*

ILgron11

Maailman vanhin tasavalta

  • San Marinon kaupungissa vanhoja muureja
    San Marinon kaupungissa vanhoja muureja
  • Maailmanperintölistalla
    Maailmanperintölistalla
  • Rauhaisa San Marino
    Rauhaisa San Marino
  • Pyhän Marinuksen basilika
    Pyhän Marinuksen basilika
  • Virkatehtäviä rauhallisessa San Marinossa
    Virkatehtäviä rauhallisessa San Marinossa
  • Alhaalla tasavallan muut osat
    Alhaalla tasavallan muut osat

Kiersimme 2012 lokakuulla Apenniinit.  Yksi kohde kierroksella oli vuonna  301 perustettu San Marino, Riminin lähellä, maailman vanhin tasavalta.

 

Maan syntyhistoriaan kuuluu Pyhä Marinus, joka  pakeni kristittyjen vainoja Monte Titanon vuorelle. Sinne syntyi pieni kristillinen yhteisö, jolle rikas riminiläinen rouva lahjoitti alueen. Sitä alettiin kutsua ”San Marinon maaksi”.

 

Ilmeisen fiksut san marinolaiset  esittivät  jo perustamisasiakirjassa erivapauksia.  Vuonna 1291 paavi Nikolaus IV tunnusti San Marinon tasavallan itsenäisyyden. Itsenäisyys on säilynyt.   Aluekin on kasvanut sitten perustamisen palkintoina ja  sopimuksin. Faetanokin halusi tulla liitetyksi San Marinoon ja pääsi viimeisenä mukaan.  

 

San Marinon tasavalta on Italian ympäröimä. Se on monin tavoin yhdistänyt voimansa Italian kanssa. San Marinon valtion pääkaupunki Titano vuorella on San Marino.  Kaupungin historiallisessa keskusta on maailmanperintökohde.  Sen nähtävyyksiin kuuluu  tornit: 1100 luvulla rakennettu Guaita-,  1300 -luvulla Cesta (vuoren korkeimmalla kohdalla)  ja Montale 1400-luvulla tornia. Muita nähtävyyksiä Palazzo pubblico ja Pyhän Marinuksen basilika, jossa säilytetään Pyhän Mariuksen jäännöksiä. Maailmaperintöluetteloon nämä päätyivät vuonna 2008.

 

San Marino käyttää  euroa valuuttana Euroopan neuvoston jäsenenä, mutta ei kuulu euroalueeseen. Kaksieuronen jäi matkalta muistoksi.

 

San Marino yksi maailman rikkaimmista valtioista BKT:n mukaan tarkasteltuna. Maa on tunnettu veroparatiisina ja paratiisille se muutoinkin vaikuttaa.  Se on vakaa ja hyvällä pohjalla. Yhdeksän kymmenestä eurosta tuli aiemmin San Marinoon lilliputin ulkopuolelta. San Marino on menneiden vuosien jälkeen tehnyt pankkitoimintaansa lähinäkyväksi. San Marino allekirjoitti sopimuksen EU:n kanssa joulukuussa. 2015. Siinä maa sitoutuu yksityisten säästäjien verotuksen osalta toimimaan tai ainakin parantamaan toimiaan, jotta ne vastaisivat paremmin EU:n lakeja ja säädöksiä. Sopimus oli määrä ratifioida tammikuussa 2016.

 

San  Marinossa on  asukasluku  32 000. Jotta maahanmuuttajasta voisi tulla San Marinon kansalainen, siellä on asuttava 30 vuotta. Ei taida bloggarilta enää onnistua.

 

Muistona matkasta on kuvia. Niitä tutkiessa palautui mieleen, että matkaopas oli ensimmäistä kertaa opastamassa turisteja. Hänellä ei ollut juurikaan tietoja paikoista, joissa vierailimme.  Niinpä näitäkään asioita en San Marinosta tiennyt.

 

Kenties kohteista kertomista ei työsopimusta tehdessä vaadittu. Matkalta jäin kaipaaman tietoja. Nuori mies, joka näytti italialaiselle, oli muuttanut Suomeen pienenä ja paljastui keskusteluissamme irakilaiseksi. Matkalaiset palkitsivat miellyttävän ja hyväkäytöksisen nuoren kuitenkin matkan lopuksi. Hän jäi  Italiaan odottamaan seuraavaa Apenniinien kierrokselle tulevaa ryhmää. Matka tehtiin turistiajan ulkopuolella edullisin hinnoin. Sitä saa mitä tilaa. Hiukan enemmän valmista saimme kuin omatoimimatkalla.

 

http://www.voxeurop.eu/en/content/article/364051-death-tax-haven

http://worldstaxhavens.com/taxhaven/san-marino/

http://www.consilium.europa.eu/en/press/press-releases/2015/12/08-ecofin-eu-san-marino-taxation-agreement/

https://en.wikipedia.org/wiki/San_Marino

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (39 kommenttia)

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Kiitos kirjoituksesta ja kuvista Irja. Italian ympäröimässä Vatikaanissa on tullut käytyä, mutta San Marino valitettavasti jäänyt väliin. Oli ennen kuuluisa postimerkeistään ja teki niillä bisnestä, mikä lienee nykytilanne.

http://www.sanmarinosite.com/en/infos/coins-stamps/

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Kiitos Seija. Kysymyksesi sai minut tutkimaan omia postimerkkejäni. Ei yhtään San Marinosta. Sitten nettisivuilta, jotta löytyisi tieto tämän päivän tilanteesta. No turismi varmasti pitää yllä postimerkkien tuottamista. Löysin täältä kukkamerkkejä vuodelta 2010. Täällä on vanhoja ja hinnoiteltuja merkkejä.http://www.ebay.com/sch/San-Marino-Stamps/42829/bn_2314021/i.html

Oletko postimerkkien harrastaja?
Pavarotti on näköjään esiintynyt San Marinon merkissä ja melkoisen pitkä merkkihistoriahan tuolla lilliputilla on. https://en.wikipedia.org/wiki/Postage_stamps_and_p...

Mietinkin liekö kuuluisuuksia syntynyt siellä? Viekö liika hyvinvointi yrittämisen muilta kuin varman "rikastumisen aloilta"?

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

No keräsin nuorena sen verran että tiedän San Marinon postimerkeistä ja osasin lähettää suomalaisia ensikuoriakin ynnä muuta postimerkkejä keränneelle edesmenneelle iäkkäälle asiakkaalle, lähetin vielä eläkkeelle jäätyäänkin. Oli muuten vanhanajan tervaskanto, teki töitä ainakin pitkälti yli 70-vuotiaaksi, tarkkaa ikäänsä en tiennyt.

Postimerkit ovatkin päällimmäinen tietoni San Marinosta.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #3

Postimerkit ovat muuten loistava tietolähde. Kuulin kerran vanhemman herran kertovan postimerkeistään ja niihin liittyvästä historiasta. Silloin paljastui tietolähteiden aarreaitta. Jospa postimerkit säilyisivät. Nyt tuntuu kuitenkin, että kirjeitä ei juuri kirjoiteta eikä korttejakaan isommin lähetetä. Tekstiviesti ovat korvanneet nuo säilyvämmät yhteydenpidonvälineet.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #5

Olisinpa osannut paremmin saksaa - postimerkeistä kaiketi johtui että sain harvinaisen kutsun kotiinsa viikonlopuksi, mutta osa kertomastaan jäi ymmärtämättä. Vierailu oli kuitenkin ikimuistoinen.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #7

Miten postimerkit voivat tuottaa kutsun, jotain erikoistako siinä ohessa+

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #10

No oli siinä kai vähän muutakin, vein kerran messuiltakin Vegasista hornan tuuttiin, ja jos haluat kokea mitä se kuumuus on niin eikun Nevadan autiomaahan Hoover padolle :)

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen Vastaus kommenttiin #3

Minäkin aikoinaan keräsin fritsuja ;-), mutta onpa päässyt unohtumaan harrastiko San Marinokin valeleimoja ja vielä niin kökösti, että liimakin oli merkeissä tallella.

Terv. KK

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #19

Aika aikaansa kutakin :)

Terv. SN

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Maailman vanhimmassa tasavallassa on ollut yksi maailman lyhytikäisimmistä (ja lyhimmistä) "rataverkoista" - lyhytmatkaisinta Vatikaanin "verkkoa" puolestaan käytetään yhä.
http://www.ferrovieabbandonate.it/linea_dismessa.p...
http://www.vatican.va/news_services/press/document...
https://www.youtube.com/watch?v=n3-QtR_UHMo

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Mikäli nyt täysin ymmärsin nuo italiankieliset tekstit ja youtube puheen, niin höyryveturi on otettu käyttöön Vatikaanissa turistien iloksi. Useita satoja matkustajia pääsee kokemaan vanhan ajan matkustamisen ilon.

Olen matkustanu Italiassa Roomasta Orvietoon junalla. Ei ollut höyryveturi, mutta melko vanhanaikainen juna oli 1980-luvulla. Matka oli mielenkiintoinen. Junaa olen käyttänyt myös Milanosta Como-järvelle matkatessa. Niitä on yhä käytössä.

Kiitos linkeistä.

Itse asiassa 800 metriä junarata on otettu käyttöön myös San Marinossa turistien iloksi. Since 21 July 2012, next to the terminus station of San Marino, it was reactivated an 800 m-long electrified stretch, for tourist and promotional purposes. It was the first step to reactivate the line, or part of it, and the government of San Marino is committed to the restoration of the line to Borgo Maggiore.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen Vastaus kommenttiin #6

Kyllä Vatikaaniinkin monenlaista junaa mahtuu, mutta eipä se trafiikki taida niin arkipäiväistä olla kuin vaikkapa meillä.
http://www.sguggiari.ch/etr600/vaticano/Stazione%2...
http://www.repubblica.it/esteri/2013/06/23/foto/il...
http://www.ilmondodeitreni.it/public/card_ravasi.jpg

Vaan eipä taida San Marinossakaan maisemat tympiä junan ikkunasta katsottuna...

Terv. KK

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #8

Näköjään paavi ja kardinaalitkin osallistuvat. Heitähän turistitkin haluavat varmasti nähdä. Ehkä hengenmiehien ei tarvitse pelätä matkustajia, vaikka joukkoon mahtuukin monenlaisia.

Junat ovat itsessään mielenkiintoisia. Italiassa muotoilu on tärkeä. Ehkä silläkin myydään matkoja.

Olen kerran matkustanut Budapestistä Wieniin entisöidyllä ja yksityisten omistamalla junavaunuosastolla. Keisarinaikainen sisustus ja kuohuviiniä tarjolla. Punaista mattoa kuljimme junaan ja sielä pois. Tuli mukava muisto.

Lapsena ihailin Rautatieasemalla ollutta pientä höyryveturia, jonka sai rahalla toimimaan. Ei ole näkynyt aikoihin, mutta voisivat nykylapsetkin siitä ehkä pitää.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #9

Kalevi taitaa tietää junista kaiken, muistaakseni sen "maailman pienimmän" rautatieasemankin Itävallassa :)

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #11

Varmasti on sitten käynyt Yorkin junamuseossakin ja ties vaikka muuallakin, museoissa, joista meikäläisellä ei ole tietoakaan.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #11

Juu, ei ole toistaiseksi blogiaihetta ollut, johon hän ei olisi osannut asiantuntevasti linkata jotain juniin liittyvää tietoutta.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen Vastaus kommenttiin #14
Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #15

Olet sitten Equadorissakin ajanut vanhalla junalla, jossa tuntui olevan erikoisen malliset pyörät, kummallisella ratapätkällä. Juna tippui raiteilta juuri ennen kuin pääsimme pääteasemalle.

Tourist trains and railbusses (autoferros) are running from Quito via Cotopaxi national park to Latacunga. Myös muita reittejä löytyy.
https://en.wikipedia.org/wiki/Empresa_de_Ferrocarr...

Mikä saa kovin innostumaan junailusta?

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen Vastaus kommenttiin #20

No kyllä Ekvaattoritkin ja muun muassa Pirunnenä ovat käymättä kuten moni muukin kiinnostava paikka.
https://www.youtube.com/watch?v=vxCbgyNWwwA

Kysymykseesi onkin sitten vaikea vastata. Hyvin varhaista perua se on, mutta taudin syy ei ole tiedossa...

Terv. KK

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #27

Olisiko tautina kenties kyseessä joku syyhy?

Terv. SN

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #27

Niin, jostakin ne kiinnostukset tulevat. Isäni oli nuorena, siis poikasena, junanlämmittäjänä ja matkasimme useammankin kerran junalla Pohjois-Karjalaan, joten ehkä hän herätti pienen kiinnostuksen juniin, laivoihin isomman. Eipä kuitenkaan olisi sallinut, että olisin laivatytöksi ryhtynyt ;D Jossakin vaiheessa hiukan kokeilin, mitä sellaisesta ajatuksesta tykkäisi. Ei tykännyt.

Kyllä Equadorissa on maisemia. Cotopaxia ei tuolla näkynyt.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #14

Ei ole ei, ja Kalevin kanssa oli välillä suorastaan ratkiriemukasta täällä:

http://arialsio.vapaavuoro.uusisuomi.fi/ruoka/1945...

Halauksia, Kalevi!

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #18

Seija, näköjään täällä oppii tuntemaan hyvinkin kommentoijat ;D Kiitos linkistä.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #22
Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #23

Tuli pääsy kielletty, kun yritin hiukan vielä pehmentää ja ihmetellä Arin blogin huippupitkää kommenttiketjua. Lyhyttä ja ytimekästä heitto siellä.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #24

? Ainakin niitä on nyt yksi lisää, heitin Kaleville Mikkihiiri merihädässä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #6

Milanosta Comoon menevä juna on eräänlainen "paikallisliikenne". Kun itse sitä käytin useammankin kerran 70-80 -lukujen taitteessa, niin muistaakseni se oli vielä puupenkkinen aika hidas menopeli.

Como-järvellä sen sijaan paras likennemuoto on "aliscafo", eli nopea kantosiipialus, jolla pääsee järveä myöten kaikkiin sen rannalla oleviin kyliin huomattavasti näppärämmin kuin kapeaa serpentiinitietä järven rannoilla. Se lähtee aivan Piazza Cavourin laiturista ja matkaa aina järven pohjoispäässä sijaitsevaan Colicon kylään asti pysähtyen joka kylässä matkan varrella. Oma määränpääni Comossa asuessani oli yleensä Menaggio, jossa vietin suurimman osan viikonlopuistani.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #25

Menaggio, mitä siellä oli, kun sinne menit viikonlopuiksi? Matkasin Como-järvellä jollakin veneellä. Ei tuntunut miltään pikaveneeltä, eikä tainnut pysähdelläkään kovasti. Enpä juuri muista tuon matkan yksityiskohtia. Mitään erityistä päämäärääkään ei ollut. kaunista ympäristöä kuitenkin. Paluu samaa tietä kuin Milanosta oli tultu.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #29

Como järvellä vastakkaiselle rannalle ja takaisin minäkin kerran hitaalla paatilla menin. Se Juhan "aliscafo" = kantosiipialus, sellainen kulki Napolin ja Caprin välillä. Muualla Italiassa en ole veneellä kulkenutkaan.

Mutta Kreikassa katselin veneiden aikatauluja: jos olisi ollut aikaa niin Välimeren toiselle puolelle Alexandriaan ja ties minne olisi päässytkään. Ehkä joskus.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #31

Seija, nyt tärppäsi Napolin ja Caprin välin olen minäkin kantosiipialuksella matkustanut. Capria muistelen lämmöllä, Anacaprin rinne oli tuona keväänä palanut ja vielä elokuullakin jäljet näkyivät. Munten huvilassa vierailtiin. Milloin mahdoitkaan siellä olla?

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #32

Munthen huvilassa käytiin, olinhan lukenut sen Huvila meren rannalla, mutta vuotta en jaksa muistaa. Sen kuitenkin muistan että soutaja lauloi Sinisessä luolassa O sole mion, ojensi heti sen jälkeen kätensä ja sanoi tips for me :)

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #33

Juuri noin. Minäkin tuon kirjan luin. Sininen luola tuli tutuksi ja myös Vesuviuksen laki ja Pompei. Myrsky tuli matkalla Sorrentosta Caprille. Muistan miten italialaiset miehet pelkäsivät. Minä en silloin osannut. Silloin näin ensi kertaa elämässäni miehiä minihameissa ja opin sanan minigonna italialaispojalta, joka kertoi niistä hameen käyttäjistä. Ostitko Caprin hajuvettä? Caprin kukista sitä valmistettiin. Kannoin matkalta laavaa kotiin. Kaikkea hullua sitä on tullut tehtyä. Olimme kaverini kanssa kalastajien matkassa veneellä. Silloin snorklasin ensimmäisen kerran. Näkymät merenpohjassa olivat huimaavia.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #34

Käytiin Caprilla ystävättäreni kanssa yhden päivän matkalla junalla Roomasta, aamulla anivarhain lähdettiin ja keskiyön jälkeen palattiin. Eikä siitä paljon muistoja edellä kertomani lisäksi jäänyt: jollain härvelillä mentiin satamasta ylös vuorenrinnettä, alhaalla näkyi paikallisten taloja sitruunapuineen. Siellä ylhäällä oli joku piazza kahviloineen, ja sain sen vaikutelman että Caprille loman varanneet viettivät aikaansa siellä.

Munthen huvilaa ja Sinistä luolaa mentiin katsomaan eikä ostettukaan mitään, mutta syötiinhän me eikä siellä saamamme pikkuvaihtoraha kelvannut mantereella, jotta jokunen paperinen matkamuistokin jäi.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #35

Viikko Caprilla meni. Piazzoja oli enemmänkin. Siellä ihmiset kokoontuivat. Ne sitruunat olivat taivaallisia. En eläissäni ollut maistanut niin hyvää teetä sitruunan kera.

Pizzaan tutustuin tuolloin myös ensimmäisen kerran. Kestikin ikuisuuden ennen kuin se kotiutui Suomeen.

Meillä oli myös iltajuhla, jossa tarantellaa tanssittiin. Kotiin tuli muistoksi punainen tanssijan pipo. Melkoiset juhlat. Ulkona grillissä oli kokonaisia eläinten ruhoja kypsymässä. Munakoisokin tuli tuolloin tutuksi. Kuu kumotti taivalla ja ilta oli lämmin ja huumaava.

https://www.youtube.com/watch?v=_UMbXxkWqPw

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #35

Viikko Caprilla meni. Piazzoja oli enemmänkin. Siellä ihmiset kokoontuivat. Ne sitruunat olivat taivaallisia. En eläissäni ollut maistanut niin hyvää teetä sitruunan kera.

Pizzaan tutustuin tuolloin myös ensimmäisen kerran. Kestikin ikuisuuden ennen kuin se kotiutui Suomeen.

Meillä oli myös iltajuhla, jossa tarantellaa tanssittiin. Kotiin tuli muistoksi punainen tanssijan pipo. Melkoiset juhlat. Ulkona grillissä oli kokonaisia eläinten ruhoja kypsymässä. Munakoisokin tuli tuolloin tutuksi. Kuu kumotti taivalla ja ilta oli lämmin ja huumaava.

https://www.youtube.com/watch?v=XW0W7j04iRQ&ebc=AN...

https://www.youtube.com/watch?v=_UMbXxkWqPw

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Käsittääkseni muinaisessa Pompein kaupunkivaltiossa vallitsi tasavallanomaiset olot ja yhteiskunta- sekä oikeusjärjestys jo ammoin ennen ajanlaskumme alkua. Niin ikään antiikin Kreikkaa voitaneen pitää jonkilaisena tasavaltana, joskin sen kohdalla tulee muistaa, että valtaosa kansasta ei ollut äänioikeutettua, koska enemmistö oli orjia ja naisia.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Miten tasavalta lopulta määritellään? Jos siihen liittyy oleellisena osana kansanvalta, niin valtio, jossa on orjia ja muita, joilla ei valtaa ole, kenties ei silloin voida puhua tasavallasta. Antiikin Kreikka ei silloin sopine tuohon raamiin.

Antiikin aikana Apenniinien niemimaa oli muinaisen Rooman valtakunnan sydänalueita.

Miten paljon tiedetään Pompeista? Orjia taisi sielläkin olla.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Silloin kun minä San Marinossa kävin, siellä tehtiin rajalla bisnestä leimoilla. Passiin sai leiman, jos maksoi muutaman satasen paikallista rahaa. Jos ei maksanut, ei passiin vilkaistukaan. Hinta oli sen takia niin halpa, kun opas vei passit nipussa kojuun ja ne leimattiin tarkistamatta. Se muutama satanen oli halpa hinta, kun paikallinen seteliraha oli niin arvotonta, että bussimaksusta sai tyypillisesti karkkia takaisin, kun kolikot oli viety Sveitsiin ja niistä oli painettu nappeja, koska kolikoiden metalli oli arvokkaampaa kuin kolikon arvo rahana.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Liekö Italian liiran aikaa. Liirahan oli myös arvotonta valuuttaa. Siksiköhän San Marinolle kelpasi euro valuutaksi ja kun se vielä oli mahdollista ottaa, niin lie tiennyt parantunutta taloutta? Vuoden 2011 kaksieuronen San Marinosta onkin kasvattanut arvoaan hyvin. Netistä katsoin. Siitä voisi saada noin 5 euroa 90 senttiä. Tuottaa näin arvonlisää paremmin kuin pankit. Pitää säilyttää. Taitaa arvo vain nousta ;D

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset