*

ILgron11

Myrkylliset appelsiinit

  • Mehua puristaessa appelsiini hajosi käsiin.
    Mehua puristaessa appelsiini hajosi käsiin.
  • Moni kakku päältä kaunis, vaan on silkkoa sisältä.
    Moni kakku päältä kaunis, vaan on silkkoa sisältä.

Satotukku Oy on vetänyt pois myynnistä egyptiläisiä Naval Nefertiti -merkkisiä appelsiineja, joissa on havaittu jäämiä EU:ssa kielletystä kasvinsuojeluaineesta fenitrotionista. Vaikka jäämäpitoisuus on ylittynyt, se ei viranomaisarvion mukaan aiheuta terveysvaaraa. Näin kertoi eilen Iltalehti ja usea muukin tuore uutinen.

 

Jos appelsiinejä ei olisi myrkytetty, niitä voisi käyttää vaikka myrkkyjen poistamiseen kehosta. Appelsiinilla on monia hyviä ominaisuuksia. Ne sisältävä runsaasti fosforia, jonka sanotaan auttavan stressinhallintaan. Sitrushappo, jota appelsiinit sisältävät, on puhdistava aine. 

 

Ostin K-Citymarketista edullisia appelsiineja viime viikolla. Maksoivat vain euron kilo, joten kaksi ja puoli kiloa niitä kannoin kotiin. Puolet ennätin syödä tai nauttia mehuna, kun eilen kuulin, että appelsiineissa on myrkkyjä ja erä  on poistettu markkinoilta.  Mitä tehdä lopuille, palauttaa kauppaan, heittää roskiin tai syödä jäljellä olevat?

 

Niistä  löytynyttä ainetta fenitrotion, käytetään hyönteisten torjuntaan hedelmätarhoissa, vihannesviljelmillä ja  viljan kasvatuksessa sekä muuallakin. Fenitrotion on myrkyllistä ihmisen lisäksi linnuille ja vesiorganismeille. Se on ilman- ja pohjaveden saastuttaja .

 

Kaatopaikoille on mennyt hedelmistä tullutta jäämää kuten kuoria. Tietämättämme saastutamme elinympäristöämme.  Monenlaisia oireita tuon aineen jäljiltä myös löytyy.  Ehkä selittämättömään huonoon oloon onkin ollut syynä syödyt appelsiinit.

 

Fenitrotion on organofosfaatti, joiden haitoista voisi kirjoittaa vaikka  toisen blogin. 

 

Sain hyvän näköisiä hedelmiä, mutta  en mitenkään osannut varautua siihen mitä kuoret kätkivät. Tuntuu kuin olisi tullut petetyksi.

 

http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/appelsiineja-vedetaan-myynnista-kielletyn-kasvinsuojeluaineen-vuoksi/722074/

 

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016030721233586_uu.shtml

 

http://www.toxipedia.org/display/toxipedia/Fenitrothion

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (41 kommenttia)

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Minä todella pidän appelsiineista, vaikka tiedän, että niissä on mahdollisia jäämiä, mutta toisaalta...
Ne kuitenkin aiheuttavat kutinaa (maksa). Maksa on kyllä terve kuin nuorella pojalla; vuositarkastus hetki sitten, ja joskus hengitykseenkin ikäänkuin astmaa ? Ei ole astmaa.

Mitä lienee myrkkyä, mitä syön.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Me syömme myrkkyjä. Sille ei mitään voida. Egyptissä ei kenties noudateta myrkytykseen liittyviä varoaikoja. Noudatetaanko edes sallittuja määriä? Tärkeämpää lie sadon ulkonäkö. Paljon noista asioista olen vuosien mittaan lukenut, sillä useita vuosia tein yliopiston maatalous metsätieteellisessä tiedonhakuja tutkijoille. Myrkylliset aineet eivät ole minua jättäneet koskaan kylmäksi. Tieto ja tietoisuus niistä on tarpeen.

Eilen törmäsi vanhaan asetukseen. Se oli ajalta jolloin Suomi oli autonominen osa Venäjää. Suomi sai ensimmäisen kemiallisten aineiden terveysriskit huomioivan säädöksen vuonna 1865: asetus fosforipitoisten tulitikkujen valmistuksesta ja myynnistä. Tarkasteluajanjaksolla hahmottuivat monet työsuojelun myöhemmin käyttämistä toimintamuodoista, joten aika kauan meitä on suojeltu myrkyiltä. Tarvetta siihen on yhä. On vain niin, että monet myrkyt ovat piilossa ja vaikutuksen näkyvät vuosikymmenten jälkeen vasta.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Silloin kun DDT kiellettiin loput dumpattiin kehitysmaihin ja ostettiin takaisin niissä viljellyissä hedelmissä.

Luomuna myytävien pintakäsittelystä ei tietoa, mutta sitrushedelmiä olen roudannut etelän toreilta ja raastanut kuoret leivonnaisia varten. Täytyykin kysäistä vanhalta liiketutulta saisiko puutarhastaan postissa muutaman sitruunan.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #5

Aikanaan keskimäinen tyttäreni oli allerginen omenille. Kun kokeiltiin mille omenille, niin kävi ilmi, että ulkomaisille. Kuori oli käsitelty, kaunis kiiltävä eikä se päästänyt läpi aineita, jotka sitten näkyivät lapseni reaktioissa, turvotuksena. kotimaiset omenat saattoi syödä sellaisenaan, siis oman tarhan tuotteet.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #6

Ei pitäisi olla allerginen millekään, mutta espanjalaisista tomaateista (joita en tosin ole enää muutamaan vuoteen ostanut) huuleni ovat rohtuneet, tai miksi sitä sanoisi. Millä lie nekin käsitelty.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #7

Löytyipä hurja määrä erilaisia hedelmien ja kasvisten suojaamiseen käytettyjä aineita. En näitä tähän käännä, vaan laitan luettelon sellaisenaan. Näitä pitäisi tarkastella yksityiskohtaisemmin ja elintarvikkeet ottaen huomioon erikseen.

The list of potential ingredients is a long one, and will vary from product to product, but can be generally divided into four basic materials:
1 Lipids (waxes, oils, stearic acid)
2 Resins (such as shellac and wood rosin)
3 Polysaccharides (such as cellulose, pectin, starch, carrageenan, and chitosan)
4 Proteins (such as casein, soy, and corn-zein)
Common additives to these base materials include:
• Plasticizers (such as polyethylene glycol, glycerol, and "other cross-linking agents")
• Antimicrobials
• Antioxidants
• Texturizers (to customize the film for the particular product)

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #8

Parasta syödä talviaikaan raakoina kotimaisia juureksia, ne sentään pilaantuvat helposti. Tai pakkasesta marjoja.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #10

Mitähän aineita niissäkin USA:sta tuotetuista baataateissa mahtaa olla joista tein pari päivää sitten sosekeittoa. Jäi kertakokeiluksi.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #12

Etkö tykännyt bataatin mausta vai miksi jäi kertakokeiluksi?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #23

Liian makea sosekeittona. Ja muutenkin, juureksia ei kannata tuoda USA:sta asti. Varmaan myös jollain aineilla tai säteilyllä käsitelty.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #25

Minulla oli käsitys, että bataatit tulevat Kiinasta. Ehkä pahempi kuin USA, sillä ei yhtään voi tietää kasvuolosuhteista siellä. Kohtahan ihan kaikki tulee Kiinasta ihan kuin joskus aikanaan Made in Honkong oli tuotteissa.

Lähiruoka tuntuu minusta myös arvokkaammalle kuin lentäen ympäri maapalloa kuljetetut tuotteet.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #27

Ostin Lidlistä, niissä luki USAsta.
Siellä myytiin myös "rotukarjan" jauhelihaa. Eikö kaikki naudat ole jotain rotua? Sama juttu kuin "maalaismunat", mielikuvilla myydään.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #5

Saako hedelmiä tuoda ulkomailta ilman tuontilupaa?
Ostin kerran luomusitruunoita pussillisen, ne homehtuivat hyvin nopeasti.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #14

Olen melko varma että EU-maasta toiseen saa, pitäisi kai kuitenkin tsekata tullin sivuilta.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #15

Täältä löytyy jotain tuontiin liittyen http://www.tulli.fi/fi/yksityisille/matkailijat_mu...

Täältä löytyy myös kritiikkiä luomusta. Minusta luotettavinta ja parasta luomua saa itse viljelemällä

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/onko-luomu...

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #24

Niin tietenkin, jos siihen on mahdollisuus.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Olen ihmetellyt sitä kun nykyisin banaanit eivät muutu kuorittuina ruskeiksi kuten ennen.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Kaikki on tehty kestämään pidempään. Pitääpä ottaa selvää mitä banaaneihin laitetaan pilaantumisen estoksi.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Margareta löytyipä banaanien suojaamiseen käytetystä aineesta tietoja. Tämä kenties on vain yksi aine. Lue artikkelin: http://www.telegraph.co.uk/news/science/science-ne...

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Tässä oli kai kyse jostain aineesta joka ei vielä ole käytössä.
Banaanit kypsyvät eli kuori ruskettuu edelleen nopeasti kotioloissa, mutta ihmettelen mitä varten kuorittu sisusta ei hapen vaikutuksesta tummuu kuten ennen.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Margareta, oi niitä aikoja kun kerran pienenä banaania kuoriessa sisällä mönki iso elävä toukka, ei enää toivoakaan niiden myrkytyksissä henkiin jäämisestä :)

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Tuo juttu, joka on daily telegrafista on vuodelta 2012 ja nyt ollaan vuodessa 2016. Citosan on tullut käyttöön. Sitä käytetään niin banaaneihin kuin tomaatteihinkin.

Tomaattien pinnassa käytetään myös aloe verasta tehtyä suoja ainetta. Suojaa niitä pilaantumiselta. Värin menetykseltä, pehmenemiseltä jne. Pidentää tomaatin ikää, mutta onko hyväksi kuluttajalle tai miten vaikuttaa makuun?
.Muitakin aineita käyteään. Tietävätkö kauppiaat edes mitä suojaaineita vihanneksiin ja hedelmiin käytetään?

Voi muistan ajan, jolloin ensimmäiset kurkut keväällä tulivat kauppaan. Se maku, sitä ei unohda, mutta sitä ei enää ole. On kuitenkin kotimaista kurkkua. Sitä tänään ostin.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Toistakymmentä vuotta sitten sai ainakin Turun torilla halpoja kapeita sekundakurkkuja joissa kurkun maku vielä oli tallella. Olen myös kaivannut avomaalla kasvaneiden nuoruusaikojen tomaatteja. Ostin torilta kerran avomaan tomaatteja, mutta eihän niissäkään ollut sitä aromaattista makua. Olisiko syy jalostuksessa. Kaipaan myös entisaikojen uusia perunoita.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #17

Onko ulkonäkö nykyisin tärkeämpi kuin maku? Keinolannoitteet saavat kasvamaan nopeasti, isoja ja kauniita. Minä en käytä niitä vaan ihan luomusti viljelen. Omat peruna loppuivat runsas viikko sitten, joten kaupan perunan varassa olen. Pienet omat jäivät uusien kasvattamiseen kuitenkin.

Noista suoja-aineista ajattelin, että uusia kehitetään vauhdilla. Pystytäänkö kaikkia siksi tetaamaankaan? Tuntuu hiukan samanlaiselle kuin doping aineiden kanssa. Jotakin menestyneimmät saattavat käyttää, mutta sellaista, jota ei osata etsiä vielä.

En tiedä suojataanko aasialaisia bataatteja enää säteilyttämällä, mutta joskus niin tehtiin.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #20

Nykyisin näennäisyys rupeaa olemaan tärkeämpää kuin todellisuus, koko taloushan pyörii mielikuvien varassa. Luulen, että paljon on jalostettu uusia tuottoisempia lajikkeita maun kustannuksella.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Hyvä jos nykykurkuista saa edes mummon kurkkuja. Niistä on tehty videokin ja tarkka ohje, mutta siitäkin puuttuu että ne ohuet kurkunsiivut ravistetaan suolan kera kahden lautasen välissä :)

http://www.valio.fi/ammattilaiset/foodservice/rese...

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #18

Äsken näin harvinaisen hyvän kokkiohjelman johon oli saatu mahtumaan aika paljon oppia kastikkeen valmistuksesta.
http://areena.yle.fi/1-2231836?autoplay=true

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #19

Kiitos Margareta linkistä. Pitää vilkaista.

Käyttäjän HannuValjakka kuva
Hannu Valjakka Vastaus kommenttiin #18

Vilkaisin linkin..mummon kurkkuja jonkun menneen vuoden, vuoden kokin reseptillä..no höpö,höpö..tai siis onhan se toki niinkin,että hänen mummonsa on ne voinut noin tehdä..vaan näin se meillä tehtiin..
Kurkku oli avomaan kurkkua omasta penkistä silloin kun ne olivat poimittavissa.Enimmäkseenhän ne meni säilötyiksi kurkuiksi talven varalle kellariin isoissa lasipurkeissa..niihinhän liemi keitettiin.Pitkää kurkkuahan ei silloin muinoin ollut kaupan tiskissä,kuin osan vuodesta,kuten ei tomaattiakaan.Harvoin sitä kaupasta ostettiin silloinkaan,kun kerran omia oli.
Meillä kymin murteella puhuttiin lätkytetyistä kurkuista.eli siis lätkytettiin siellä lautasten välissä..avomaakurkku kuorittiin..suolaa,sokeria,etikkaa ja vettä.
Yleensä siihen lisättiin tilliä ja tai sipulia tai sipulin varsia.Vettä siis ei keitetty,otettiin kaivosta kannettua ämpäristä ja kaadettiin sinne sekaan ja annettiin vetäytyä.Parhaimmillaan ne oli oikeastaan vasta seuraavana päivänä..jos siis sattui jotain jäämään jäljelle.

Kurkkua ostaessa kaupasta kannattaa valita aina se kaikista tummimman vihreä se on maukkain ja syödä se kuorineen..siis jos masu kestää..itselläni ei kestä,joutuu kuorimaan ja maustahan sitten häviää aika paljon.Kurkun kuoressa,kuten tomaatissakin on jokin luontainen aine..en muista mitä ne nyt oli,jotka eivät sovi kaikille..mm.se huulten tai suupielten rohtuminen tomaattia syödessä johtuu siitä.
Lapsuuskesien herkkuruokaa oli uudet perunat,silliä tai paistettua silakkaa,lätkytettyjä kurkkuja ja kesäsalaatti..lehtisalaattia ja mummonkastike..keitettyä hienonnettu kananmunaa,suolaa,sokeria ja kermaistamaitoa,omista lehmistä tietysti..nii..ja olikos siinä tippa tai pari sitä etikkaakin.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #29

Hannu, samaan tulokseen tulin kun katselin netistä ohjeita, ei ne osaa tehdä mummon kurkkuja. Inansa valkopippuriakin olen joskus ripauttanut, enkä ollut kuullutkaan että vesi pitäisi keittää.

Käyttäjän HannuValjakka kuva
Hannu Valjakka Vastaus kommenttiin #30

Samalla metodilla..kuminan siemeniä ja öljyä,jos pistää öljyä niin vettä ei tartte lisätä..suolan sokerin ja eitikan kans pitää sitte olla varovainen.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #34

Justiinsa. Joskus on lorahtanut liikaa etikkaa eikä siinä sitten muuta kuin osa liemestä viemäriin, lisää vettä ja maun tarkistus :)

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #29

Tulipa omien avomaan kurkkujen kaipuu. Noin minäkin niitä vielä teen. Mieheni mukaan äitini reseptillä. Ihania. Tänään löytyi netistä Lidlin Maku lehdestä papujen maustamisesta. Tuli omia papujakin ikävä. Olen ostanut kaupasta sekä tuoreita että pakastettuja papuja, mutta oman viljelyn veroisia näin talvella ei löydy. Kesällä torilla on. Papuja valkosipulin ja sipulin kera pannulla. Voi, että hyvää tulee.

En ole vielä päättänyt syönkö myrkkyappelsiinit vain heitänkö roskiin. Ehkä katson miten pitkään ne kestävät säilytystä. Myrkyt vain tihenevät silloin, ehkä. Jokainen myrkyttää itsensä omalla tavallaan.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #31

Minäkin söin niitä muutaman kilon.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #31

Irja, haeskelin mummon kurkkujen "oikeaoppista" ohjetta netistä, mutta Marttojenkin sivuilla vain kysellään miten ne tehdään. Kukin kai sekoittaa sen etikkaliemenkin näppituntumalla makunsa mukaan eikä minullakaan ole tarkkaa ohjetta, kurkkumäärästäkin riippuu paljonko lientä tekee.

Appelsiineista ei kokemusta, mutta ainakin sitruunat yleensä kuivuvat tyystin jos niitä säilyttää liian kauan.

Käyttäjän HannuValjakka kuva
Hannu Valjakka Vastaus kommenttiin #33

Ei siihen taida edes tarvita pilkuntarkkoja ohjeita..tarvittavat aineet kun tietää,niin näppituntuma tai paremminkin suutuntuma sanoo,mikä on itselle hyvä.Kerralla voi tehdä enemmänkin..mulla on tolllanen puolentoistalitran kannellinen muovipakki..siis astia..kestää kolme neljä päivää syötävänä..paranee vaan,mut ei paljon pitempää sitte se muuuttu tympeemäksi.
Jos pistää sipulia niin sitte pitää pistää vaan sellanen max parin päivän satsi.Ostin tuossa kaupassa käydessäni kurkkua ja tuolla ne nyt jääkaapissa likoo..iltapalaks saa lämmintä juustokinkkuleipää ja tykö salaattisekotusta pussista ynnä siihen kurkkuja..kelpaaa siinä sen jälkeen taas eläkeläisen nukahtaa ja siirtyä huomisen puolelle.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #35

Juu, ainakaan multa ei kannata kysellä tarkkaa ohjetta. Ja sipulia tarttee kokeilla, aattelin ensin varovasti ruohosipulia tai kevätsipulin varsia :D

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #35

Yleensä olen tehnyt myös ilman ohjetta, sormituntumalla ja suutuntumalla ja hyvää on tullut. Ohje on nyt myös tuolla alempana.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #33

Löysin ohjeen tuoreeseen kurkkusalaattiin ikivanhasta keittokirjasta nimeltään KOTIRUOKA. KEITTOKIRJA KOTIA JA KOULUJA VARTEN VUOSI 1946.

1 keskikokoinen kurkku
1 dl laimennettua etikkaa
2 tl sokeria
1/4 tl hienonnettua valkopippuria
hienonnettua tilliä

Kurkku kuoritaan latvasta varteen päin ja leikataan viipaleiksi. Etikka ja mausteet sekoitetaan, kaadetaan kurkuille ja pinnalle ripotellaan hienonnettua tilliä. Vihreän kurkun ovi jättää kuorimatta.

Siinä ohje on sellaisena kuin se on kirjassa.

Limet kenties ovat sitrushedelmistä vikkelimpiä kuivumaan.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #38

Kurkkulajikkeet taisivat olla ennen erilaisia, isoäitikin opetti kuorimaan latvasta varteen, muuten tulee karvaan makuista:)

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #40

Olisikohan kokemuksen opettamaa tuo karvauden poisto vai liekö karvauteen vaikuttanut kuitenkin vähäisempi kastelu. Karvaita avomaan kurkut eivät juuri enää ole olleet. Onkohan jalostuksellakin osuutta asiaan kastelun lisäksi?

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset