ILgron11

Huutolaiset: nykyajan kuvaus

  • Kotimainen kirjallisuus
    Kotimainen kirjallisuus

Sofi  Oksanen vaikutti Frankfurtissa pitämällään puheella. Carstensin  Muratti löytyi pian kansalliskirjaston Fennicasta söhköisenä ja ruotsinkielisenä. Suomeksihan se ilmestyi vasta 2007. Kirjan etsintä johdattikin sitten muiden hiukan myöhemmin julkaisseiden  suomalaisten naiskirjailijoiden jäljille. Sofia Theodolinda Hahnsson alkoi kiinnostaa, sillä hän oli myös Hilja Haahdin, tunnetumman naiskirjailijan äiti.

Theodolinda kirjoitti artikkeleita lehtiin. Häneltä on ilmestynyt kirja nimeltä Huutolaiset: nykyajan kuvaus. Vain pienellä ajatusmuunnoksella kirja voisi olla myös kuvaus ajastamme.

Kirjasta löytyy hyviä luonnekuvauksia ja dialogia sanoo kriitikko 02.06.1887 Aurassa no 124

Ideaali-ihmiset ovat poikkeusihmisiä, jos niitä lainkaan löytyykään kirjoittaa kriitikko tuosta kirjasta. Kirja löytyy sähköisesti luettavassa muodossa Kansalliskirjastomme Fennicasta.

Muutama sana kirjan sisällöstä, joka alkaa kuvauksella kolmen lapsen ja äidin joulusta. Äiti on köyhä leski. Lapset eivät kuitenkaan köyhyydestä ole tieneet, sillä äiti eli Antin-Liisa, on aina heidän pienet tarpeensa työllään hankkinut niin kauan kuin oli terveenä. Näinhän monet äidit yrittävät vieläkin suojella lapsiaan.  

Äiti lähettää lapset joulukirkkoon, josta on hyvä kuvaus. "Everstinna Aateli, joka istui lähinnä pienokaisia, vilkaisi aina välimmiten sivulleen ja veti turkkinsa paremmin ympärillensä, ikäänkuin hän olisi pelännyt, että sen silkkipäällys olisi tarttunut Iirin karkeaan takkiin. Iiri huomasi, että hän ja sisarensa olivat liikana kaluna näitten ylhäisten penkissä ja koetti syrjääntyä penkin perään niin kauas kuin suinkin saattoi".

Tuo joulukuvaus toi mieleen Kansallisteatterissa esitetyn Charles Dickensin Saiturin joulu. Miksi tyytyä Dickensiin, kun meillä on omien kuvaajien kertomana kansallista aineistoa omaa kulttuuria kuvaavan näytelmään?

Koskettava teksti kuvaa miten äidin kuolemaa seuraa sisarusten päätyminen  huutolaisiksi. He ovat silloin  iältään kymmenen vuoden molemmin puolin. Yksi näistä, Iiri,  joutuu ilkeän rikkaan miehen taloon. Iiri  pääsee tarkempaan kuvaukseen. Iirin kohtalo kääntyy, kun  lukkari ottaa hänet suojiinsa ja lähettää tyttökouluun Hämeenlinnaan .

Sisaruksista kauniista Helystä ja Martista ei ole yhtä tarkkaa kuvausta, mutta nämä pääsevät heti alkuun hyväntahtoisten ihmisten luokse asumaan, kestikievarin isäntä on huutanut heidät.

Kauniilla Helyllä on  vaaransa. Hänen täytyy käydä passaamassa matkustavia herroja, jotka toisinaan ovat "ilkeitä". Mitä lie pitääkään sisällä tuo ilkeä sana? Sitä kirjailija ei ole avannut.

Iiriin koulutus vaikuttaa.  Hän toivoo voivansa puuttua havaitsemiinsa epäkohtiin.

Kirjan ajankuvan  voisi  helposti muuttaa tämän päivän roolihahmoiksi. Näinkö meillä aina tulee olemaan ja näinkö tulee käymään, vaikka koulutusta on mahdollista saada ja eväät parempaan elämään ovat jokaisen ulottuvilla vai ovatko sittenkään jokaisen ulottuvilla? Nämä huutolaislapset voi  ajatella vaikka nykyajan syrjäytyjiksi tai sijoituslapsiksi.

 Sofia Theodolinda Hahnsson. (1838-1919). Porvoo : WSOY, 1887. 

Kirja on sähköisesti luettavissa täällä Huutolaiset : Nykyajan kuvaus.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Kyllä tuo teksti vaikuttaa ihan näytelmän käsikirjoitukselta. Liekö tämä Theodolinda Hahnsson ollut ensimmäinen suomalainen näytelmien kirjoittaja. Liekö tuon käsikirjoituksen pohjalta koskaan esitetty näytelmää?

Minna Canth toki aikalainen ja tunnettu verrattuna blogissa esiteltyyn ja vaarjoon jääneeseen.

Tämän blogin suosituimmat

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset