ILgron11

Albert Edelfelt kuolematonko

  • Virginie
    Virginie

Keväällä  luin Anna Kortelaisen kirjan Virginie. Siinä Kortelainen etsii Albert Edelfeltin mallista nimeltä Virginie tietoja pitkin Ranskaa, Pyreneitä myöden. Sieltä Ariègen departementissa sijaitsevasta Sainte-Croix-Volvestren vuoristokylästä ajateltiin Virginien olevan kotoisin. Kortelainen teki aiheesta väitöskirjan, mutta valtavan työn tuloksenakaan Virginen henkilöllisyys ei paljastunut, eikä Virginien synnyttäneistä lapsista löytynyt jälkeäkään.

Edlefelt ihastui pariisilaisiin kaunottariin, joista hän maalasi useita tutkielmia. Kuuluisimpia niistä olivat maalaukset Virginiestä. Kirja on sikäli mielenkiintoinen, että se  paljastaa  joidenkin Edelfeltin maalausten taustalla olevaa historiaa ja kertoo  paljon naisen elämästä 1800-luvun loppuvuosikymmenten Ranskassa.

Albert Edelfelt  maalasi ruispellollakin, jossa hänen seurassaan olevat kansanmiehet polttelivat häneltä saamiaan sikareja. Hän kertoili heille mihin hänen taulunsa olivat menneet. Kaksi naista, jotka olivat tulleet katselemaan hänen työtään saivat kuulla, että ”seisotte te ikiaikoja  pesten pyykkiä komeassa keisarillisessa linnassa”.  Liekö näin vieläkin? Mikä lie ollut tuo Edelfeltin taulu?

Virginiestä on epäilys oliko kaikissa kuvissa aina sama nainen, vaikka nimi oli Virginie. 

Kortelaisen kirjan yksi merkittävä osa ovat Virginien kuten muidenkin sen ajan taiteilijoiden rinnalla elävien naisten raskaudet ja synnytykset. On mahdollista, että Edelfeltillä oli  Ranskassa jälkeläisiä, mutta he eivät saanet isänsä nimeä. Minne lie katosivat?  Elääkö jossakin päin Ranskaa  vielä Edelfeltin geeniperimää?

Kaikkien aikojen suomalaisen taiteilijan  taulut koristavat ainakin taidemuseoiden seiniä ympäri maailmaa.

Albert Edelfeltin naiskuvia Tchaikovksyn pianomusiikin kera: https://www.youtube.com/watch?v=xGjdMKuXJX4

http://www.artcyclopedia.com/artists/edelfelt_albert.html

http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/690176?term=vierasmaalainen#?page=3

http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1050891?term=Edelfelt#?page=5

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (26 kommenttia)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Virginie on kyllä hieno maalaus. Mutta kyllä minulla on sellainen tieto, että lapsikin hänellä oli taiteilijan kanssa. Kas kun ei ole tullut nyt esiin.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Virginie maalauksie on useita: Nukkuvaalastonmallli , Tyttö ja kissa, Lukeva pariisitar jne. Kaksi lasta ainakin.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Miksi tämä stadin friidu Anna etsi Virginie nimistä naista, kun wikipediakin jo tietää, että se oli salanimi ja toinen salanimi oli vaaleaverikkö. Albertin mutsin käskystä suhde lakkasi olemasta ja lapsi maksettiin pois sukupuusta.

"Hän ystävystyi Virginiehen, joka on tiettävästi tämän naisen kutsuma-, ei ristimänimi ja josta on tiedossa hyvin vähän faktatietoja. Edelfelt itse käytti tallella olevissa kirjeissään hänestä nimeä "vaaleaverikkö"".

Oikea nimikin on jo ollut julki, mutta en ikävä kyllä muista missä lehdessä ja milloin se artikkeli oli luettavana. Vuosi saattoi olla 1989 tai niillä vaiheilla.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Ari tuo Kortelaisen kirja selvitti myös Virginie nimen taustaa ja jäi olettamus, että Virginie ei edes ollut Edelfeltin selvästikin rakastaman naisen oikea nimi. Saattoi siis olla jokin muu nimeltään. Melko tarrkka työtä eri paikoissa on kirjan eteen tehty ja monta vierailua Ranskaan.

Lapsia lie ollut kaksikin. Siihen aikaan moni taitelija ei ottanut malliensa lapsia nimiinsä eri syistä. Kirja valaisee sitäkin melkoisesti.

Vahinko, että Edelfeltin suku hävitti kirjeitä. Ei haluttu että siihen aikaan kovinkin vapaamielinen toiminta tulisi myöhemmin julki, vaikka se julki onkin, mutta ei kaikilta osin.

Minusta Edelfeltistä voisi tulla kansainvälisestikin menestyvät elokuva. Tietysti riippuu käsikirjoituksesta ja kaikesta muustakin, mutta jotekin vain tuntuu, että aihe olisi hyvä.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

No jo, jätin tahallani tuon toisen lapsen kertomatta, mutta tulihan se sieltä, kuten arvelinkin, kirjaa lukematta.

Minulle se ainoa ja oikea Virginie on se jota yhdessä Anmarin ja Hannun kanssa katselimme Joensuun Taidemuseossa.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

En sano tätä mielelläni, mutta totuus on tunnustettava: Virginie on paremman näköinen nainen kuin yksikään maalaukseen ikuistettu eukko kotikuntani Ruokolahden kirkonmäellä.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Kuaniita ovat monet muutkin Edelfeltin naiskuvat. Jos näyttely vielä uudelleenkin järjestetään, menen katsomaan. Muistaakseni ei edellstä niin kovin pitkään ole, mutta teoksiahan on paljon ja nähtävääkin voisi olla monestakin vinkkelistä.

Käyttäjän TeppoNygren1 kuva
Teppo Nygren

Ruokolahden eukkoja kirkonmäellä maalaukseen liittyen, tiesittekö että siinä kirkon kivijalan nurkassa olevista pikkutytöistä se pitempi on lähes kaksimetrinen. Kivijalan korkeudesta johtuen päädyin joskus sellaiseen tulokseen. Ne naiset kylläkin siinä kuvassa ovat jostakin muualta kuin Ruokolahdelta, sillä käsittääkseni Albert ainoastaan piirsi paikan päällä luonnoksen kirkosta ja ateljeessa maalasi sen taulun.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Tuo oli hyvä havainto taiteilijan työskentelytavasta. Ihmettelinkin tuota Edelfeltin lausetta lausumaa lukiessa miten nuo naiset päätyisivät pesijöiksi, kun hän oli ruispellolla. Joten hän sieppasi mahdollisesti äkkiä heidän kasvoistaa ja olemuksestaan kuvan, hahmotteli sen ja siirsi tämän kaiken toiseen muualla tehtävään työhön. Kenties hänellä oli ylivoimainen kyky palauttaa mieleen uudelleen näkemäänsä. Musikaalinenkin hän oli, siis oman aikansa nero.

Käyttäjän TeppoNygren1 kuva
Teppo Nygren Vastaus kommenttiin #9

Minulle tuo asia Ruokolahden eukoista selvisi ihan sattumalta, kun olin rakentamassa valokuvaa joka olisi vastannut Albert Edelfeltin maalausta. Etsiskelin nimittäin kuvaan ihmisiä ja kuvasin saman kohdan kirkosta ilman ihmisiä. Tuolloin kun vertasin Albertin malauksesta otettua kuvaa vastaavasta paikasta otettuun valokuvaan, niin huomasin tuon eron ja että kuvaan pitäisi löytää parimetrinen pikkutyttö. Huomasin myös että Albertin maalaamassa kivijalassa löytyi aivan saman muotoisiakin kiviä kuin kirkon kivijalasta. Tiedustelujen myötä selvisi että taulu on maalattu ateljeessa. Ruokolahden kirkon vieressä on kivi, millä on merkitty paikka, missä Albert Edelfelt olisi maalannut tuon kuvan, mutta se kivikin on väärässä paikassa, sillä oikea kohta olisi noin kymmenen metriä oikealle siitä kohdasta. Maisema ei juurikaan siitä pistestä katsoen ole muuttunut ja eroja ovat ainoastaan kivijalkaa vasten alaspäin kulkeva sähköjohto, metalliaita sekä sähköpylväiden välissä kulkeva johto. Muuten koko maisema on täysin alkuperäinen siltä kohdin.

Myös Larin Paraske rupesi kiinnostamaan, kun näin Retretissä Eero Järnefeltin maalaman kuvan kyseisestä henkilöstä ja myös Albert Edelfelt on maalannut samasta henkilöstä kuvan. Kuka oli siis Larin Paraske? Oliko hän 1800-luvun superstar vai mikä. Miksi kaksi tunnettua maalaria on maalnnut hänestä kuvan. Millainen ääni sillä naisella on ollut, kun hän on saanut kaksi suurta taiteilijaa innostumaan maalaamaan hänet. Larin Paraskesta ei löydy hirvittävästi tietoa ja Anu Kaipaisen kirjassa "Poimisin heleät hiekat" on varmasti suureksi osaksi kirjailijan oman mielikuvituksen tuotteena syntyneitä asioita.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #10

Taiteilijan vapaudellahan noita maalauksia ja kirjojakin tehdään. Silti on ihan kiinnostavaa tietää mitä paikalla on todella ollut ja miten taiteilijan silmä ja sivellin on muokannut alkuperäisen. Usein vanhoja taideteoksia katsellessa tulee nimittäin mieleen valokuva aiheesta mitä on maalattu, mutta ei niin sitten olekaan varmaan monen muunkaan taitelijan töiden kohdalla.

Larin Paraske on ollut minullekin kiinnostava henkilö. Jopa englantilainen Annie Clive Bayley, englantilainen tutkija tuli tutkimaan Larin Parasken runoja. Niitä on käännetty myös englanniksi. Hän halusi kääntää myös Kalevalan uudelleen englanniksi ja asui Suomessa pidempään ja kirjoitti kirjankin, mutta se onkin jo toinen juttu. Arvostetussa englantilaisessa Ateneum – lehdessä oli myös artikkeli Larin Parasken runoista. Hänän oli inkeriläinen syntyjään. Minun kiinnostus heräsi tuon Annie C_B:n kautta.

Jos ruostinkieli on hallussa niin täällä on hänestä enemmän ja digikirjastosta löytyy lisää: http://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding...

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #10

Mielenkiintoisia huomiota, mutta taulu ja todellisuus ovat aivan eri asioita, tuskin Monalisan tausta on aito ja itse liisakin taitaa ollal lasse, kuten tässäkin stoorissa on ruokolahtelaiset naiset ranskalaisia heinätyöläisiä.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #12

Vanha n.s. idealinen taide, käsitti sekä tehtävänsä että totuuden omalla tavallaan. Tehtävänänsä piti se mielen ylentämistä, jalojen tunteiden virittämistä, ja totuuden käsitti se niin, että ihmiset ylipäänsä ovat sekalaista seurakuntaa, että jos on konnia niin on jalojakin ja itsensäkieltäviä. Täällä on ihan mielenkiintoista luettavaa todellisuudesta taiteessa, toki hiukan pitkäveteistäkin: https://fi.wikisource.org/wiki/Todellisuudesta_tai...

Monalisa on merkiinyt minulle paljon jo lapsesta saakka, sillä jo silloin katselin naapurissa isoa Monalisa taulua seinällä. En tiennyt, että se oli jäljennös, en sen taustoista, enkä ennen kuin Ari sen mainitsit täällä. Se oli kaverini isän luoma. Sama koski myös Aksel Gallen-Kallelan töitä, joita kaverini kodissa oli seinillä. Ilmeisesti kopiointi oli tuolloin voimissaan.

Tuosta herääkin jatkoajatus taideteosten kopioinnista. Kopioiko taitelija jotain mitä näkee, kun hän luo? Kopioiko taitelijan työn uudelleen luova henkilökin? Aitous, alkuperäisyys ja autenttisuus eivät enää pysty määrittelemään taidetta, koska ei voida enää erottaa alkuperäistä ja kopiota toisistaan, mikäli yleensä on olemassa alkuperäistä taideteosta, jonka voi erottaa kopiosta.
Tämä liittyy tietysti mahdollisuuteen jälkeenpäin luodun taideteoksen ja aidon alkuperäisen työn erotteluun, mutta tuli vain mieleen tässä yhteydessä.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #13

Mielenkiintoisia ajatuksia nämäkin.

Harva kiinnittää Mona Lisan taustaan mitään huomiota, mutta sillä on huomattava merkitys itse teoksen toimivuudessa. Se on hyvin ovelasti toteutettu. Kannattaa katsoa miten Mona Lisan pää katkaisee horisontin. Toisella puolella menee tie alas laaksoon ja toisella puolella päätä on silta tai kaksi, jotka eivät mitenkään voi johtaa sinne alas näkymän peittävän pään matkalla. Se näkymä taustalla olisi mahdoton kuvata ilman häiritsevää Mona Lisaa.

Mona Lisaa on kopioitu niin paljon, että sen näkeminen ei enää edes yllätä ketään, kuitenkin tuhannet ja taas tuhannet maksavat siitä, että saavat nähdä sen alkuperäisen.

Tuo Ruokolahden pitkä pikkutyttö olisi oikeaan mittasuhteeseen kuvattuna melko näkymätön ja näyttäisi koomiselta jopa naivisteiselta.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #14

Pitääpä etsiä Monalisa verkosta, sillä muistan taustan olleen hyvin tumman vihreän. Minulla on yksi sukulainen, joka jollain tavoin muistuttaa Monalisaa, mutta ehkä vain minusta. En ole siitä edes kenellekään hiiskahtanut. Hassua, että tuli tässä ja nyt mieleen.

Pariisissa käydessäni en ole kertaakaan käynyt Monalisaa tapaamassa. En tiedä pitäisikö sellainen tehdä vai ei. Minusta ei ole kovin kiva, jos mennään jonossa nopeasti ohi. Pitää voida jäädä tarkkailemaan ja ihmettelemään. Sellaisiakin tauluja olen pika pikaa maailmalla nähnyt.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #16

Minun silmilleni ei välttämättä ole mahdotonta, että kyse olisi samasta ympäristöstä taustalla, mutta kyllä tuo voimakas naishahmo voi peittää taakseen paljon. Miksi tausta on yleensä sellainen eikä pelkkää väriä, vaan maisema? Kohoaako hahmo siitä paremmin, kertooko se enemmän? Ainakin etäisyys maiseman ja hahmon välillä on valtava.

Löysin artikkelin, jossa paikka olisi myös ratkaistu. Toki eri arviijoijilla on erilaisia näkemyksiä, Kun on aloittanut työn vuosi ennen kuin sen saa valmiiksi ja vaihtanut sillä välin paikkaa, voi taulussa näkyä myös sen muutokset. Tärkein ja vaikuttavin on kuitenkin tuo Monalisa.

http://www.telegraph.co.uk/culture/art/art-news/82...

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #17

Jokainenhan voi tulostaa tuon kuvan ja leikata sitten kasvot pois. Laittaa reunat toisen paperin päälle ja yrittää piirtää miten tie esimerkiksi jatkuu tuonne sillalle, Miten oikeanpuoleiset pusikot laskeutuvat vasemmalla näkyvään veteen, se on melkoinen jyrkänne voin jo sanoa suoraan.

Sehän tuossa on juju, että hämäys on tehty niin taidokkasti, että joku vielä luulee löytäneensä maiseman. Se on aivan oikea mielikuvitusmaisema ja sitä ei voi löytää jos ei omaa yhtään mielikuvitusta, mutta tutkijathan tutkivat todellisuutta ja etsivät sitä yhteiskuntiensa rahoituksella, vaikka jokainen jo näkee, että kyseessä ei ole aito näkymä mistään päin maailmaa, koska se on mahdoton.

Jos ette usko niin piirtäkää se tausta ilman muotokuvaa. Kaksi siltaa joista ensimmäiseenkin on vaikea yhdistää mitään tietä, koska edessä on vesistö, mutta se toinen silta on jo täysin mahdoton, sen peevelin jyrkänteen takia mikä on siellä takaraivon takana.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #18
Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #20

En ole tutkija, joten minulle on riittänyt mielikuvitus siihen hommaan.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #22

Mielen kuvathan ovat osa luovaa prosessia.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Edelfeldtin taulujen realistisuutta voi havainoida käytännössä Porvoossa, Linnamäellä, Hamarin satamassa jne.

Linnamäen etelärinteesä on vielä pystyssä sama mänty, jonka juurakko komeilee useissa hänen maalauksissaan. Myös vanhan Porvoon maisemat taloineen hahmottuvat aivan selvinä.

Hamarin satamassa on/oli taulu Edelfeltin maalaamana siltä ajalta. Olipa hienoa verrata maisemaa, josta lötyi vielä samat maisemalliset rakenteet, vanhimmat talot, satama, puhumattakaan entisestä yhdestä Suomen suurimmista puulaivojen rakennustelakoista työmiehineen jne..

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Heikki, hyvä kuvaus todellisuuden ja maalausten välisestä yhteydestä. Tuolta ajalta, jolta ei vielä kuviakaan juuri ole, taulut kertovat omaa kieltään ja synnyttävät mielikuvan myös ympäristöstä.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

En pätkääkään ymmärrä miksi linkitit tähän keskusteluun Formulat. Siitähän ei tässä ollut kyse, vaikka maailman parhaasta onkin ollut puhe.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Pääikö tänne livahtamaan pöpö. Oliko tuo Formulalinkki viruksen syy?

Tämän blogin suosituimmat

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset