ILgron11

Metkat nimet rohdos- ja lääkekasveilla

  • Sikurin kukka
    Sikurin kukka
  • Siankärsämö
    Siankärsämö
  • Puolukat kypsyvät jo
    Puolukat kypsyvät jo

Rohdoskasvien keräämistä pidettiin aikanaan lapsille sopivana työnä. Sellainen sopi  leikin oheen, kun eivät soveltuneet raskaampaan työhön.  Tieto oli vuoden 1833 lehdestä.

Vanhoista lehdistä löysin myös hauskoja kasvien nimiä.  Moni vanhoissa lehdissä mainittu kasvi on tuttu, mutta nimet eivät sitä  välttämättä ole. Useankin  nimi muistuttaa hiukan nykyistä nimeä.  Varmuus joistakin kasveista tuli vasta latinalaisesta nimestä. Joillakin nekin ovat kokeneet muutoksen vuosikymmenten kuluessa.

 

Vanhoissa lehdissä oli  luetteloita  lääkkeiksi kerätyistä kasveista.  Sellainen on ollut muun muassa näsiä, jonka marjat kypsyvät elokuussa ja marjoja on käytetty lääkityksessä. Marjat ovat riiden marjoja ja niitä käytettiin riisitaudin parantamiseen. Oikein käytettynä ne ovat  auttaneet, väärin käytettyinä ovat myrkyllisiä. Riis-sana on useamman muunkin kasvin kohdalla ja ilmeisesti niitäkin on käytetty riisitaudin parantamiseen.

 

Aikanaan myös oksentamaan saavat kasvit ovat olleet tärkeitä.  Liekö nokkosen siemeniä käytetty ihmisillä tähän tarkoitukseen. Eläimillä ainakin.

 

Sian kärsä-heinä. Ota kärsä-heinän kukkia ja muserra ne liimamaiseksi ja voitele aineella haavat.  Ei tule kärpäsiä eikä syöpäläisiä siihen paikkaan, sillä niillä kukilla on katkera maku.

 

Kärsäheinällä on muitakin nimiä: pyörtänön kukka, peltohumala, pellon vanhin,  kuperkeikka, satalatva,  pietarinkukka, rautaheinä, millefolium.  Pellon wanha, kärsäheinä, kuperkeikka eli sieraheinä  (Achillea millefolium). Tarkoittivatkohan kaikki nämä nimet juuri tuota siankärsämöä vai oliko tuossa nimilistassa jo muitakin kasveja mukana?

 

Pellolta löysin sinisen kauniin kukan, jonka tänään vasta tunnistin nettikuvien perusteella sikuriksi. Nyt tulikin tarve mennä pellolle takaisin ja ottaa muutama kasvi kukkapenkkiin juurineen. Kukka on kaunis ja sopisi koristeeksikin. Kasvi on kaksivuotinen. Ensimmäisenä vuotena kasvaa voikukan kaltainen lehtiruusuke. Toisena vuotena tulevat kukat. Juurta on käytetty Suomessa ainakin pula-ajan kahvin korvikkeena. Siihen tuota kasvia voisi myös kokeilla käyttää.

 

Alvejuuri. Alve tarkoittaa lapamatoa, joka oli aikanaan yleinen ihmisillä.

Kallioimarteen juuria on imeskelty. Itä onkin kutsuttu seuraavasti: Imeläjuuri, kivenimelä, mäenmakea, kivenmakea, mesimakea. Kallion tupakki ja vuoren tupakki, kasvia on käytetty ehkäisemään tupakan himoa. Entisajan nicotinelli siis.

 

Pajua eli  piilipuuta on ollut erilaisia kuten hanhenpaju, halapaju, wironpaju. Pajuja ja raitoja on mielestäni vieläkin melko vaikea erottaa.  Samaa luontoa on paattain, paattama elikkä pajatsin, pajakka,  pajakas

 

Raidan lehtiä syö karja ja kuori kelpaa nahan parkitsemiseen. Pulveriksi valmistettuna se käy  vilutaudin lääkkeeksi.  Sitä nautitaan viluttamattomana aikana  kahdeksasosa tai neljäsosa luodia joko kolmas tai neljäs tunti.  Weitsi saadaan teräväksi raitaa hiomalla..  Raidan kääpä estää vaatteissa koita.

 

Kasvit, jotka soveltuvat lääkitykseen:

  • raatteet (Menyanhes trifoliata, jota apteekissa kutsutaan kutsutaan Trifolium aquaticum)
  • emintimän kukka eli warfan polvi ( Viola tricolor)
  • mali, jota myös kutsutaan marunaksi eli koisoksi eli koi-ruohoksi (Artemisia absinthium)
  •  täty-ruoho (Veronica officinalis)
  • suo- eli newa-kanerva  (Ledum palustre)
  • aju-ruoho, muisto-ruoho, jota myös kutsutaan   sydän riis-heinäksi (thymus serpyllum)
  •  yskä-ruoho eli warsan kavio (Tussilago farfara)
  •  sian kärsä-heinä eli pellon wanhainen (milefolium)
  • katin-nauris eli -juusto (Malva rotundifolia)
  • karhun-kaali, hullu-ruoho (Hyoscyamus niger)
  • karja-ruoho  (Valeriana officinalis )
  • lehmuksen eli niini-puun kukoistus (Flores tiliae europae)
  • nummi- eli kangas-jäkälä eli kangas-karvet (Lichen islandicus)
  • koison- eli koin-puu (Solanum dulcamara)
  • ruis-heinän juuret  (Radices raminis l. tritici repentis)
  • kangas kumina eli vannen-ruoho (Pimpinella saxifraga)
  • takiainen (Arctium lappa l.  Radix pardanae)
  • häkki-willapää eli maitiainen ( Leontodon taraxacon)
  • rätwänä eli lärwenä (Tormentilla erecta)
  • härtylä eli sanan-jalat ja kuoli-wuoteet  ja kallioyrit (Aspidium filix mas & Polygonium vulgare)
  • riisi-puun kuori ja marja (Daphne mizereum) tämä on siis näsiä
  • männyn eli petäjän kelkkiä ja kamilli eli juhanneksen kukkia
  • saunakukka (Matricaria camomilla)
  • kielo, wilkka eli koriheinä (Convallaria majalis)
  • päivänkakkara, nappikukka,  vuohensilmä, kiroraanheinä? (Tanacetum vulgare)
  • vaivaisen kukka, jamakka noriheinä, koiranriisi ( Euphrasi aofficinalis)
  • valkopääapila (Trifolium repens)
  • suonpursu, suonkanerva (Ledun palustre), siemeniä ja kukkia käytettiin
  •  

 

kasvit joiden juuria käytettiin

  • Kuolleen koura, kuolleen vuoteet (Polypodium felix max)

 

 

kasvit, joiden kuorta käytettiin:

  • Paatsin?, pajatsin? (Rhamnus frangula)
  •  

Lisäksi mainitaan kuivatut puolukat ja mustikat. Niiden kuivatus on tehtävä tuulenhengelle avonaisessa paikassa

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Kaikista noista en tiennyt, kuten alve = lapamato, mutta Paatsin?, pajatsin? (Rhamnus frangula) - paatsamahan se.

Luin jokunen päivä sitten tästä:

Satoja vuosia vanha huumekasvi voi vaania pihallasi – "Ihminen saattaa riisua itsensä alasti eikä muista mitään"

Hullukaali saattaa odottaa jopa tuhat vuotta maan sisällä ennen kuin se puhkeaa kukkaan vain kuollakseen taas pois. Harvinainen, myrkyllinen, hermomyrkkyjä sisältävä kasvi on tuotu mitä luultavammin Suomeen rohdoskasviksi.

- Enpä ole ennen lukenut että siemenet voivat elää niin kauan, ei tunnu olevan parasta ennen päivämäärää.

http://yle.fi/uutiset/satoja_vuosia_vanha_huumekas...

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Kiitos Seija. En tuotakaan tiennyt. Enkä hullukaalia ole nähnyt. Ennen tunnettiin kasvit paremmin ja osattiin hyödyntää. Nyt tietysti on uusi aalto villikasvien hyödyntämisessä ravinnoksi.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Niin no, mitä kasvioppiin tulee niin tykkäsin siitä koulussa ja naapurin tyttö, jonka huoneessa istuttiin teini-ikäisinä ja vähän vanhempinakin illat juttelemassa läks sitten opiskelemaan luonnontieteelliseen. Ja kun täällä vanhojakin muistellaan niin sivistyssanakirjakin käytiin läpi: "Sun fasaadis on bisarri ja figuuris on groteski" jäi siitä mieleen :)

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #3

Kasvien keräämisestä ja kuivien kasvien asettelusta paperille ja tietojen kirjaamisesta pidin. Vieläkin on vanha kasvio, jossa rapistuneita ja osaksi rikkoutuneita kasveja. Pois se pitäisi pistää. Eiväthän ne ikuisesti kestä, eivätkä välttämättä säily tunnistettavina.

Sivistyssanakirjan sain tädiltäni ylioppilaslahjaksi. Kasvitiedettä luin yliopistossa, mutta en koskaan tehnyt siitä valmista arvosanaa. MOnesti mietin miksi, sillä paljon oli jo tehtynä. Tuli mieleen kasvifysiologian professori taisi olla nimeltään Veijo Variovaara. Hän piti viimeisiä luentojaan ennen eläkkeelle jäämistä. Ei enää ihan täydessä iskussa silloin, mutta hauska. Yksi tentti, josta en päässyt läpi oli suullinen ja koski itiökasveja. Kirja oli paksu ja saksankielinen ja hyvin tarkka. Olin valmistautunut sairaan huonosti, sillä vaikka saksaa hiukan osasin, ei taitoni riittänyt niin yksityiskohtaisen ja tieteellisen tiedon opiskeluun. Minulla oli silloin myös pieni vauva, joka valvotti öitä ja valvominen vaikutti muistiini melkoisesti myös. Siihen silloin taisi tyssätä sitten innostuskin tuohon aiheeseen. Jostain pienen pienistä sienistä taisi olla kyse tentissä.

Tämän blogin suosituimmat

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset