ILgron11

Taivaanmerkit

  • Aamutaivas 30.7.2015
    Aamutaivas 30.7.2015
  • Punaa taivaalla
    Punaa taivaalla
  • Aamutaivavaan kuvat muuttuvat
    Aamutaivavaan kuvat muuttuvat
  • Ukkoetana
    Ukkoetana
  • Sinisen taivaan alla
    Sinisen taivaan alla

Ennen,  kun ei ollut Forecaa eikä meteorologien ammattikuntaa eikä  radiostakaan ollut tietoa,  moninaiset merkit luonnossa olivat ainut tapa  yrittää tulkita tulevia ilmoja. Luontoäidin vinkit taitavat olla unohtuneet nykyihmisiltä, kun tieteelliseen pohjaan perustuvat sääennustukset tuottavat jo melko luotettavia tietoja.  

Isoäitini tapasi kertoa aamun tai illan taivaan punasta, ruskotuksesta, tuleeko kylmää vai lämmintä. Kurkien huuto keskellä kesäistä päivää oli sateen ennusmerkki.

Vanhat ennustukset ovat tulleet mieleen useamman kerran kesällä, tänään aamuvarhaisella. Taivas punoitti ja toi mieleeni lämpimät säät. Sitäkö sieltä ilmoista luvatiin?  Uni ei tullut ennen kuin aamu viiden tienoolla olin ihmetellyt ja kuvannut taivasta, eikä se enää ollut yhtä punainen kuin ensi havaintoa  tehdessä.  Pilvien kokoontumisajot olivat menossa.

STV1: ssä  on kesän aikana esitetty BBC:n  Antiques roadshow ohjelmaa. Siinä arvioitiin  hiljan taulu, jossa oli  pala taivasta.  Taulun tekijä taisi olla Jean-Michel Cels, jonka töitä on Lontoossa kansallisgalleriassa.  Kuvatut pilvet olivat voimakkaita  ja taulun hinta kohosi  melkein taivaisiin.  Samaisessa kansallisgalleriassa on myös yksi Axel Gallen-Kallelan luontoaineinen taulu, liekö ainut suomalainen työ siellä?

Vanhan kansan säiden ennusmerkkejä  löytyy SKS:n kokoelmissa olevasta kirjassa: Ilman-ennustaja eli maanviljelijöille tarpeellista tietoa sään eli ilman muutteista, ynnä lisäns sisältävä  sekä tavallisten ristinimein merkitystä että ajoitusta lyhyimmistä matkoista kaupunkein ja postikonttorein välillä.        Suomen suurruhtinaanmaasta 1851

Tuon kirjan  mukaan ala-kuun viimeinen päivä sekä kaksi tai kolme  ensimmäistä päivää ylä-kuuta osoittavat koko kuukauden taikka seuraavaisten päivien  ilmat seuraavaan täysikuuhun saakka.

Täysikuu on aivan juuri, joten  lie hyvä hetki tarkkailla tulevan elokuun säätä. Pieni kirjanen on hauskaa tulkittavaa muutoinkin kuin säiden osalta.  

 

http://neba.finlit.fi/kirjasto/digi/digi/kansanperinne/ilman_ennustaja1851/uusi_ja_wakaa_1851.pdf

http://www.nationalgallery.org.uk/paintings/jean-michel-cels-sky-study-with-birds

http://www.foreca.fi/Finland/Helsinki/tenday

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (54 kommenttia)

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Etana, etana, näytä sarves, onko huomenna pouta:)

Muuta ei sitten ainakaan alkuun tullut mieleen, joskin joku vanhan kansan sanonta pyörii mielessä, vaan ei tule ulos.

PS. Löytyi netistä:

Kun ei pidä Liisa liukkaita eikä Kaisa kaljamia, niin ei ole hyvä leipävuosi tulevana vuotena.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Seija mahtoivatko olla ukkoetanoita vai noita kuorta kantavia. En muista, mutta itsekin olen tuota lorua hokenut.

Auringossa aina varjo seuraa kulkijaa. Kun päivä painuu pilveen, niin varjo katoaa.
Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa, se hämmästyttää, kummastuttaa pientä kulkijaa.

Ei kyllä mikään ennuste ole, mutta lasten opiksi ollut kuitenkin.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Irja, ei aavistustakaan, mutta pieninä sitä alettiin säitä ennustelemaan.

Noita vanhan kansan sanontoja on paljon, mutta muistin ainakin alkuun vain Liisan liukkaat ja Kaisan kaljamat.

Ja onhan sekin että pihlaja ei kanna kahta taakkaa.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #3

Savusta tuli mieleen tämä: Kaunista ilmaa tulossa, kun savu nousee piipusta ylös ja sadetta tiedossa, kun savu laskeutuu piipusta tultua maata kohden.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #4

Tämä nyt ei ole ennuste, mutta luontoon liittyvä havainto: Päivän Pärttylin (Pertun) perästä ei kasi maasta katoa.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #5

Jaakon päivä meni juuri eikä hevostakaan ole, mutta tällainen löytyy:
Tulee silloin nauriita
Kun juopunutkin Jaakon päivänä
hevoisen seljästä taimen näkee

Minun 15.7. kylvämät nauriit nauttivat pienet ötökät pääsivät pintaan saakka, mutta nauriita ei tule.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #6

Muistaakseni on Kustaa Vilkunan Vuotuinen ajantieto, toivottavasti kirjahyllyssä eikä pahvilaatikoissa alakerran varastossa. Siinä niitä sanontoja pitäisi olla, haeskelen jossain vaiheessa.

Käyttäjän HannuValjakka kuva
Hannu Valjakka Vastaus kommenttiin #4

En ymmärrä juurikaan sääasioista muuta,kuin sen,että tiedän milloin sataa ja milloin ei :) vaan tää savujuttukin..ilmanpaineistahan tuossa lienee kyse..matalapaine savu alas ja sade..korkeapaine savu ylös ja pouta.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #8

Hannu, noinhan se menee, mutta vanha kansa ei tainnut tietää matala- ja korkeapaineista mittään.

Kustaa Vilkunaa en vielä kirjahyllystä hakenut, mutta taitaa olla kuukausittain kun tämä löytyi netistä marraskuulta:

http://www.inkinen.info/lehdet/1997/kiss1997s17.html

Käyttäjän HannuValjakka kuva
Hannu Valjakka Vastaus kommenttiin #9

Niin no joo,ei varmaankaan noilla termeillä ja ajatuksilla,eiköhän siinä kokemuksesta ole ollut kyse,ehkä useammankin sukupolven ajalta.Sen verran ne enuustukset eripuolilla on kautta aikojen osuneet oikeaankin,että ilman minkäänlaista tieteilyä on osattu oikeita ja sellaisia asiota katsoa,että ns.ennustus ei olekkaan ollut ennstus/arvaus, vaan tieto
Luin tuon linkin,kaikenlaisia kivoja sanontoja,vaan ymmärrys täällä päässä puuttuu..no vaikka..liukas on selvää,mutta mikä on,mitä meinaa kaljama tässä yhteydessä?? :))

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #22

No se kaljama on samaa kuin liukaskin, kaljamalla kannattaa olla liukuesteet kenkien alla:)

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #22

Uskomattoman hienoa on ollut se muistitiedon siirto. Nykyisin samanlaista ei enää tarvita. On välineet, jonne tallennetaan tieto. Sitä ei tarvitse samalla tavalla kuin ennen päässään säilyttää ja hallita kunhan tietää miten sen voi hakea taas esille kun tarvitsee.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #8

Ja sateen jälkeen tulee pouta.

Viljo Häggman Vastaus kommenttiin #11

Jos vappuna on lunta katoilla, niin sitä on maassakin.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #8

Minkähän verran silloin aikanaa osattiin ajatella ilmanpaineita? En tiedä. Eivät tyhmiä ihmiset silloin olleet, vaikka eivät juuri kouluja käyneet, toki käytännössä oppivat paljon. Selvisivät oloissa, joista me emme osaa edes kuvitella. Ei koneita, ei apuvälineitä juurikaan ja keksivät keinot ratkaista aikansa pulmat.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #3

Pah, viime kesänä oli runsaasti pihlajanmaroja ja meillä Oulussa lunta 150 cm talvella, joten ei tainnut pitää tuo sanonta paikkaansa.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #10

Varmuuden vuoksi niistä vanhan kansan sanonnoista oli eri tulkintoja, sekin että jos pihlajanmarjoja on paljon niin riittää linnuille runsaslumisinakin talvina.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #13

Oli hyvä olla varovainen, diplomaattinenkin ehkä ja olivathan he kansanviisauden kyllästämiä.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #10

Oliks sulla tuohon #13 mitään lisättävää Ari, kun minä niin rakastan sanailua kanssasi, ja muutenkin:)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #17

Niin sehän menee niin, että pihlaja ei kanna kahta taakkaa, vai oliko se toisin.

Sama taktiikka tässäkin, jos vappuna on katolla lunta on sitä ojassakin.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #25
Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #10

Tänä vuonna ei taida tulla ainakaan lähiympäristössäni yhtään pihlajanmarjoja.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #18

Totta vähäisempään näyttää pihlajamarjasato jäävän. Mitäs ne linnut talvella syövät? Viime talvena oli niin paljon syötävää, että täheitä jäi.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #27

Kun pihlajassa on niukasti marjoja, ongelma on silloin omenatarhoilla, sillä jotain pihlajanmarjakoin on syötävä.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #30

Se todellakin näkyy vikaisina omenina. Niitä vikaisia raakileita olen viime päivinä ihmetellyt.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Sammakkoprofessorina tunnettu Taisto Heikkinen väitti pystyvänsä ennustamaan tulevan sään kuukausiksi eteenpäin tarkkailemalla sammakoita sekä yleisesti luontoa kotipihansa havaintotornista. Taisto Heikkinen nousi julkisuuteen keväällä 1995 Karpolla on asiaa -ohjelmassa ennustaessaan tulevan kesän säätä. Ennustus osui silloin nappiin ja mies pääsi kunnanvaltuustoon ja naistenlehtiin. Eipä seuraavat ennustukset enää toimineet ja Taisto sanoi, että oli se oikea alkuperäinen sammakko kuollut ja nuorempi ei vielä osannut. Nyt on jo Taistokin kuollut, joten kevyet mullat hänelle.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Hyvin muistan tuon sammakkoprofessorin. Hauskoja ihmisiä luonnon tuntojen äärellä ja tulkkeina. Oli keväällä joku ennustajaukko radiossa äänessä. Nyt en muista mitä tästä kesästä sanoi, ehkä ei osunut nappiin hänkään. Kuka noista säistä pitkällä aikavälillä osasi sanoa. Ennustajaeukkoja ei sääpuolella muistaakseni ole ollut. Enemmän tuolla tunnepuolella, ja ihmistuntemukseensa pohjautuen ennusteita latelevat. Joskus osuu, joskus taas ei.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Kun pääskyset lentää matalalla tulee sadetta.
Lapsuudessani kun kierrettiin saaristossa isäni tarkkaili taivaan merkkejä.
Voimakas iltarusko ennakoi myräkkää, muistaakseni.
Tuulen voimakkuus määriteltiin näkyvien havaintojen perusteella beauforteina. Yrityksistä huolimatta en ole oppinut oikein mieltämään nykyistä m/s asteikkoa.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Saman pääskysistä muistan minäkin, ja kirjahyllystä löytyi Kustaa Vilkunan Vuotuinen ajantieto, siitä linnuista tammikuulta:

Uskollinen paikallislintu varis tietää sään muutokset. Jos se vaakkuu sydänkuulla aamusella tulee nuoskat, jos iltasella niin tulee pakkaset.

PS. Minä nyt olen tässä vähän etulyöntiasemassa kun on se Kustaa Vilkunan kirja, mutta syö säästäen savea sanoi pääskysemo poikasilleen, pitkä on maailman ranta.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Ilmanpaine vaikuttaa siihen millä korkeudella hyttyset ym. parveilevat.

T Piepponen

Mie tiiän näistä jutuista, mutten kerro, kosken ole saanut siihen Eenokilta lupaa.

Syyskuun 20-30 päivä on kovaa myrskyä luvassa. Jossain.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Miksi Eenokki pihtaa tietoa, vai onko tietoa laisinkaan, eikä anna sinunkaan sitä jakaa? ;D

T Piepponen

Eenokki sano vaan, että mitä niistä puhumaan kun hulluna vuan pitävät vaikka sattuis kohilleenkin.

Ja että mitä sillä tiijolla ennee tekkee kun väki vuan somettaa sohvillaan ja säänkestävissä tuvissaan.

Jo Uzalan Dersu kertoi, että kun korpit kääntyvät puiden latvoloissa samaan suuntaan niin alakaa olla kiire säveltää suoja jossa selviää myrskystä jotenkuten hengissä.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #31

Minä teen ennusteen ensilumesta kuluvana vuonna, ensilumi tulee 26. lokakuuta.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #32

Ei muuten tule, vasta marraskuun 12. päivä.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #33

Niin Tampereella, mutta Oulussa sataa jo aiemmin.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #34

No, siellä sataa alkutalvesta pelkkää räntää, ja sitä märkää rättiä ei soisi muualle.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #35

Seija ja Ari tulisikohan ensi talvena kunnolliset pakkaset ja lumet tänne eteläänkin. Toivon ja veikkaan joulukuun viidettä talven aluksi. Niin pääsevät linnan juhliin menijätkin panemaan turkit parhaiden asujensa suojaksi.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #37

Irja, jos ei tule niin jälkikasvuni voi tulla talveen tänne pohjoisempaan.

Ja tuli mieleen että olen nähnyt minkkiturkin Pariisissa säällä, jolla ihmettelin että eikö siinä tule hiki.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #38

Wienissä pukivat ihmiset myös turkit heti, kun tuli kylmä. Samalla viikolla oli kahtaanlaista säätä, oli hurjan lämmin alkuviikko ja aivan lopussa tuli aikamoinen viima ja kylmyys. Ero oli merkittävä, että siihen ihminen tarvitsi jo järeämpää vaatetta. On osattava pukeutua sään mukaan eikä almanakan mukaan ;D

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #39

No onhan se etelämmässä joku statussymboli, jota täällä pohjoisessa käytetään varsinkin nykyään vain paukkupakkasilla.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #37

Vuonna 1987 oli sadekesä ja sen jälkeen kova pakkastalvi. Joensuussa alkoi lumimyräkkä Itsenäisyysparaatin aikana, hävittäjien ylilennotkin jäivät lumipyryn takia näkemättä. Siihen asti oli ollut aivan ihana syksy.

Pari päivää tai viikko myräkän jälkeen alkoivat pakkaset, jotka kestivät aina kevääseen saakka. Alimmillaan kävi elohopea meillä lammen rannalla 40 alapuolella ja saunailtana kävin avannossa, kun pakkasta oli -36 astetta.

Viljo Häggman Vastaus kommenttiin #41

1987 uusivuosi ja tammikuun alku oli kylmää. Turusta lähtiessäni oli -35, mikä taitaa olla vieläkin ennätys. Kiirunassa mittasivat -52, ja Genevessäkin oli vielä -13 kun sinne laskeuduin. Sitten olinkin 2,5 vuotta tropiikissa eikä pakkasia näkynyt. :D

Viljo Häggman Vastaus kommenttiin #34

Turussa taas lumi sulaa uudenvuoden ja joulun välillä.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #43

Varmaan sulaa, vaikka heinäkuu on ollut suhteellisen kylmä.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #43

Jonnekinhan nämä ennustukset pitäisi tallentaa, että voisi tarkistaa.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #31

Eipä aktiivinen somettaja mitään some ulkopuolella olevaa juuri näekään eikä luonnosta silloin mitään oikeaa opikkaan.

Onha puikea tuo korppien reaktio myrskyyn. Senpä haluaisin nähdä. Eläinten sentään pitää tietää ja hallita sitä mitä ympäristössä tapahtuu, muutoin eivät selviä.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Kustaa Vilkunan Vuotuisesta ajantiedosta, heinäkuun viimeinen päivä:

Helenana viimeistään heinät latoon, jos isäntä toimeliainen on.

Ja naisten viikkohan on heinäkuussa, 18.-24.
Ja kansa väittää ettei naisten viikko mene vesittä, koska naiset ovat pahoja itkemään.

Jotta jos satoi kuin Esterin ... niin naisten vikahan se.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Satoihan sitä ja on satanut ja paistanut tänäänkin. Tuleekohan tänä vuonna sateelle ollenkana loppua. Melko raskaina ja täyteläisinä nuo pilvet välillä riippuvat.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Täällä on sananut neljä viisi kertaa tänään ja välillä paistoi aurinkokin. Nyt juuri tuli vettä niin, että rännistä ruiskusi yli. Maalasin juuri yhden ulkoseinän, eli varmasti pesi kaiken maalin pois.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #49

Vesiliukoisella sivelit siis? Aika vaikea kesä tuollaisten töiden kannalta. Pitäisi häätää sammaleita katolta. Myrkkyjä ruiskutella, mutta pitäisi löytyä sopiva ilma työlle.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #50

Sammalta katolla ei ole maallakaan ollut, jotta ei kokemusta, mutta tässä neuvotaan myrkyn sijaan tuhkaa

http://www.rakentaja.fi/vastauspalvelu/energianeuv...

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #51

Tuhkaa on kyllä omasta takaa. Lähellä koivu, joka vaikuttaa sammalen muodostumiseen. Ruiskutin yhden lappeen pari vuotta sitten. Oli myrkky ja sitä on yhä jäljellä. En kyllä myrkyistä pidä, mutta oli tehokas aine. PH muuttuu myös tuhkalla. Sateet vain huuhtelevat nyt kaikki aineet pois, joten odottelen sateettomia kelejä. Sammaletkin ovat pitäneet sateista.

Käyttäjän SaaraKettunen kuva
Saara Kettunen

Luonnon tarkkailua harrastan 10 lapsenlapsenikin kanssa. Meillä tehdään "tieteellisiä kokeita" myös kuistilla. Akkainviikolla on sekä Saaran että Johanan päivä. En ole ennen kuullut tuota mainitsemaasi naisten itkua sateisen viikon syyksi. Pitääpä miettiä. Olen luullut, että on kyse vain kurjista keleistä, joita tuolle viikolle nimetyt "kurjat" tuo tullessaan. Pientä syyllisyyttäkin olen tuntenut, kun sanoivat, että Saara se sateita tuo. Ja sitten ei päästy heinästämään seipäille. Tuo Esteri-juttu on jäänyt vähemmälle, kun pihapiirissä Hailuodossa asui Esteri aviomiehensä kanssa. Ei sopinut lasten vitseillä.
Kerran tein Laitilan Sanomille ison jutun säiden ennustajasta - Pyhärantalaisesta Viljami Siivosesta. Hänellä oli vaikuttava määrä tietoa ja vuosikymmenien muistiinpanot. Missähän ne mahtavat nyt olla. Minulla on leike tallessa. Viljami opetti, että muurahaiset menee syksyllä syvälle ja tulee kova talvi. Samaten silloin tulee kova talvi, kun on paljon pihlajanmarjoja. Luoja varustaa eläinkunnankin ruualla.

jk. Mitenhän nyt noiden Venäjän heinäsirkkojen kanssa. Syövät isoja alueita putipuhtaiksi. Oletko nähnyt videon? Minä olen. Hätätila on julistettu Venäjällä kyseiselle alueella videon mukana saamani tiedon mukaan.
Kiitos kirjoituksesta. Suosittelen sitä.

Tämän blogin suosituimmat

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset