuhan siitä tuli avattuna. Lyhenteitä käytetään tänäpäivänä tosi paljon. Aina ei vaan jaksa selvitellä mitä kaikki merkitsee.

Kaveri kirjoitti fb:hen että onhan tuo kihveli tuttu, mutta hän on äidinkieleltään ruotsinkielinen ja siellähän sana jossain muodossa yhä on kurantti. Näin myös siivousfirmoja kiffeli nimellä.

Vieläkin huvittaa Juhan blogin otsikon tulkinta.

Käyttäjän HannuValjakka kuva
Hannu Valjakka

Joo..mukavan kivoja ja jo lapsuudesta tuttuja sanoja,vaan ei ihan noin fiinissä muodossa.Äitin isän suku on ruotsinkielisiä Loviisan seudulta..kiffelit ja kaffelit..tosin meikäläisittäin ja Kymiläisittäin ne oli puhuen,kuin kirjoittaenkin kihveli ja kahveli.Isäni eteläsavolaista alkuperää olevan,keskimääräistä suurempaa hienostelutaipumusta omaava suku taas puhui siffelistä ja kaffelista.
Suoritin tuossa tieteellisen kokeen 53 vee ikäisellä nykynuorella,joka on syntynyt ja ikänsä asunut Helsigissä eli siis vahvastikin kaksikielisellä alueella..kysyin tuota kiffeliä,eikä se tienny avitin vielä rikkakiffelillä,vaan ei sytyttänny vieläkään..no elämä on.
Kyllähän sen kielen ja ilmaisun muutumisen on tässä omana elinaikanaan huomannu..ihan itsessäänkin..olen aina jotenkin tykänny murteista ja tuollaisista vähemmän tavallisista puhetavoista.
Jos vaikka ajatellaan tuota meidän Ämmiä täällä,kun se puhuu,siis kirjoittaa, sillä omalla murtheellaan,niin se on..ettenkö sanois,että vallan ihanaa, :)
Kuinkahan suuri osa suomalaisista puhekielen sanoista mahtaa ollakkaan ruotsista..niin tai venäjästäkin.väännettyjä..on sitä kenties saattannu joku kieli tai sanatieteilijä tutkiakkin..en tiijjä ?

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Juu, ämmin kieli on ihanaa. Sinäkin kirjoitat niin leppoisasti, että on kiva lukea kommenttejasi. Kieli elää ja me sen mukana. Nautitaan sanoista.

Käyttäjän hilkkalaronia kuva
Hilkka Laronia

Kiitos ja muuten sanat on ihmeellinen asia. Sanan mahti. Sanojen maku.

Käyttäjän HannuValjakka kuva
Hannu Valjakka Vastaus kommenttiin #21

Just..nimenomaan tuo sanojen maku..osuit naulan kantaan..tossa taanoin,kun Ari maalas sen pöllötaulun jäi toviksi itekseni miettimään tätä meiän kieltämme..pöllö,möllö,töllö,löllö,ällö..varsinkin maukkaita sänoja..tyllerö,pyllerö,lyllerö,pallero..tyhmä,hyhmä,ryhmä..rähmiä,kähmiä,
ähkiä,tähkiä..:))

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Luin otsikon kahteen kertaan, kun kummastelin mitä se Irja oikein kirjoittelee. Ensimmäisellä kerralla luin ne "f" -kirjaimet "k":ksi.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

No nyt varmasti olet jo perillä. Sellaisia kortteja ei täältä ole lähtenyt, eikä mieleeni kirjoittaessa tullut juuri tuo sana minkä satuit lukivirheellä höystettynä löytämään. Joskus näin käy joko tahtoen tai tahtomatta..

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

"Puhekieli ja murteet elävät ja muuttuvat sadassa vuodessa kenties enemmän kuin kirjakieli."

Kaikki muuttuu, sekin että kun hain maalle pientä kannellista tiinua roskuksi, siellä kun ei roskakaappia ole, niin löysin, mutta sitä matalaa tiinua myytiin kirnuna.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

No jo on. Kirnuthan on ollu puuta ennen. Toki voitahan on voinut kirnuta maitokannussakin. Joskus tehnyt kotona.

Käyttäjän HannuValjakka kuva
Hannu Valjakka

Minkäs ikäsiä ne myyjät oli..tai sitte jollain paikkakohtasella murteella voi saavi tai tiinu olla kirnukin..pohojalaasilla on oikeenkin outja ilmaisuja asioille ja tavaroille.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Ostettiin Jalasjärvellä ja Seinäjoella käydessä etelä-pohjalaiset pelikortit. Niissä on yli 100 sikäläistä sanontaa.
Tässä muutama:
- Kuraa, kuraa sanoo ruottalaanen vaikolis kuinka komia päivä. (Tuli mieleen pankkiin asiakkaiden kantamat kurat)

- Porstuasta sen näköö, minkälaanen emäntä on taloos

- Kumpi oot mieluummin, oikias vai naimisis

- Kyllä se on huono taloo, joka ei isäntää laiskana elätä.

- Tulin teille, ku en ihmisihin keherannu mennä

- On ollu niin kurija vuosi nottei kasvanu ku kakarat

- Lapualla on kaksi raitista miästä sankaripatas ja vaivaaspoika

- On niin kova kiirus, nottei kerkiä tekemähän mitään jne.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko Vastaus kommenttiin #25

"Iso vatta on tyhyjänä ruma", sanoi Juha Mieto kuntourheilutapahtumassa, kun reitin varrelta kommentoitiin Jussin lihoneen.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #27

Ja rikoo on riskillä ruma. Sen ovat muutamat viedeot osoittaneet. ihan uskomattomia näkymiä. http://notlikeotherboys.com/2015/05/15/legginsit-e...

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Venäläisiä on vanhastaan pidetty epäsiisteinä, mutta niinpä vain koussikka ja vanna ovat peseytymiseen liittyviä lainasanoja venäjästä.

Onko muuten porstua mikä tahansa eteinen, vai nimenomaan portaikko?

Äskettäin tulin käyttäneeksi sanaa hantaaki, ja aikuinen tyttäreni höristeli korviaan. Hän varmisti minulta, että hantaaki on siis nostokahva, mutta hantuuki pyyheliina. Juuri niin se on!

On tavattoman mukava tunne, kun havaitsee lapsessaan tämän isoäidin ominaisuuksia. Oma äitini kiinnitti aina huomiota kuulemiinsa sanoihin ja sanontoihin, ja teki niistä jopa kirjallisia muistiinpanoja. Kun pojantytär vuosia myöhemmin osallistui työharjoitteluun päiväkodissa, teki hän vastaavia merkintöjä lapsilta kuulemistaan lausahduksista.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Monesti olen ajatellut, että muistiin pitäisi kirjoittaa kuulemiaan sanoja. Erityisesti se koski anoppiani, sillä hän viljeli paljon sellaisia sanoja, joita en aiemmin ollut edes kuullut. Tuntuu, että ikääntyminen toi niitä enemmän esille kuin aiemmin. Nyt on myöhäistä. Hän ei enää ole sanoja jakelemassa. Pitää siis ryhdistäytyä ja kerätä muualta.

Alias pelissä selitellään sanoja ja se on varsin kiva tapa viettää yhdessä aikaa. http://saaressa.blogspot.fi/2012/10/alias.html

Kiitos Tuomo kommentistasi.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Jos avioliitto yhdistää itä- ja länsisuomalaisen suvun toisiinsa, sanasto varmasti laajenee. Omat juureni ovat pelkästään savokarjalaiset, joten kiistaa neulomisen ja kutomisen välillä ei ole jouduttu sovittelemaan. Eikä itikkaa lypsetä navetassa, vaan yritetään tappaa se inisemästä kamarissa kesäisenä yönä!

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #17

Eikä tuimaan keittoon ainakaan lisätä suolaa.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko Vastaus kommenttiin #18

Just!

Yksi kiinnostavimpia juttuja oli muoto "viinamarja", jota mummoni käytti. Ei puhettakaan herukasta eikä edes viinimarjasta. Ja mummo jos joku oli täysraitis!

Käyttäjän hilkkalaronia kuva
Hilkka Laronia

Mie eilen näin tämän plokin, mutta minun tabletti omituisesti hyyty ainako yritin aukasta kommentteja. No siis mie luin enskerrala, että sie poriset kahvelista, sitte tajusin, että kihvelistä. Mullon yks tuttu, joka vieläki puhhuu kahvelista ja paatipunkasta ja sokkerskoolista. Tiäks muuten, mikä on kahveri, mummola oli semmonen ulkoetteisessä.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Kahveria en tunnekaan. Kerropa Hilkka mistä on kyse.

Olen aikanaan työmatkoillani ihmetellyt Baskimaan kieltä. Jotenkin tuntui, että se muistutti suomea. Ikivanhaa sekin niinkuin meidän peruskielikin. Joskus ajateltiin, että näilläkin kielillä unkarin ja turkinkin lisäksi on yhteisiä juuria. Baskikielessä on nähty myös sanskriitin juuria.

Sana ema - taisi olla baskeilla ja viron kielessä ja meillä emo lie tosi vanhaa kantaa.

Suomen kielessä on tätä nykyä sanastoa monilta eri kausilta. Kielen ydinsanasto periytyy jo uralilaiselta (4000 e.Kr.) ja suomalaisugrilaiselta kaudelta

On myös vanhoja indoeurooppalaisia lainoja, jotka ovat tulleet jo suomalaisugrilaiseen kantakieleen (n. 3000 e.Kr.)
Näitä ovat mm:
jyvä, porsas, varsa, vasa, mehiläinen, orpo, orja, marras, sata

Jotenkin niin kiehtovaa ajatella kieltä aikojen saatossa.

http://kirlah-kielet.blogspot.fi/2008/03/mist-sana...

Tämän blogin suosituimmat

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset