ILgron11

Umberto Eco on kuollut - eläköön kirjat

  • Umberto Eco on kuollut - eläköön kirjat
  • Umberto Eco on kuollut - eläköön kirjat

Ruusun nimi oli elämys, jonka haluan kokea uudelleen. Kirja komeilee pokkarina hyllyssäni ja odottaa hetkeä, jolloin siihen tartun. Econ Foulcautin heiluri ei heiluttanut, mutta kenties siihen pitäisi tarttua vielä oikealla hetkellä.

 

Eco ehkä ennusti  jotain sellaista mitä lukuhetkellä ei voinut ymmärtää. Ehkä aika kirjan ymmärtämiselle on tulossa. Olin aikanaan kiinnostunut okkultistisesta kirjallisuudesta. Sitä sain lainaksi Ölanderin kukkakauppiaalta Korkeavuorenkadulta, jossa olin jouluruuhka-apulaisena. Nuorta on  ehkä helpompi johdattaa mystiikan maailmaan kuin kokeneempaa elämän konkaria.

 

Econ heilurin sanottiin sisältävän mustaa magiaa, joka liittyy tietokoneaikaan. Mielenkiintoista tuossa kirjassa on kaiken yhteys kaikkeen. Historia, dokumentit, siis kaikki, on vapaasti tulkittavissa. Yhteenliittymiä löytyy, jos niin haluaa,. Mielikuvituksellisista yhteyksistä voi tehdä järkevän tuntuisia.  Niinhän kirjallisuudessa,  elokuvissa ja kuvataiteissa tehdään.

 

Foulcautin heiluri ilmestyi suomeksi 1990 ja alkukielellä Il pendolo di Foucault -nimellä 1989.

 

Kirjan sivuilla löytyy mielenkiintoinen havainto. Foulcautin heilurissa puhutaan vuodesta 1344 . Pedon vuosi on luonnollisesti 666 vuotta myöhemmin - vuonna 2000. Tuota vuodenvaihdetta pelkäsimme kuin ruttoa. Suurin uhka kohdistui tietokoneisiin ja siksi niiden suojaamiseen uhrattiin omaisuuksia.  Jotkut varustautuivat tuohon tilanteeseen ruokavarastoin, Hämmästyttävintä oli, että mitään romahdusta järjestelmissä ei sitten tapahtunutkaan. Heräsimme kuin pahasta unesta. Näinkö hyvät kirjailijat meitä tapaavat herätellä ?

 

Foucault’n heiluri [fu'kon] on heiluri , jolla voidaan osoittaa maapallon  pyörimisliike akselinsa ympäri. Nimensä se on saanut keksijänsä, ranskalaisen fyysikon Léon Foucault’n mukaan. Kuuluisa Foucault’n heiluri sijaitsi aikoinaan Pietarin Iisakin kirkossa, jossa neuvostoaikana toimi ateismin museo. Heiluri oli maailman suurin, yli 90 metriä pitkä. Suomen ensimmäinen Foucalt’n heiluri asennettiin Eurajoen vesitorniin vuonna 1986. Kiinnostava laite. Liekö sellainen ollut Krakovan Jagellonian yliopiston yhteydessä olevassa tiedemuseossa. Siellä oli ja yhä on kovin paljon mielenkiintoista tieteen historiaa.

 

Eco oli 84-vuotias, syntyisin Pohjois-Italian Alessandriasta. Eco oli myös keskiajan estetiikan tutkija ja filosofi. Hän työskenteli semiotiikan professorina Bolognan yliopistossa Italiassa.

 

Miten Eco mystiset kirjansa loi? Foulcautin heilurin sanotaan olevan Econ tietokoneen varastojen tyhjennysoperaation jäljiltä. Liekö näin?

 

https://fi.wikipedia.org/wiki/Y2K

 

http://www.hs.fi/kulttuuri/a1455934742029

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän KariLaitinen kuva
Kari Laitinen

Tervehdys!

Kirjahyllyn omistajana on helppo yhtyä otsikkoon.
Mitäs olet mieltä siitä, että koulumaailmassa on kova pyrky digitalisaation nimissä saamaan oppilaat kirjattomaksi muutaman vuoden sisällä?

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Miksi pitäisi olla täysin kirjaton? Minusta monipuolisuus on hyvä asia. Se palvelee lukijaa erilaisissa tilanteissa paremmin kuin että kaikki julkaistaisiin verkossa ja sähköisenä.

Pitäähän lasten oppia lukemaan myös paperilta. Käyttöliittymähän on silloin erilainen ;D

Toisella luokalla oleva lapsenlapseni käyttää paljon nettiä, mutta kirjoittelee runoja ja juttuja vihkoon hyvällä käsialalla. Minusta se tuntuu hyvälle. Ei kaikkea tarvitse tehdä tietokoneella, eikä kaiken tarvitse olla digiä.

En luovu kirjoista, varsinkin hyvät säilytän. Toivon, että niistä on iloa muillekin, joten myös lainaan. Toki kirjojen karsiminen on ylettömän vaikea tehtävä. Eihän sitä tiedä mitä kohta jo voi tarvita.

Käyttäjän KariLaitinen kuva
Kari Laitinen

Monipuolisuus on hyvä asia.
Olen samaa mieltä. Teknofiilien mielestä monipuolisuus on ainoastaan älylaitteisiin liittyvä ominaisuus.
He ajavat kirjattomuutta ihan tosissaan, huolimatta siitä, että monet asiat ovat paremmin omaksuttavia monille oppilaille perinteisessä muodossa.

Heiluri heiluu sittenkin?

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Kirjattomuutta ajetaan varmasti myös taloudellisista syistä. Tietoa on myös helppo jakaa netin kautta. Pelkästään em. syistä ei kirjoista pitäisi luopua. Mietin mikä merkitys silmille on näyttöpäätteellä? Tiedetäänkö vaikutukset riittävän hyvin? Oppimisesta ja omaksumisesta olisi syytä myös tietää enemmän. Löytykö vertailuja eri kanavien käytön vaikutuksista?

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Tietoa ei voi jakaa netin kautta, vaan ainoataan täydentää, jos perusteet kunnossa.

Ruusun nimi elokuvana ei antanut sitä kokemusta mitä kirja.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #6

Kiitos Lauri. Oli ajatellut etsiä elokuvan, mutta en sitä tee. En halua pilata sitä tunnelmaa mikä kirjasta on jäänyt.

Olen jäänyt pohtimaan netin merkitystä tiedon saamisessa. Nettihän on vajaa eli kaikkea ei löydy netistä, vaikka paljon sinne onkin laitettu ja laitetaan jopa takautuvasti. Netti ei näin ole täydellinen lähde, vaikka moni kenties niin ajatteleekin. Netistä ei aina ole myöskään kovin helppo löytää juuri sitä yksityiskohtaista asiaa mitä haluaa saada. Sinä varmasti nämä asiat tunnetkin, mutta on monia, joilla ei ole tietoa netin puutteista ja kyvyistä/hakuvälineiden mahdollisuuksista löytää tietoja.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Eläköön kirjat, eläköön teksti.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Löysin hyllystäni lisää Ecoja. Yllätyin, en ole niitä vielä edes lukenut. Siellä oli Baudolino ja Travels in hyperreality.

Tämän blogin suosituimmat

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa