ILgron11

Salainen veistospuisto

  • Jean Ramsay ja Laila Pullinen (julkaisemiseen pyydetty lupa)
    Jean Ramsay ja Laila Pullinen (julkaisemiseen pyydetty lupa)
  • Laila Pullinen ja poikansa Jean Ramsay 1973 Eeva-lehden kansikuvassa
    Laila Pullinen ja poikansa Jean Ramsay 1973 Eeva-lehden kansikuvassa
  • Itämeren tytär
    Itämeren tytär
  • Veistos makasiinitiloissa.
    Veistos makasiinitiloissa.
  • Salainen veistospuisto
  • Salainen veistospuisto
  • Salainen veistospuisto
  • Laila Pullinen ja Urho Kekkonen veistoksen äärellä (mies-naishahmo)
    Laila Pullinen ja Urho Kekkonen veistoksen äärellä (mies-naishahmo)
  • Tyyne Pullisen, Laila Pullisen äidin taideteoksista on vasta avattu näyttely. Vaöitettavasti tämä on poikittain.
    Tyyne Pullisen, Laila Pullisen äidin taideteoksista on vasta avattu näyttely. Vaöitettavasti tämä on poikittain.
  • Jeanne D´ Arctic
    Jeanne D´ Arctic

Kuinka monet tuhannet ovat ajaneet Nissbackan veistospuiston ohi. Monet ovat nähneet suuren kivisen makasiinin kaukana pellolla, ympäristötaiteelle omistetun mäen rinteessä, kuin aaltoilevan meren rannalla. Nissbacka lie paikkana monille ohipyyhältäville nimenä tuttu. Ehkä on tiedossa, että siellä asuu yhä veistostaitelija Laila Pullinen.  Vasta sitten, kun on uskaltautunut poiketa päätieltä metsittyneelle kapealle kujalle ja ajanut peremmälle, voi nähdä taideaarteita metsikön takana.

 

Vaikka navigaattoriin oli merkitty Sotungintie 4, ei tien pään löytäminen ole helppoa. Pieni kyltti veistospuistosta on huomaamaton. Veistospuisto ei sitten sitä olekaan. Kymmeniä veistoksia kymmenien vuosien ajalta. Veistospuistossa oppaaksi tulee Jean Ramsay. Hän tuntee äitinsä taideteokset paremmin kuin kukaan muu opas voisi tuntea. Hän tietää miten veistokset ovat syntyneet.

 

Laila Pullinen on oman aikansa legenda. Ja hän elää puistonsa keskellä, kartanon mailla, joita Ramsayn suku on hallinnut 1800-luvulta alkaen. Nissbackan alue on kehittynyt ja ollut  monen suvun omistuksessa 1300-luvulta alkaen.  Hehtaarit ovat vain kutistuneet 350:stä 3,4. 

 

Aikanaan oppikoulun historiantunneilla piti nimetä Helsingin merkittävimpiä veistoksia. Kaveri oli kirjoittanut käteensä teosten nimiä ja tekijöitä. Ainutkaan kädelle kirjoitettu  tekijä ei silloin vielä ollut nainen. Kun tämä kaverini, luokan priimus jäi lunttaamisesta kiinni. Opettajamme Kyllikki Lahtela totesi: ”Sinäkin Brutukseni”.  Laila Pullinen ja muut sittemmin nimekkäät naiset  ilmaantuivat veistotaiteen huipulle vasta myöhemmin. Heistä tuli ”julkkiksia”, puheenaiheita, arvostelun kohteita, verkostoitujia niin hyvässä kuin pahassakin.

 

Merkittävä, palkittu taitelija itse tuli tervehtimään meitä vierailijoita. Miten hänet voisi unohtaakaan?  Hän elää töidensä kautta ja töissään. Hän on naisena raivannut tietä veistostaiteen alalla ensimmäisenä suomalaisena naisena.

 

Laila Pullisen veistopuisto on nähtävyys. Laila Pullinen on saanut uransa aikana merkittäviä kansainvälisiä tunnustuksia ja työt ovat olleet lukuisissa näyttelyissä esillä. Töitä on monissa muissakin paikoissa kuin Nissbackan kartanolla.  Onko kaikista niistä edes tietoa?  Ei häntä voi unohtaa.  Onhan hän Suomen kaikkien aikojen merkittävimpiin lukeutuva kuvanveistäjä, mutta myös erään aikakauden ”julkkistaiteilija”. Ehkä muistat hänet? 

http://fi.wikipedia.org/wiki/Laila_Pullinen

http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/fi/taiteilijat/1130

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (17 kommenttia)

Elijas Bijur

Nissbackan veistopuisto sietää monta vierailua. Se kokee joka kerta erilaisena. Huomasitko, että koko veistosten alue on Laila Pullisen suunnittelema maisemateos?

Kukas paremmin osaisi kuin Jean, Kekosen kummipoika, esitellä äitinsä hienoa tuotantoa. Jopa Pariisissa, Unescon päärakennuksen sisäpihalla on todella upea Pullisen teos.

Kiitos hienosta blokikirjoituksestasi.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Kiitos Elijas. Hieno lisä tietoihin. Onhan tuonnen puistoon mentävä useammin, nyt kun on lopulta löytynyt. Eihän se kerralla aukea kuin hiukkasen ja töitä on valtavasti niin sisällä kuin ulkonakin. Jotenkin tuli niin henkilökohtainen tutustuminen sekä Laila Pullsen että Jean Ramsayn kohtaamisen kautta.

Koko ympäristöhän on taideteos, myös vanhat puut. Jouduimme kyllä hiukan varomaan niitä tuulisena päivän, ettei olisi jääty putoavien oksien alle. Ympäristö onkin ollut Laila Pulliselle tärkeä aspekti jo varhain, ennen ympäristöliikkeen syntyäkin.

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen

Asuin 2000-luvun alussa Nissaksessa, parinsadan metrin päässä puistosta eli veistokset ovat hyvin tuttuja. Kävelin lähes päivittäin koiran kanssa ulkoillessa puiston viereistä tietä. Veistokset ovat riittävän kokoisia niin aukealle paikalle, että ne jo kokonsa puolesta tekevät vaikutuksen maalaismaisemassa; kai se sellainen on vieläkin?

Pullinen itse ei tykännyt koirien kanssa kulkevista ulkoilijoista. Kerran hän oli pysäköinyt autonsa kapealle tielle ja auton ovi oli jätetty auki niin, että jouduimme Romeon kanssa kulkemaan ojan kautta :) Kuvanveistäjä puuhaili autonsa vieressä jotain ja kun tervehdin, ei hän sanonut sanaakaan. Mutta emme lakanneet kulkemasta reittiä, niin piristävä se oli.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Birgitta maalaismaisemaa siellä riittää vieläkin, vaikka lähelle on tullut iso urheilupuisto. Vähän matkaa, kun jatkaa Sotungintietä niin on niin landella, että ei uskoisikaan. Nähtävyys sekin, niin liki Helsinkiä ja niin on Högbergetkin. Sieltä laelta, korkeuksista, katselimme keväänvehreää maalaismaisemaa.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Kun lukee täältä tuosta kaavakiistasta ymmärtää miksi puisto on niin salainen.

http://www.kolumbus.fi/nissbacka-pullinen/

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Tässä selviää millaista kähmintää politiikka oli jo tuolloin.

"1970 Ramsayn 6-jäsenisen perikunnan ainoaksi mahdollisuudeksi jäi hyväksyä kauppa 1.200.000 mk - edellämainituin ehdoin - vaatimuksiin 100.000 mk tukirahasta poliittiselle/ille puolueelle suostuen".

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Ihan noin suoraan nykyinen isäntä ei tuota ilmaissut. Hyvä Ari, että nostit esille. Ei ole ollut helppoa kartanonherroillakaan eikä ole vieläkään. On toimittava yrittäjinä ja yritettävä kehittää uusia tuotteita, että tilat pysyvät elinkelpoisina. Kukin tekee sen tavallaan. Tämä veistospuisto on vain yksi keino yrittää säilyä.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #7

Jos kartanoista on viety maat, niin tavan tallajilla ei ole ollut mitään vietävää. Virkamiehet ovat säälimättömiä.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Rakennusliikkeet eivät näytä antavan periksi. Nuori suunnittelijapolvi on ymmärtämättömyyttään apuna, kun Helsingin seutua pilataan. Vastustan tällaista taantunutta ja yksisilmäistä toimintaa. Pitäähän meille jäädä historiallisia ympäristöjä. Kerrostalot eivät ole ainut elämisenmuoto eivätkä täytä ihmisten kaikkia tarpeita. Luonto luo ja lisää hyvinvointia. Sitä merkitsee tämä veistospuistokin.

Helsingissä Malmin lentokenttäkin on tällainen kohde, jota jopa Helsingin kaupunginjohtaja jahtaa omien bisnestensä vuoksi. Hänestäkin aika jättää..... Ymmärrystä luontoarvoille ja toisenlaisille mahdollisuuksille kuin vain kauppakeskusten ja kerrostalojen rakentamiselle.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Vaikka olen asunut tois pualel Keravanjokke ja Lahdentietä nuorempana ja kulkenut Sottungitietä Nikkilästä Sipooseeen kymmenet kerrat- en ole tuohon törmännyt-tyhmä minä.
Sen sijaan Laila Pullinen kertoi poikansa tukemana oman taitelijatarnansa Tampereen taidemuseossa pari vuotta sitten monipuolisten teostensa äärellä. Puhe oli jo hyvin selkeää huolimatta sairauskohtauksestaan.
Mieleen jäi hänen ilmaisunsa: "taiteilijat eivät kokeile kuten yleisesti sanotaan, he tutkivat ".

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Heikki, kenties jonain päivänä vielä löydät tuon veistospuistonkin, jos sielläpäin ajelet. Minulla Sotungin seutu liittyy lapsuuteen, monet muistot, monet kokemuket. Yksin metsissä, vanhemmat toki siellä myös äänen etäisyydellä. Opetti liikkumaan ja havainnoimaan ympäristöä. Siitä samasta piirteestä pidän kovasti Laila Pullisessa. Ympäristöön liittyviä vahvoja teoksia.

Uskon tuohon mitä on viimeisessä lauseessasi. Olen muutamana iltana lukenut hänen urastaan ja teoksistaan kertovaa kirjaa: Laila Pullinen atti d'amore. Ei sellaisia valtavia teoksia mitä hän teki voinut vain kokeilla. 45 neliötä työtä, olisi siinä mennyt isot rahat. Jokainen kuparista ym tehty veistos tiesi tarkkaa suunnittelua, kiven veistäminenkin. Väärä viilto ja työ olisi ollut pilalla. Apuakaan ei juuri vointu käyttää, kuten esimerkiksi palkittu kuvataiteilija professori Matti Kujasalon tiedän tehneen. Vierailimme useammankin kerran hänen ateljeessaan, jossa nuoret harjoittelijat tekivät kineettiskonstruktiivisia töitä, nuorten käden jälki hänen töissään. Niinhän nuo menneiden aikojen mestaritkin tekivät yhdessä. Kokeilua ei kenties sekään tai ehkä joskus.

Käyttäjän kiravuo kuva
Timo Kiravuo

Missä päin Suomea tämä Nissbacka on ja mitkä ovat aukiolojat?

kiravuo

Elijas Bijur

Tuolta löytyy kaikki olennainen sijainnista ja itse puistosta.

http://www.kolumbus.fi/nissbacka-pullinen/

Varmasti sähköposti Jeanille antaa mahdillisuuden muinakin aikoina, näin uskoisin, koska aikoinani tuntema Jean Ramsay oli todellinen herrasmies, on varmaankin myös edelleen.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Elijas sama mies varmaan edelleen. Soitti jopa minulle varmistaakseen milloin tulemme, sillä olin viemässä veistospuistoon ja kesäretkelle Högbergetille pariakymmentä henkeä. Högbergetillekin kannattaa suunnistaa. Sotungin maisemat ylhäältä nähtynä ovat upeat. Hyvin näkyi niukasti Helsingin ja Vantaankin profiilia.

Jean Ramsay järjesti todellisen yllätyksen, kun saimme tavata vielä Laila Pullisenkin. Esittelyn piti kestää tunnin, mutta saimme kattavamman esittelyn.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen Vastaus kommenttiin #14

Kukaan taiteilija, joita tunnettuja tunnen useitakin, ei ole tehnyt niin lähtemätöntä ja sympaattista vaikutusta kuin hän.
Täytyy mennä sinne entisiin maisemiin - Kiitos !

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Laila Pullisen rinnastaisin töissään jollain tapaa Bertel Gardbergiin; kummaltakaan ei jäänyt "Sibelius monumenttia", sen sijaan aisteja hivelevää työtä.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Eila Hiltunen jätti jälkeensä Sibelius monumentin, mutta molemmat olivat metallinaisia. Löysin opinnäytetyön näistä merkittävistä naisista. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/7417...

En ole perehtynyt Bertel Gardbergiin, mutta sekin on tehtävä.....

Tämän blogin suosituimmat

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset